Valinnat
    Tiehallinto

      

     
    Paluu

    Talvihoito

    Usein kysytty�

    Sivulla on usein esitettyj� talveen liittyvi� kysymyksi� ja Tiehallinnon asiantuntijoiden niihin laatimia vastauksia. Mahdolliset jatko- ja uudet kysymykset voi esitt�� palautelomakkeella.


    Mihin voin kertoa likaisista liikennemerkeist�?

    Liikennemerkkien puhtaanapidon hoitaa urakoitsija Tiehallinnon tilauksesta. Likaisesta liikennemerkist� voi ilmoittaa Tiehallintoon, Tienk�ytt�j�n linjalle 0200  2100.

    Yksityistienliittym� on lumen peitossa aurauksen j�lkeen. Mit� tehd��n? 

    Muiden kuin yleisten teiden liittymien puhtaanapito kuuluu liittym�n omistajalle eli t�ss� tapauksessa yksityistiekunnalle.
    alkuun

    Milloin talvinopeusrajoitukset ovat voimassa?

    Alennetut rajoitukset ovat voimassa koko maassa v�hint��n marraskuun alusta helmikuun loppuun. Rajoituksia voidaan kuitenkin alentaa kelin vaatiessa jo lokakuun alusta alkaen ja jatkaa niiden kestoa aina huhtikuun loppuun.

    Tiepiirit p��tt�v�t merkkien vaihdon tarkemmasta ajankohdasta omalla alueellaan.
    alkuun

    Miksi talvella alennetaan nopeusrajoituksia?

    Talviajan nopeusrajoituksilla turvataan tiell� liikkumista talvisissa olosuhteissa. Talvirajoitus on v�hent�nyt henkil�vahinkoon johtavia onnettomuuksia noin nelj�nneksell� verrattuna teihin, joilla 100 km/h -rajoitus on pidetty voimassa l�pi talven. Turvallisuuden paranemisen lis�ksi alempi nopeus v�hent�� liikennemelua ja p��st�j� sek� p��llysteen kulumista.

    Hyvill� keleill� alennettu nopeus saattaa tuntua tarpeettomalta. Liikenneturvallisuuden takia asetetut talvinopeudet kuitenkin hyv�ksyt��n. Talvikeli ei ole koskaan kes�kelin veroinen. Jo h�m�r�, pimeys ja m�rk� tienpinta nostavat selv�sti onnettomuuksien riski�. Ensimm�iset mustan j��n kelit yll�tt�v�t tienk�ytt�j�t vuosittain. Hirviel�inten siirtyminen talvilaitumille lis�� erityisesti lokakuussa t�rm�yksi� el�inten kanssa. Vauhdin hidastaminen v�hent�� kaikkia onnettomuuksia ja lievent�� niiden seurauksia.
    alkuun

    Hoidetaanko kevyen liikenteen v�yli� huonommin kuin muita teit�?

    Ei, sill� kaikki tienk�ytt�j�t ja heit� palvelevat yleiseen tieverkkoon kuuluvat v�yl�t ovat tasavertaisessa asemassa hoidon laatutasoa m��ritelt�ess�.
    alkuun

    Tie, jota k�yt�n on huonosti hoidettu. Miten saan tilanteen korjattua?

    Koko maassa tien talvihoidossa k�ytet��n yhten�ist� palvelutasoa ja sit� kuvaavaa luokitusta. Palvelutaso m��r�ytyy liikennem��r�n, toiminnallisen luokan (valtatiet, kantatiet jne.) ja alueen ilmaston mukaan. Hoitoluokan muuttaminen on mahdollista l�hinn� vain silloin, jos liikennem��r� lis��ntyy tai teiden hoitotasossa yleens� tehd��n muutoksia.

    Liikenteen erityistarpeiden vuoksi tieosien hoitotapaa, sen ajoitusta tai laatua voidaan kuitenkin muuttaa paikallisesti ilman ett� hoitoluokkaa muutetaan. Silloin liikennem��r�t tai ajoneuvojakaumat poikkeavat niin paljon normaalista, ett� se edellytt�� laadun muuttamista. My�s liikenteen poikkeava-aikainen liikkuminen tai liikenteen poikkeava tai hallitseva suunta voi edellytt�� hoidon toteutusta muutetussa j�rjestyksess�.
    alkuun

    Haluan virallisen j��tien, mit� teen? 

    Yleinen tie voi olla my�s erityinen talvitie, jota k�ytet��n ainoastaan talven aikana. Tiell� pit�� t�ll�inkin olla laajempaa liikenteellist� merkityst� ja sen perustamisesta p��tt�� aina Tiehallinnon tiepiiri.
    alkuun

    Kuka hoitaa tiet talvella? 

