Kannattavuuslaskelma on yksi osa yhteiskuntataloudellista arviointia, joka on kustannustehokkuutta selvästi laajempi käsite. Päätöksenteon avuksi tarkoitettu hankearviointi koostuu kolmesta osasta ja yhteenvedosta.

Hankekuvauksesta ilmenevät ratkaistava ongelma, ratkaisukeinot ja hankkeen merkitys koko liikennejärjestelmän kannalta.

Vaikutusselvityksissä tutkitaan hankkeen vaikutusta liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Tavoitteena on ottaa huomioon hankkeen kaikki olennaiset vaikutukset. 

Yhteiskuntataloudellinen tarkastelu perustuu vaikutusselvitykseen. Se jakautuu edelleen kolmeen osaan, jotka ovat:
- kannattavuuslaskelma
- vaikutusten analyysi
- toteutettavuuden arviointi.

Kannattavuuslaskelmassa rahallisia hyötyjä verrataan kustannuksiin ja selvitetään, kuka hankkeesta hyötyy ja kuka kärsii haittoja. Vaikutusanalyysissä myös hankkeen muita kuin rahassa mitattavia vaikutuksia verrataan liikenne-, alue-, ympäristö- ja muihin tavoitteisiin. Toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa pohditaan hankkeen teknisiä ja taloudellisia riskejä, rahoitusta ja toteutustapaa sekä toteuttamisen mahdollisia esteitä. 
   

   

Hankearvioinnin kehikko

...pyrkii vertailukelpoisuuteen
Kannattavuuslaskelmassa pyritään vertailemaan hankkeen rahaksi muutettuja hyötyjä ja kustannuksia eri osapuolille. Hyödyt syntyvät liikenteeseen kuluvien voimavarojen ja liikenteen haittojen vähentymisestä.

Hyöty-kustannussuhde (H/K-suhde) on yleisimmin käytetty kustannustehokkuutta kuvaava tunnusluku. Se vertaa uuden tai parannetun tien synnyttämiä säästöjä hankkeen hintaan. Jos säästöt ovat investointia suuremmat, on H/K-suhde yli yhden ja hanke rahaksi muutettujen vaikutusten suhteen kannattava.

Keskeistä kannattavuuslaskelmassa on hyötyjen laskeminen pitkältä ajalta. Eriaikaisia hyötyjä ja haittoja verrataan diskonttauksen avulla. Diskontattuja, yhteenlaskettuja säästöjä kutsutaan säästöjen nykyarvoksi. Diskonttaus- korkona tiehankkeiden arvioinnissa on viime vuosina käytetty kuuden prosentin korkoa. Tällöin esimerkiksi tiehankkeen estämä onnettomuus, joka olisi tapahtunut kymmenen vuoden kuluttua ja aiheuttanut kymmenen miljoonan markan vahingot, säästää nykyrahassa 5,6 Mmk (= 10 Mmk / 1,06¹⁰). Diskonttauksen avulla pyritään ottamaan huomioon toisaalta tulevaisuuden epävarmuus, toisaalta investoinnin tuottovaatimus.
   

   

Hyöty-kustannussuhteen laskenta

Hyötyjen ja kustannusten kertyminen

...arvioi hyötyjä ja kustannuksia 30 vuodelta
Tiehankkeen hyödyt lasketaan tavallisesti 30 vuoden ajan- jaksolta, koska esimerkiksi liikenteen tai liikennejärjestelmän kehityksen ennustaminen tämän pidemmälle on hyvin epävarmaa. Koska tien käyttöikä on tavallisesti suurempi, lasketaan tielle 30 vuoden laskenta-ajanjakson jälkeinen jäännösarvo, joka on tiehankkeilla enintään 30 %. Diskontattuna tämä on noin viisi prosenttia koko investoinnista.

Laskelmassa hyödyiksi lasketaan diskontatut liikennetaloudelliset säästöt, joista vähennetään kunnossapitokustannukset ja muut käytön aikaiset kustannukset. Myös jäännösarvo katsotaan hyödyksi. Investoinniksi lasketaan itse investointi ja rakentamisen aikaiset korot.
   

   

Esimerkki yhden kilometrin pituuseron vaikutuksista

...ei sisällä kaikkia hyötyjä ja haittoja
H/K -suhde kertoo vain ne hyödyt ja kustannukset, joille on sovittu rahallinen arvo. Lisäksi hankkeilla on paljon muita vaikutuksia, joita ei voida ottaa huomioon kannattavuus- laskelmassa. Esimerkiksi tien vaikutuksia maisemaan, luontoon, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ei osata arvioida rahassa. Toisaalta kevyen liikenteen olosuhteiden, ajomukavuuden tai ympäristön kohentamisen vaikutukset jäävät yleensä laskematta rahallisten hyötyjen joukkoon. Kuitenkin parannuksista aiheutuneet kustannukset sisältyvät tavallisesti kannattavuuslaskelmaan.

Kannattavuuslaskelmaan ei välttämättä saada mukaan myöskään kaikkia nykyisen tien parantamiseen liittyviä kustannuksia.

H/K-suhteen jääminen alle yhden ei siis välttämättä merkitse yhteis-kuntataloudellista kannattamattomuutta. Toisaalta korkean H/K-suhteen hanke saattaa aiheuttaa niin paljon laskematta jääviä haittoja, ettei sen toteuttaminen ole kannattavaa.

   

Laskelman ulkopuolelle jääviä tekijöitä