Tiedote 18.9.2002

Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie: Yleissuunnitelma valmistunut 

Tiehallinnon Hämeen tiepiirin laatima Lahden eteläisen kehätien yleissuunnitelma on valmistunut. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty laajoja taustaselvityksiä muun muassa eteläisen kehätien ympäristönvaikutuksista, kehätien eri vaihtoehtojen vertailusta ja niiden vaikutuksia sekä liikenne-ennusteista.

Hämeen tiepiiri käynnisti Lahden eteläisen kehätien (valtatie 12) yleissuunnittelun elokuussa 2001. Työn lähtökohtana ovat olleet vuonna 1998 valmistunut ideasuunnitelma ns. Launeen vaihtoehdosta ja vuonna 1999 vahvistettu Päijät-Hämeen kokonaisseutukaava. Yleissuunnitelman kanssa samanaikaisesti käynnistettiin tiealuetta ja sen ympäristöä koskevan osayleiskaavan suunnittelu.

Hankkeen tavoitteet

Eteläiselle kehätielle asetettiin tavoitteiksi:

• Valtatien 12 palvelutason parantaminen Lahden kaupunkiseudulla. 
• Raskaan liikenteen siirtäminen pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueen läpi kulkevalta nykyiseltä valtatieltä 
• Lahden ydinkeskustan kehittämismahdollisuuksien tukeminen. 
• Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tukeminen. 
• Pohjavesien pilaantumisriskin vähentäminen Lahden kaupunkiseudulla. 
• Melu- ja päästöongelmien ratkaiseminen niin, ettei asetettuja ohjearvoja ylitetä 
• Tien yleisilmeen luominen maisemaan ja Lahden kaupunkikuvaan soveltuvaksi.

Perusteet tutkittiin, Launeen linjauksella eniten hyötyjä

1990-luvun puolivälissä tehdyissä suunnitelmissa ja selvityksissä todettiin Launeen linjauksen tukevan parhaiten kehätielle asetettuja tavoitteita. Nyt laaditun yleissuunnitelmatyön kuluessa aikaisempien selvitysten tiedot päivitettiin siten, että eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja voitiin verrata Launeen yleissuunnitelman vaikutusten kanssa.

Launeen linjaus antaa parhaat mahdollisuudet Lahden kaupunkiseudun aluerakenteen kehittämiseen. Liikenneselvitys osoitti, että tutkituista vaihtoehdoista Launeen kehätielinjauksen liikenteelliset vaikutukset ovat merkittävästi muita vaihtoehtoja suuremmat. Kehätie vähentää keskustan kohdalla liikennettä nykyiseltä valtatieltä jopa yli 10 000 ajoneuvoa / vuorokausi ennuste-tilanteessa vuonna 2020. Liikenteen siirtymä nykyiseltä valtatieltä Mytäjäisten ja Joutjärven välillä antaa mahdollisuuden kehittää alueen maankäyttöä ja liikenteellisiä ratkaisuja kaupunkikeskustan ehdoilla. Kehätie keventää myös katuverkon liikennekuormitusta etenkin Hennalan-Tapparan-Saksalankadun osuudella.

Tieratkaisuja tarkennettiin

Suunnitellun Lahden eteläisen kehätien kokonaispituus Hollolan Soramäen ja valtatien 4 välillä on noin 12,5 km ja nyt suunnitellun osuuden Okeroinen- Kujala (valtatie 4) noin 6,5 km. Lähtökohtana on ollut 2+2- ajokaistainen kaupunkimoottoritie, jonka nopeusrajoitus on 80 km/h. Tiealue on mitoitettu mahdollisimman kapeaksi.

Suunnittelutyön aikana aiemmissa suunnitelmissa esitettyjä ratkaisuja tarkennettiin mm. Ala-Okeroissa, Launeella Sokeritopan kohdalla ja Kujalan eritasoliittymässä valtatiellä 4. Kehätie on suunnittelualueella pääosin painettu leikkaukseen meluhaittojen pienentämiseksi. Patomäen ja Launeen omakotialueiden välissä kehätie on ympäristösyistä suunniteltu noin 500 m pitkään betonirakenteiseen tunneliin. Tunnelin päällä voi nykyiseen tapaan olla virkistysalue tai sen päälle voidaan toteuttaa myös muuta maankäyttöä. Launeen pohjaveden muodostumisalueella pohjaveden suojaus toteutetaan rakentamalla tie betonikaukaloon. 

