Tiedote 4.1.2002

Tiehallinto on nyt yhden vuoden ikäinen

Vuosi sitten jaettiin silloinen Tielaitos kahtia Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Tiehallinto vastaa Suomen yleistä teistä ja huolehtii asiantuntijana tienpidosta. Toimintamme lähtökohtana on yhteiskunnan tarpeet, joten joudumme tarkasti arvioimaan työmme yhteiskunnallisia vaikutuksia ja seuraamaan toimintaympäristön muutoksia.

Meillä Tiehallinnossa ei ole ainuttakaan tiehöylää tai muuta konetta, vaan tilaamme niin tiestöllä näkyvät työt kuin myös niiden suunnittelun Tieliikelaitokselta tai yksityisiltä palvelujen toimittajilta. Kilpailutamme vuodesta 2005 lukien kaikki työt.

Tiehallinto on jaettu keskushallintoon ja yhdeksään tiepiiriin, joista yksi on Hämeen tiepiiri Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Kehitämme toimintaamme niin, että tienpito hoidetaan yhtenäisellä tavalla ja tasapuolisin perustein kaikkialla.

Tienpidon määrärahat saamme edelleenkin valtion talousarviossa. Positiivinen asia vuoden 2002 talousarviossa oli se, että eduskunta lisäsi perustienpidon rahoitusta noin 50 miljoonaa euroa. Hämeen tiepiirin osuus oli 7,2 miljoonaa euroa. Käytämme tästä summasta suurimman osan päällystetyn tieverkon ylläpitoon, koska päällysteiden kunto on viime vuosien aikana huolestuttavasti huonontunut.

Hämeen tiepiirin perustienpidon rahoitus vuonna 2002 on 67,6 miljoonaa euroa.

Kilpailutamme tienpitoa yhä enemmän ja laajempina kokonaisuuksina

Hämeen tiepiirin alue on jaettu yhteentoista urakka-alueeseen, joiden päivittäinen hoito annetaan urakoitsijoiden tehtäväksi. Vuonna 2001 kilpailutettiin Kangasalan ja Forssan alueurakat. Vuonna 2002 kilpailutetaan kolmen uuden alueen: Tampereen, Padasjoen ja Heinolan urakointi. Loput alueet kilpailutetaan vaiheittain vuoteen 2005 mennessä.

Ensimmäisten kokemusten perusteella odotamme, että kilpailuttamalla pystytään teiden hoidon laatutaso ja asiakastyytyväisyys pitämään hyvänä. Urakoiden laatuvaatimukset on kilpailutetuissa urakoissa määritetty siten, että teiden liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus säilytetään nykyisellä tasolla. Laatuvaatimuksia tarkistetaan jatkuvasti asiakaspalautteen ja toimintaympäristössä ja rahoituksessa tapahtuvien muutosten johdosta.

Suunnittelutöiden kilpailutus jatkuu myös siten, että vuoteen 2005 mennessä kaikki suuremmat suunnittelutyöt kilpailutetaan.

Sama aikaraja koskee myös rakentamishankkeita ja ylläpitoluonteisia töitä, kuten päällysteiden uusimista. Nämä työt tullaan jatkossa tilaamaan entistä suurempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi tämän vuoden hankkeita on kilpailutettu laajempina hankejoukkoina.

Huolestuttava liikenneturvallisuustilanne saatava yhteistyöllä hallintaan

Vuosi 2001 oli liikenneonnettomuustilastojen valossa erittäin synkkä Hämeen tiepiirin alueella kuten muuallakin maassa. Hämeen tiepiirin alueella menehtyi liikenneonnettomuuksissa yhteensä 73 ihmistä. Koko maassa kuolleita oli epävirallisen ennakkotiedon mukaan marraskuuhun mennessä 388. Luku on selvästi edellisvuotta suurempi ja hieman vuosien 1997-1999 keskiarvoa suurempi (Lähde: Liikenneturva).

Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevista maakunnista onnettomuustilastojen perusteella synkin tilanne oli Päijät-Hämeessä. Siellä liikenneonnettomuus vaati 28 ihmisen hengen. Edellisenä vuonna menehtyneitä oli viisi. Pirkanmaalla menehtyneitä oli vielä enemmän: 31 kuollutta vuonna 2001, mutta suhteutettuna Pirkanmaan kokoon ja liikennemääriin luku on Päijät-Hämettä parempi. Kanta-Häme oli ainoa, jossa kuolleiden määrä oli edellisvuotta pienempi: 14 kuollutta vuonna 2001.

Suhteutettaessa tilastoja viranomaisten havaintoihin ja onnettomuuksien taustoihin, voidaan valitettavasti todeta piittaamattomuuden lisääntyneen liikenteessä. Poliisien antaman tiedon ja omien mittauspisteidemme tilastojen mukaan nopeudet ovat kasvaneet. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusohjelman mukaisesti pyrimme parantamaan liikenneturvallisuutta nopeusrajoituksia alentamalla. Edellä mainittujen havaintojen perusteella nopeusrajoitusten alentaminen on kuitenkin ristiriidassa ihmisten todellisen liikennekäyttäytymisen kanssa.

