Hanke, jonka H/K-suhde on yli yhden, ei välttämättä ole kannattava, jos sillä on merkittäviä laskelman ulkopuolelle jääviä haittoja. Vastaavasti hanke, jonka H/K on alle yhden, voi olla järkevää toteuttaa, jos sillä on myönteisiä vaikutuksia, joita ei mitata rahassa. Tällaisia ovat usein hyödyt kevyelle liikenteelle, joukkoliikenteelle ja ympäristölle.

Korkea H/K-suhde ei välttämättä merkitse sitä, että suunniteltu ratkaisu olisi paras tai tehokkain keino ongelman poistamiseen. Sen sijaan H/K-suhde toimii hyvin vertailtaessa saman hankkeen eri vaihtoehtoehtojen kustannustehokkuutta.

Laskelman rajaus ja menetelmät vaikuttavat tulokseen
Kannattavuuslaskelmiin sisältyvien ajokustannussäästöjen laskenta perustuu malleihin. Laskentamenetelmistä ja -malleista sekä tarkastelun rajauksesta johtuva epävarmuus korostuu silloin, kun nykytilanteen ja ennustetilanteen väliset erot ovat suuria.

Erityyppisten hankkeiden H/K-suhteet eivät useinkaan ole vertailukelpoisia. Tämä johtuu siitä, että laskelman ulkopuolelle jäävät tekijät ja niiden merkitys saattavat poiketa eräissä tapauksissa toisistaan. Hankkeita saatetaan lisäksi arvioida erilaisilla menetelmillä, mikä heikentää vertailukelpoisuutta.

Laskelman tulos on herkkä muutoksille
Kannattavuuslaskelmaa laadittaessa otetaan kantaa lukuisiin tekijöihin, joita ei välttämättä tunneta vielä riittävästi tai jotka muuten ovat epävarmoja. Nämä oletukset voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Siksi laskelmassa tulisi pohtia keskeisimpien epävarmuustekijöiden vaikutusta.

Hanke voi lykkäytyä
Kannattavuuslaskelmaa tehtäessä ei yleensä tiedetä hankkeen todellista aikataulua. On tavallista, että hanke toteutetaan vuosia arvioitua myöhemmin. Esimerkiksi viiden vuoden lykkäys nostaa hyötykustannussuhdetta keskimäärin kymmenen prosenttia, koska laskenta-ajanjakson liikenne ja samalla hyödyt ovat sitä suurempia, mitä myöhempää ajankohtaa tarkastellaan.

Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että ajoitusta kannattaa aina siirtää eteenpäin, koska lykätyiltä vuosilta menetetään hankkeen tuomat hyödyt. Ajoituksen ja kannattavuuden välinen suhde on herkkä erityisesti ruuhkia vähentävillä hankkeilla.

Kustannusarviot muuttuvat
Rakentamiskustannusten ja hyöty-kustannussuhteen suhde on suoraviivainen. Rakentamiskustannusten kasvu 20 prosentilla pudottaa hyöty-kustannussuhdetta noin 17 prosenttia ja vastaava kustannusten alentuminen nostaa kannattavuutta 25 prosenttia.

Usein kustannusarvio kasvaa suunnittelun edetessä, mutta hankkeen todelliset kustannukset saattavat jäädä myös arvioitua pienemmiksi. 

Laskentakorko voi muuttua
Diskonttauskorko vaikuttaa voimakkaasti hyöty-kustannussuhteeseen. Koron pudottaminen esimerkiksi kuudesta prosentista neljään prosenttiin nostaa hyöty-kustannussuhdetta kolmanneksen.

Tieinvestointilaskelmien korkona on viime vuosina käytetty kuutta prosenttia. Koron tulisi olla sopusoinnussa valtion pitkän aikavälin lainanoton reaalikoron kanssa. Viimeaikaisen korkokehityksen perusteella kuuden prosentin diskonttauskorkoa voi pitää melko korkeana, ja laskentakorko saattaakin olla laskussa.

Liikenteen kehitys voi yllättää
Liikenteen kasvu ennusteista poiketen vaikuttaa hyöty-kustannussuhteeseen merkittävästi. Jos liikenteen määrä on suurempi kuin on ennustettu, nousee investoinnin tuotto ja kannattavuus yleensä tätä enemmän. Tämä johtuu siitä, että ruuhkautuvassa liikenneympäristössä ajokustannukset kasvavat liikennemääriä nopeammin. 

Yksikköhinnat ovat valintoja 
Ajan, onnettomuuksien ja ympäristöhaittojen yksikköhinnat perustuvat arvostuksiin, maksuhalukkuuteen ja valintoihin. Nämä ovat muuttuvia arvoja, joissa on usein pohtimisen varaa. Muutokset heijastuvat yksikköhintoihin ja edelleen hankkeiden kannattavuuslaskelmiin. Erityisesti aikaan liittyvät arvostukset vaikuttavat selvästi kannattavuuslukuihin, koska aikasäästöt muodostavat usein pääosan hankkeen kaikista hyödyistä.