Noin kilometrin pituinen Liipolan tunneli mahdollistaa kehätien luontevan linjauksen Launeelta Kujalaan. Kujalan eritasoliittymäksi esitetään ratkaisua, jossa valtateiden välisen liikenteen lisäksi Lotilan ja Kujalan teollisuusalueet saavat sujuvat yhteydet niin kehätielle kuin valtatielle 4. Nykyiset kehätien kevyen liikenteen poikittaisyhteydet säilyvät lähes nykytilanteen mukaisina. Kehätien suuntaisena väylänä on esitetty uutta yhteyttä Metsä-Hennalasta Patomäen kautta Launeen koululle. Suurimmat muutokset joudutaan tekemään Kujalan alueen virkistysreitteihin.

Ympäristövaikutukset päivitettiin

Kehätien keskeisimmät vaikutukset ovat:

• Pohjavesien pilaantumisriski Lahden kaupunkialueella vähenee. 
• Kehätien läheisyydessä melun ohjearvoja ei ylitetä asumiseen tarkoitetuilla alueilla. Melutilanne nykyisellä valtatiellä erityisesti Lahden keskustan kohdalla paranee. 
• Uusi tie vähentää päästöjä ilmaan Lahden keskustassa. Uudella tielinjalla pitoisuudet jäävät tasolle, joista ei aiheudu terveydellistä haittaa. 
• Lahden keskustan kehittämiselle avautuu uusia mahdollisuuksia. Uusien teollisuus- ja palvelualueiden suoria liikenneyhteyksiä valtakunnan verkkoon voidaan parantaa. 
• Porvoonjokilaakso on kehätien ympäristökohteena merkittävin alue, tielinjaan on tehty muutoksia Porvoonjokilaakson säilyttämiseksi mm. Ala-Okeroisissa. 
• Tielinjan poikittaiset yhteydet, kevyen liikenteen reitit, virkistysreitit ja katuyhteydet on pyritty turvaamaan. Tien varteen on suunniteltu uusi länsi- itäsuuntainen kevyen liikenteen reitti.

Osayleiskaava antaa puitteet maankäytön kehittämiselle

Osayleiskaava on laadittu Lahden eteläisen kehätien välittömään ympäristöön. Osayleiskaava on laadittu siten, että se sopii mahdollisimman hyvin yhteen Lahden vuonna 1998 hyväksytyn yleiskaavan kanssa. Tien ympäristön maankäytössä on erityisesti tutkittu mahdollisuuksia palvelutoimintojen ja virkistysalueiden ja -reittien sijoittumiseen. Uusia asuinalueita ei kaavassa esitetä. Vapaat alueet ovat lähinnä virkistysalueita.

Taloudellisesti kannattava hanke

Kehätien rakennuskustannukset on Lahden kaupungin alueella arvioitu yhteensä noin 90 miljoonaksi euroksi. Koko tieosuuden Soramäki-Kujala kustannukset ovat 111 miljoonaa euroa. Koska kehätie on osa valtakunnallisesti tärkeää valtatietä, Tiehallinto vastaa pääosin sen rakentamisesta. Lahden kaupungille tulevat kustannukset muodostuvat katuverkon muutoksista ja kevyenliikenteen väylistä. Koko eteläisen kehätien (Soramäki-Okeroinen-valtatie 4, Kujala) liikennetaloudellinen hyöty-kustannussuhde on 1,9. Hanke on liikennetaloudellisesti kannattava.

Vuoropuhelu, tärkeä osa suunnittelua

Kehätien yleissuunnitelman laadinta on perustunut mahdollisimman avoimeen tiedonvälitykseen. Suunnittelutyön aikana on käyty poikkeuksellisen laajaa vuoropuhelua muun muassa tien vaikutuspiirissä toimivien yhdistysten edustajista ja asukkaista koostuneesta seurantaryhmässä. Suunnitelmia on esitelty yleisötilaisuuksissa asukkaille ja muille intressiryhmille.

Yleissuunnitelman kanssa samanaikaisesti laaditusta osayleiskaavaluonnoksesta on saatu mielipiteet kesän aikana. Lahden kaupunki päättää lausuntojen ja mielipiteiden perusteella osayleiskaavaesityksen laatimisesta. Osayleiskaavaesitys valmistuu syksyn 2002. Yleissuunnitelmalle hankitaan tielain mukainen hyväksyntä.