Tiepiirissä tehdään jatkuvaa työtä liikenneturvallisuustilanteen parantamiseksi. Jokainen kuolemantapaus ja vakavampi onnettomuus tutkitaan erikseen. Tiepiirin johto saa näistä tilanneraportin ja selvityksen tienpidon osuudesta onnettomuuteen. Näiden pohjalta mietitään uusia toimintatapoja, joilla kokonaisturvallisuutta voitaisiin parantaa. Tienpitäjä ei kuitenkaan yksinään voi turvata liikenteen kulkua. Liikenneturvallisuus on monien tekijöiden summa, joten vain yhteistyöllä muiden liikenneasioissa toimivien organisaatioiden kanssa pystymme kääntämään turvallisuustilanteen takaisin parempaan suuntaan. Loppujen lopuksi suurimman muutoksen voivat tehdä kuitenkin tiellä liikkujat itse.

Suuret tiehankkeet

Hämeen tiepiirin keskeisestä sijainnista johtuen tiepiirin rooli on merkittävä valtakunnallisesti tärkeiden liikenneyhteyksien kehittämisessä. Suomen pisimmästä moottoritieyhteydestä Helsingistä Tampereelle otettiin käyttöön viimeinen pala reilu vuosi sitten. Moottoritie valmistuu lopullisesti vuoden 2002 aikana, jolloin tehdään tien lopullinen päällystekerros sekä viimeistelytöitä Kylmäkoskella.

Valtatien 9 parantaminen keskittyy tänä vuonna erityisesti Oriveden ja Jämsän välille. Kokonaisuudessaan tiejakson parantaminen on valmis lokakuussa 2003. Tiejakson kokonaispituus on noin 95 kilometriä. Rakentamisesta aiheutuu haittaa liikenteelle.

Muista tiehankkeista merkittävin on kantatien 65 parantaminen välillä Ylöjärvi-Kyrönlahti. Tie saadaan kokonaan valmiiksi syksyllä 2002. Alkuosa tiestä, Ylöjärveltä Takamaalle (5 kilometriä) avattiin liikenteelle viime syksynä. Rakennettavan tien pituus on noin 19 kilometriä. Tiehanke toteutetaan perustienpidon rahoituksella.

Tampereen läntisen kehätien pääsemistä vuoden 2002 budjettiin odotettiin kovasti. Nyt näyttää siltä, että hankkeen käynnistymistä on vielä odoteltava. Joudumme siis kärsimään edelleen kehätien ruuhkista. Toivottavaa on, että rakentaminen pääsisi käyntiin viimeistään vuonna 2003.

Valtatien 4 parantamista moottoritieksi suunnitellaan Lahden ja Heinolan välillä. Tiejakson pituus on noin 29 kilometriä. Liikenne on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun loppupuoliskolla, ja nykyisin tien liikenteellinen toimivuus on etenkin kesäviikonloppuisin huono. Tavoitteena on, että tien rakentamisen vaatimat suunnitelmat ovat valmiina vuoden 2002 syksyllä.

Usean vuoden ajan on yleisillä teillä olevien rautateiden tasoristeyksiä muutettu eritasoristeyksiksi. Tänä vuonna valmistuvat Villähteen ja Haravakylän tasoristeykset Nastolassa sekä Lammasojan tasoristeys Urjalassa.

Kolmen tiepiirin yhteistyönä on suunniteltu valtatien 2 perusparantamista koko yhteysvälillä Vihdistä Poriin. Tien parantamiseen on valmistauduttu Tiehallinnossa ennen vuotta 2005. Päätöksen hankkeen rahoituksesta tekee eduskunta.

Tienpidon näkymät 2002

Tiepiirin perustehtävä on pitää tiestö liikennekelpoisena läpi vuoden. Tämä asettaa suuret odotukset teiden päivittäiselle hoidolle sekä tien rakenteellisen kunnon säilyttämiselle. Päällystetyn tieverkon kunto on heikentynyt vuosi vuodelta, ja tavoitteena onkin pysäyttää tieverkon kunnon heikkeneminen. Perustienpidon rahoituksesta valtaosa kuluu tieverkon kunnossapitoon sekä teiden rakenteellisen kunnon turvaamiseen.

Perustienpidon rahoituksella tehtävillä investoineilla rakennetaan kevyen liikenteen väyliä, parannetaan päällystettyjä teitä ja sorateitä, rakennetaan pääteille ohituskaistoja sekä tehdään liittymäjärjestelyjä.

Yhteydet Tiehallinnon Hämeen tiepiiriin

Toivomme, että tienkäyttäjät antavat meille palautetta:

• valtakunnallinen puhelinvaihde 0204 22 11 
• Asiakaspalvelunumero 0204 22 164 vastaa arkipäivisin klo 9-15 
• Tienkäyttäjän linja, 0200-2100, palvelee 24 tuntia vuorokaudessa 
• sähköposti: [email protected] 
• www.tiehallinto.fi