Tiennäyttäjä-lehti takaisin sisältöluetteloon Kokemuksia kapeasta nelikaistaisesta keskikaiteella varustetusta tiestä S12 etusivulle Lokakuussa vuonna 2000 avattiin liikenteelle uudentyyppinen kapea nelikaistainen tie Kuopion eteläpuolella valtatiellä 5 välillä Vehmasmäki-Hiltulanlahti. Osuudella on ensimmäisen vuoden aikana seurattu mm. talvikunnossapitoa, liikenteen sujuvuutta ja ajokäyttäytymistä sekä selvitetty tietyypin toteutuneet rakennuskustannukset. kuva Unto Korhonen

Kapealla nelikaistaisella tiellä on yhtenäinen päällyste ja vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella. Tien poikkileikkaus on 18,7 m. Perinteisellä moottoritiellä poikkileikkaus olisi vastaavasti 28 - 38,5 m riippuen keskikaistan leveydestä. Valtatiellä 5 kapea nelikaistainen tieosuus on rakennettu uudelle tielinjalle eritasoliittymin. Kevyt ja muu hidas liikenne on ohjattu käyttämään rinnakkaistieksi jäänyttä vanhaa valtatietä. Kapean nelikaistaisen tieosuuden pituus on noin 11 km, mistä tieosuus jatkuu etelään kaksikaistaisena yksittäisin ohituskaistoin varustettuna valtatienä ja pohjoiseen moottoritienä. Säästöä syntyy rakennuskustannuksissa Rakennushanke valtatie 5 välillä Vehmasmäki - Hiltulanlahti käsitti 11 km pitkän kapean nelikaistaisen tieosuuden rakentamisen lisäksi valtatiellä 5 vajaan kahden kilometrin matkalla moottoritien rakentamista ja valtatiellä 9 noin kahden ja puolen kilometrin matkalla uutta valtatietä. Rakennuskustannukset Kapean nelikaistaisen tien toteutuneet rakennuskustannukset ja vertailukustannukset muille tietyypeille Kapean nelikaistaisen tieosuuden toteutuneiden rakennuskustannusten kautta selvitettiin vertailukustannukset moottoritielle ja moottoriliikennetielle. Tietyyppien kustannuseroja selvitettäessä otettiin huomioon erot tierakenteen massamäärissä, kuivatusjärjestelyissä, valaistuksessa, keskikaiteen toteutuksessa ja silloissa sekä lunastus- ja korvauskustannuksissa. Hankkeen sisältämän kapean nelikaistaisen tien tieosuuden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 14,87 Me (88,40 Mmk). Mikäli tämä osuus olisi toteutettu moottoritienä tieosuuden kustannukset olisivat olleet 19,05 Me (113,25 Mmk) ja moottoriliikennetienä 11,84 Me (70,37 Mmk). Kapean nelikaistaisen tien kustannukset olivat siis noin 22 % pienemmät kuin moottoritien ja noin 26 % suuremmat kuin moottoriliikennetienä silloin, kun tulevaan moottoritiehen ei moottoriliikennetien ensimmäisessä vaiheessa olisi ollut tarvetta varautua. Osuuden liikenne-ennusteiden perusteella olisi ollut kuitenkin syytä varautua moottoritiehen mm. silloissa ja maan lunastuksessa, jolloin moottoriliikennetien kustannus olisi ollut hyvin lähellä kapean nelikaistaisen tien kustannuksia.

Kunnossapidon kokemukset ennakoitua myönteisemmät kuva Marja Bäck   Kapean nelikaistaisen tien kunnossapito on työmenetelmiltään samankaltaista kuin kunnossapito moottoritiellä. Lumenpoisto ajoradalta tehdään kahdella aura-autolla, jotka ajavat porrastettuna parina. Koska kapealla nelikaistaisella tiellä ei ole keskisarkaa, täytyy lumenpoisto kuitenkin tehdä aina keskeltä ulospäin. Eritasoliittymien auraus ja liukkaudentorjunta tapahtuu erillisellä "ramppiautolla", joka tekee myös pääosan pientareiden puhdistuksesta. Kapean nelikaistaisen tien kesähoidon työmäärät eroavat moottoritien hoidon työmääristä lähinnä vihertöissä, kuivatusjärjestelmän hoidossa sekä ajoradan puhdistuksessa, kapean nelikaistaisen tien eduksi. Kunnossapitäjien ennakkokäsitys kapean nelikaistaisen tien talvihoidosta oli, että se on hitaampaa ja vaikeampaa kuin moottoritiellä. Ensimmäisen talven kokemusten perusteella kunnossapidon hoitotiimi kuitenkin totesi kunnossapidon toteutuneen helpommin kuin syksyllä oli ennakoitu eikä kapean nelikaistaisen tien talvihoito juuri poikkea normaalista moottoritiestä.

