etusivu | toiminta-sivu

     

    KEHÄ II:N RAKENTAMINEN

    välillä Länsiväylä - Turuntie


    Kehä II:n ensimmäinen rakennusvaihe

    Kehä II rakennettiin Länsiväylältä Turuntielle vuosien 1996 - 2000 aikana ja se avattiin liikenteelle 25.10.2000. Sen jatkamisesta ei ole olemassa mitään päätöksiä, joskin joitain alustavia suunnitelmia on olemassa.

    Kuva rakennustöiden aloittamisesta

    Kehä II alkaa Matinkylän nykyisestä eritasoliittymästä. Se jatkuu Gräsanojan eritasoliittymän kautta Merituulentien yli pohjoiseen Lystimäen asuntoalueen ja Olarinluoman teollisuusalueen välistä.

    Kartta hankkeesta (287k)

    Kokinkylän eritasoliittymän jälkeen Kehä II sijoittuu Henttaan peltoaukean itälaitaan. Sieltä se jatkuu Turunväylälle Sepänkylän eritasoliittymään. Kauniaistentien alituksen jälkeen Kehä II sukeltaa Hiidenkallion tunneliin ja alittaa Rantaradan kaukalossa Karamalmin teollisuusalueen länsipuolelta. Radan pohjoispuolella Kehä II kulkee Kavallinmäen asuntoalueen itäpuolitse ja päättyy Turuntielle Helsingintien liittymän itäpuolelle.

    Pituusleikkaus Kehä II:sta

    Kehä II:ta rakennetaan noin 6,8 kilometriä. Kaksiajorataisena toteutetaan Länsiväylän ja Turunväylänvälinen osuus ja yksiajorataisena loppuosuus Turunväylältä Turuntielle.

    Kehä II:n vaikutuksia

    Kehä II:lle tulevan liikennemäärän on arvioitu olevan vuonna 2010 Länsiväylän ja Turunväylän välillä 30 000 - 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa sekä Turunväylän ja Turuntien välillä 12 000 - 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä liikennemäärästä noin 90 % siirtyy katuverkolta ja muilta kehäteiltä.

      Liikenteen päästöt

      Liikenteen kokonaispäästöt vähenevät 20-30 %. Suurimmat vähenemät tapahtuvat nykyisillä asuntokaduilla. Päästöjen lisäykset kohdistuvat Kehä II:n osittain asumattomille lähialueille, jossa niiden vaikutukset ovat hallittavissa.

      Talous ja työllisyys

      Kehä II:n rakentamisen työllistävä vaikutus välillisine vaikutuksineen on ollut noin 1500 henkilötyövuotta. Investointi pääväyläverkkoon tuo säästöä hyötyliikenteelle (kuljetukset, jakelu, työasiamatkat) ja lisää tätä kautta tuotantotoimintaa ja työpaikkoja. Nyt toteutetulla Kehä II:lla liikennetaloudellinen hyötykustannussuhde on yli 5. Se tarkoittaa, että yksi tiehen sijoitettu markka tuo yhteiskunnalle viiden markan hyödyn. Hanke on yksi maan kannattavimmista liikenneinvestoinneista.

      Estevaikutus

      Kehä II rajaa Taavinkylän, Mankkaan ja Olariniuoman alueet Keskuspuiston virkistysalueista. Estevaikutusta on lievennetty useilla poikittaisilla yhteyksillä.

      Kehä II ei halkaise rakennettuja tai suunniteltuja asuinalueita. Vanhat kulkuyhteydet muuttuvat, mutta uudet yhteydet ja kevyen liikenteen väylät risteävät Kehää turvallisesti eritasossa.

      Maankäyttö ja rakennettu ympäristö

      Kehä II:n lähiympäristön maankäytön suunnittelu on käynnissä. Uusi yhteys tukee aluerakennetta ja sijoittuu asutuksen ja teollisuus- ja liiketoimintojen raja-alueelle.

