Tavoitteet

Moottoritien ja Paasikiventien eritasoliittymä

Paasikiventien ja moottoritien eritasoliittymää täydennetään Tampereen suunnan rampeilla, jolloin eritasoliittymä palvelee kaikkia ajosuuntia. Rampit liittyvät Paasikiventiehen kiertoliittymien välityksellä. Tampereen suunnasta tuleva ramppi yhtyy Eureninkatuun noin 50 m ennen kiertoliittymää. Ramppi ja Eureninkatu liittyvät kahdella kaistalla kiertoliittymään. Molemmat kaistat johtavat keskustan suuntaan.

Tampereen suuntaan johtava ramppi Paasikiventien ja Kaivokadun kiertoliittymästä silmukkaramppina nykyisen rampin vierestä. Keskustan suunnasta ympyrään tullaan kahdella kaistalla, joista toinen johtaa sillalle ja toinen Tampereen suunnan rampille.

Kevyen liikenteen yhteydet on johdettu kiertoliittymistä erkanevien ramppien ali turvallisuuden varmistamiseksi.

Kiertoliittymäratkaisun valintaan vaikuttivat seuraavat tekijät: 

• Kiertoliittymien toimivuus on valo-ohjausta joustavampi ja varmempi, vaikka niiden välityskyky onkin suunnilleen sama. Esimerkiksi moottoritien läntisessä ramppiliittymässä valo-ohjatussa ratkaisussa Tampereen suunnan keskimääräinen viivytys olisi 44 sekuntia ja keskimääräinen jono 75 m. Kiertoliittymässä viivytys on keskimäärin 6 sekuntia ja jono noin 10 m. 
• Kiertoliittymä itäisessä ramppiliittymässä teki mahdolliseksi Tampereen suunnan rampin sijoittamiseen Helsingin suunnasta tulevan rampin ja moottoritien väliseen tilaan. Ramppi ei vienyt uutta tilaa ja ratkaisu antaa siten paremmat mahdollisuudet maankäytön kehittämiselle Kaivokadun ja moottoritien välisellä alueella. 
• Kiertoliittymät ovat liikenneturvallisuuden kannalta hyviksi havaittuja ratkaisuja etenkin, kun kevytliikenne johdetaan poistuvien ramppien ali. 
• Ramppien päissä olevat kiertoliittymät muodostuvat helposti kiintopisteiksi, jotka helpottavat orientoitumista. 
• Ympyrät sijoittuvat ruutukaava-alueen reunaan, jolloin ne eivät aiheuta kaupunkikuvallisia ongelmia. Kiertoliittymä on katuympäristössä miellyttävämpi ratkaisu kuin valo-ohjattu nelihaaraliittymä, joka edellyttää lukuisia kaistoja ja siten laajaa yhtenäistä asfalttikenttää.

Kiertoliittymien keskiosat rakennetaan selvästi korotettuina, jotta kiertoliittymien havaittavuus olisi mahdollisimman hyvä. Keskiosista muodostetaan ympäristörakentamisen avulla hillittyjä maamerkkejä. Kiertoliittymien keskiosissa materiaaleina käytetään tiiltä tai kiveä.

Paasikiventie

Paasikiventie levennetään koko matkalta 2-ajorataiseksi. Vanajaveden itäpuolella olevat tonttiliittymät poistetaan ja ne korvataan asemakaavan mukaisesti liittymillä Keinusaarentiehen ja Vanajantiehen.

Nykyisen Hopeaseppien sillan viereen rakennetaan uusi silta toista ajorataa ja kevyen liikenteen väylää varten. Sillalle rakennetaan levähdysuloke, josta voidaan katsella sillalta avautuvaa maisemaa ja vaikkapa onkia. Sillan merkitystä Vanajanrannan alueen maisemassa ja myös moottoritien maisemassa korostetaan erikoisvalaistuksen avulla.

Vanajantie

Vanajantie rakennetaan Paasikiventien ja yhdystien/Kantolantien liittymien välillä 2-ajorataiseksi. Edellä mainittujen liittymien välillä Vajantiellä on yksi valo-ohjattu liittymä, joka palvelee Vanajanrannan maankäytön synnyttämää liikennettä sekä Vanajantien ja radan väliin tulevan maankäytön synnyttämää liikennettä. Vanajantiestä rakennetaan bulevardi, jota rajaavat molemmilla reunoilla koivurivit. Lisäksi keskikaistalle sijoitetaan puurivi, jolloin katutila muodostuu miellyttävämmäksi.

Yhdystie

Yhdystie rakennetaan kaksikaistaisena tienä, jonka pohjoisreunalla on kevyen liikenteen väylä. Nykyisten liikenne-ennusteiden valossa yhdystien välityskyky on riittävä kaksikaistaisena. Toinen ajorata on kuitenkin mahdollista toteuttaa nyt rakennettavan ajoradan eteläpuolelle, jos tarve sitä joskus edellyttää.

Yhdystie alittaa rautatien noin 150 m pitkässä kaukalossa. Kevyen liikenteen väylä on sillan kohdalla noin 2 m korkeammalla kuin ajorata, koska sen korkeusvaatimus on pienempi.

Yhdystie liittyy Vanjantiehen ja Kantolantiehen osittain kaksikaistaisessa kiertoliittymässä. Itäpäässä yhdystie liittyy valtatiehen 10 ja Harvialantiehen nykyisessä kiertoliittymässä.

Yhdystien kiertoliittymistä rakennetaan ympäristörakentamisen avulla helposti tunnistettava ympyräpari. Kiertoliittymien keskiosat korotetaan ja istutetaan puilla.

Valaistus

Valtateiden yhdistävän tie- ja katuyhteyden yhtenäisyyttä ja omaleimaisuutta korostetaan yhtenäisellä katuvalaistuksella. Koko matkalla käytetään muista kaduista poikkeavaa valaisintyyppiä. Uusi silta tuodaan esille kaidevalaistuksella ja sillan alapuolen tehostevalaistuksella. Myös kiertoliittymien keskiosa tehostevalaistaan.

Liikenteen rauhoittaminen Hätilässä ja keskustassa

Liikenteen siirtyminen Viipurintieltä yhdystielle tekee mahdolliseksi liikenteen rauhoittamisen ja kevyen liikenteen olosuhteiden sekä liikenneympäristön parantamisen Viipurintiellä ja keskustassa. Rauhoittamistoimet myös omalta osaltaan ohjaavat keskustaan päättyvää ja sen ohittavaa liikennettä yhdystielle. Alustava lista rauhoittamistoimenpiteistä on seuraava:

• Jalankulku- ja pyörätien parantaminen Viipurintien itäpäässä
• Hätilantorin aukiomaisuuden korostaminen ja liikenteen rauhoittaminen 
• Viipurintien/Aulangontien liittymän kevyen liikenteen järjestelyjen parantaminen 
• Siltaterminaali rautatiesillalle 
• Viipurintien/Keinusaarentien liittymän jäsentäminen
• Viipurintien sillalle leveä jalankulku- ja pyörätie eteläreunalle (vain yksi ajokaista keskustaan) 
• Raatihuoneenkatu kävelykaduksi tai kävelypainotteiseksi kaduksi 
• Hallituskadun katutilan jäsentely (autoliikenne/kevytliikenne) 
• Lukiokadun katutilan jäsentely (autoliikenne/kevytliikenne) 
• Ajokaistojen vähentäminen Eureninkadulla Paasikiventien ja moottoritien liittymässä 
• Kaivokadun ja Raatihuoneenkadun liittymän korottaminen