Putkipalkkikaide keskikaiteena Kuva Markku Savolainen   Uutta tiejaksolla on myös ennen Suomessa kokeilematon kaidetyyppi, putkipalkkikaide. Kaidetyypin kokeilua perusteli sen soveltuvuus kapean keskikaistan kaidetyypiksi aurauskestävyyden, kinostamattomuuden ja kevytrakenteisuuden vuoksi. Kunnossapitäjät ovat kokeneet putkipalkkikaiteen ongelmina aurausta haittaavat kaidejohteen kulmikkaat kiinnitysmutterit, jotka estävät tarkan auraamisen kevyesti kaidejohtimeen "nojaamalla". Ongelmaksi kunnossapidon kannalta on koettu myös korkealla oleva kaidejohde, jolloin esim. tiehöylän terä tarttuu helposti kaidepylväisiin. Myös keskikaistan kapeudesta johtuen keskikaiteeseen kiinnitetyt liikennemerkit ovat tarttuneet keskikaidetta läheltä ajettaessa aura-autojen peileihin. Ongelmien ratkaisumalleiksi, joita tulee vielä jatkossa selvittää, on esitetty mm. johteen kiinnitysmutterien pyöristämistä tai auran sivuun kiinnitettävää "nojaamista" helpottavaa rullastoa, alajohteen sijoittamista keskikaiteeseen ja keskikaiteeseen kiinnitettävien liikennemerkkien sopivan korkeuden valintaa. Keskikaidevaurioita tapahtuu kapealla nelikaistaisella tiellä enemmän kuin perinteisellä leveämmällä keskikaistalla varustetulla moottoritiellä. Korjausta vaativia keskikaidevaurioita on tapahtunut vuoden aikana seitsemän, näistä kahdessa aura-auto on aiheuttanut vaurion. Korjauskustannukset ovat olleet keskimäärin 400 - 500 e/vaurio (2400 - 3000 mk/vaurio). Ajo-olosuhteet ja ajokäyttäytyminen Keskinopeudet ovat kapealla nelikaistaisella tiellä olleet kesällä 103 km/h ja talvella 101 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h. Kapean nelikaistaisen tien keskinopeudet eivät merkittävästi eroa saman nopeusrajoituksen omaavalla moottoritiellä mitatuista keskinopeuksista. Tehtyjen tienpinnan kitkamittausten mukaan kapean nelikaistaisen tien ja moottoritien ajo-olosuhteet talvella eivät poikkea toisistaan. Molemmissa tietyypeissä ohituskaista on liukkaampi kuin peruskaista, mikä johtuu kaistan vähäisen liikenteen aiheuttamasta ajoittaisesta polanteisuudesta. Kapean nelikaistaisen tien keskikaiteen molemmille puolille muodostuu talvella noin metrin levyinen ohut lumikerros. Lopputalvesta tien ulkoreunan aurausvallien kasvaessa peruskaistan liikenne näyttää siirtyvän keskemmälle. Tästä seuraa, että ajovaikutelma kapenee ja ajolinjat lähenevät toisiaan. Toisaalta ohittamista hankaloittavan polanteen ajokaistojen välissä on havaittu jäävän kapeammaksi ja matalammaksi kuin moottoritien leveämmällä poikkileikkauksella. Ohituskaistan käyttöä ja ajoneuvojen sijaintia poikkileikkauksessa on tutkittu analysoimalla kesällä 2001 taltioituja ohitustilanteita videokuvasta. Ohittaja oli aineistossa yleisimmin henkilöauto ja ohitettavana joko raskas ajoneuvo tai henkilöauto-perävaunuyhdistelmä. Kapealla nelikaistaisella tiellä tehdyistä ohituksista voitiin havaita, että ohitettavan ajoneuvon leveyden kasvaessa sen vasen kylki siirtyy lähemmäksi kaistojen keskiviivaa ja vastaavasti ohittaja siirtyy lähes saman verran lähemmäksi keskikaidetta. Perinteisellä leveällä moottoritiellä tällaista ilmiötä ei esiintynyt, vaan ohittaja ajaa jokseenkin samalla kohtaa kaistaansa riippumatta ohitettavan koosta. Käytettävissä oleva tila ratkaisee siis sen, miten hitaampia ajoneuvoja ohitetaan. Kapealla nelikaistaisella tiellä näyttää siltä, että ohitettavaa "varotaan" enemmän kuin keskikaidetta. Tällöin ohitusetäisyys ohitettavaan pidetään lähes vakiona ja kaidetta lähestytään sitä enemmän, mitä suurempi ohitettava on ja mitä lähempänä kaistan vasenta reunaa tämä kulkee. Kirjoittaja: Tieinsinööri Päivi Pesu Tiehallinto Puh. 0204 22 2338 Julkaisut: S12 Pääteiden parantamisratkaisut: Kapean nelikaistaisen tien rakennuskustannukset ja toteutettavuus, Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti, Tiehallinnon selvityksiä 36/2001 S12 Pääteiden parantamisratkaisut: Kapean nelikaistaisen tien kunnossapito, Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti, Tiehallinnon selvityksiä 77/2001 Ajokäyttäytyminen kapealla nelikaistaisella tiellä (toistaiseksi 11.1.2002 julkaisematon selvitys)

takaisin alkuun takaisin sisältöluetteloon S12 etusivulle

alkuun | Tiehallinnon etusivu | palaute | yhteys | haku | sisältö