    Kehä II
    • täydentää Espoon ja pääkaupunkiseudun poikittaisyhteyksiä. Kehä II yhdistää Espoon rakentamisvyöhykkeitä ja parantaa aluekeskusten saavutettavuutta. Espoossa lähialueiden maankäyttö ja liikenneverkko tukeutuvat Kehä II:een.
    • turvaa poikittaisliikenteen sujumisen. Pääkaupunkiseudun poikittaisliikenne kasvaa voimakkaasti. Kehä II keventää muiden kehämäisten pääväylien Kehä I:n ja Kehä III:n liikennekuormaa etenkin ruuhka-aikoina.
    • poistaa pitkämatkaisen läpiajoliikenteen asuntoalueiden katuverkolta. Se parantaa alueiden liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä joukkollikenteen toimintaedellytyksiä. Ongelmakohtia ovat olleet mm. Mankkaantie, Kokinkyläntie, Stensintie, Kruunutie ja Nihtisillantie.

    Meluesteet

    Liikenteen siirtyminen Kehä II:lle alentaa melutasoja katuverkolla. Meluhaitat torjutaan meluestein. Kehän varren asutusta suojataan maastonmuotoiluin, meluvallein ja meluaidoin. Meluntorjunnan lähtökohtana on ollut, että asuntoalueilla ja erityiskohteiden (koulut, päiväkodit) alueilla ulkomelutaso ei ylitä 55 dBA:n päiväajan ohjearvoa.

    Hiidenkallion tunneli

    Kauniaistentien ja Rantaradan välillä Kehä II kulkee noin 500 metriä pitkässä Hiidenkallion tunnelissa (tunnelin poikkileikkauskuva).

    Tunneli vähentää oleellisesti Kehä II:n haittavaikutuksia asutukselle, alueen maisemalle ja luonnolle. Meluhaitat pienenevät merkittävästi Hiidenkallion alueella. Tunnelin avulla turvataan ihmisten ja eläinten vapaa liikkuminen Kehän ylitse (ekokäytävä). Hiidenkallion maisemakokonaisuus säilyy.

    Rakentaminen

    Erityisen vaativia rakennuskohteita olivat Hiidenkallion tunneli, kaukalorakenne ja Rantaradan silta. Huonosti kantavia maapohjia vahvistettiin Olarinluoman ja Henttaan peltoalueilla pilaristabiloinnilla. Maastonmuotoilut ja luiskien viimeistelyt tehtiin rakentamisalueelta talteenotetusta maa-aineksesta.

    Rakentamiskustannukset ovat n. 310 Mmk, josta Espoon kaupungin osuus on noin 30 Mmk. Lisäksi Espoon kaupunki rakensi Kehä II:een liittyviä katuja ja kevyen liikenteen väyliä 40 miljoonalla markalla.

    Rakentamisen määrät

    Kehä II                      6,8 km
    Ramppeja                     9,6 km
    Maantiet ja paikallistiet    2,3 km
    Katuja/yksityisteitä         3,6 km
    Kevyen liikenteen väyliä     9,8 km
    Tunnelia                      485 m
    Kaukalorakennetta             280 m
    Siltoja                      20 kpl
    Melukaidetta ja -aitoja      2,1 km
    Meluvalleja                  5,9 km
    Kallioleikkausta         630 000 m3
    Maaleikkausta            730 000 m3
    Pilaristabilointi            460 km
    
    Kuva: Heikki Heiniö

    Lisätietoja antavat:

    Tilaaja 
    Uudenmaan tiepiiri/Tienpidon teettäminen 
    Projektipäällikkö Esko Liimatta puhelin 0204 22 2820, käsipuhelin 0400 503 455, telekopio 0204 22 2709 
    Suunnittelu: Insinööri Pentti Sirola, puhelin 0204 22 2789, käsipuhelin 0400 421 254

    Pääurakoitsija 
    Tielaitos/tuotanto/Projekti- ja päällystysyksikkö 
    Kehä II projektitoimisto Nihtisillankuja 3 b 2. kerros 02630 ESPOO puhelin 0204 22 3380, telekopio 0204 22 3391 
    Projektipäällikkö Petri Inkinen puhelin 0204 22 3381, käsipuhelin 0400 600 389 
    Työmaapäällikkö Tapio Niskala puhelin 0204 22 3382, käsipuhelin 0400 503 371

    Espoon kaupunki 
    Tekninen keskus, Virastopiha 2 C, 02770 ESPOO 
    Suunnittelu: Katuinsinööri Torsti Hokkanen p. (09) 806 5141, käsipuhelin 041 512 5941 
    Rakentaminen: Työpäällikkö Heikki Saarinen puhelin (09) 806 5209, käsipuhelin 050 563 8177


    alkuun | edellinen sivu | etusivu