    Tiehallinto tieviranomaisena tilaa yleisten teiden talvihoidon urakoitsijoilta ja m��ritt�� palvelutason. Urakoitsijat tekev�t ty�n joko omin voimin tai aliurakkoina. 
    alkuun

    Miksi suolataan?

    Tien on talviaikaankin oltava riitt�v�n pit�v� (kitka), jotta liikenne yleens� sujuu ja ett� liikenn�inti on turvallista. Tien piinalle muodostuneen lumen tai j��n kitka on eri tilanteissa varsin erilainen. On narskuvia pakkaskelej� ja iljanteisia j��kelej�. Vilkkailla teill� on lumi tai j��pinnalla vaikea yll�pit�� riitt�v�� kitkaa, kun liikenne kiillottaa tien pinnan, hiekka ei pysy ja lumipinta kuluu uraiseksi.

    N�iss� tilanteissa on j�rkevint� hy�dynt�� asfaltin omaa kitkaa ja sulattaa suolalla pintaan muodostuva j�� tai tamppaantunut lumikerros. Tyypillisimmill��n t�llainen tilanne on, kun pinta peittyy liukkaalla mustalla j��ll�.

    Vilkkailla teill� pienikin "liukastelu" johtaa helposti vakaviin seurauksiin jatkuvasta vastaantulevasta liikenteest� johtuen. � T�n� p�iv�n� tieliikennej�rjestelm�lt� edellytet��n talviaikaankin huomattavan hyv�� sujuvuutta, erityisesti p��tieverkolla. Se on mm. maantiekuljetusten elinehto.
    alkuun

    Milloin suolataan?

    Kun tien pinta on tullut liian liukkaaksi, tai kun sen oletetaan l�hitunteina tulevan (esimerkiksi mustan j��n tai nuoskalumen vuoksi). Suolaa k�ytet��n l�hinn� silloin kun l�mp�tila on -4 astetta tai sen yl�puolella. Kovilla pakkasilla ei vilkkaillakaan teill� voida eik� kannata sulattaa tien pintaa.

    Kun tie suolataan ennakkoon, on olemassa melko varma tieto siit�, miten s�� l�hitunteina kehittyy. Ennakkosuolausta k�ytet��n erityisesti tilanteissa, joissa syntyv� liukkaus muutoin muodostuisi eritt�in ongelmalliseksi. Kun toimitaan ennusteen perusteella, my�s v��r�t suolausp��t�kset voivat olla mahdollisia.
    alkuun

    Miss� suolataan?

    P��asiallisesti suolaa k�ytet��n vilkkaimpien teiden liukkaudentorjunnassa. Yleist� tieverkkoa on noin 78 000 km. Suolaa k�ytet��n p��s��nt�isesti noin 6 500 tiekilometrill�. Lis�ksi on saman verran on teit�, jossa suolaa k�ytet��n l�hinn� syksyn liukkailla tai muissa vastaavissa ongelmallisimmissa tilanteissa.
    alkuun

    Voisiko suolasta luopua kokonaan?

    Ei. Erityisesti vilkkailla teill� liikenteen t�ytyy sujua turvallisesti ymp�ri vuoden. Tien pinnan kitkaa voidaan parantaa suolalla sulattamisen lis�ksi hiekoituksella tai er�iss� tapauksissa lumi- tai j��pintaa karhentamalla. Kumpikaan n�ist� tavoista ei anna riitt�v�n hyv�� lopputulosta vilkkailla teill� ja ne ovat suolausta selv�sti kalliimpia toimintatapoja. Hiekka ei vilkkaalla tiell� pysy, sit� jouduttaisiin ajamaan lis��. Hiekoitus on selv�sti hitaampi toimenpide kuin suolaus eik� sovellu esim. mustan j��n torjuntaan.

    Suoloja sin�ns� on erilaisia. Ne ovat mm. ymp�rist�n ja ruostumisen suhteen erilaisia. Niiden vaikutuksia tutkitaan sek� Suomessa ett� maailmalla jatkuvasti, mutta ruokasuola (natriumkloridi) on toistaiseksi osoittautunut kokonaisuuden kannalta k�ytt�kelpoisimmaksi.
    alkuun

    Voisiko hiekoituksella korvata suolauksen?

    Ei kokonaan. Eik� se aina ole kannattavaakaan. (ks. edelliset kysymykset).

    Hiekka ja erilaiset kiviainesmurskeet ovat uusiutumattomia luonnonmateriaaleja. Niidenk��n laajamittainen k�ytt� ei ole ymp�rist�n kannalta ongelmatonta. Vilkkailla teill�, joilla luonnostaan on suhteellisen kova nopeus ja jatkuva vastaantuleva liikenne, my�s hiekka voi vahingoittaa autojen pintak�sittely�. Tilanne on t�ss� suhteessa erilainen kuin v�h�liikenteisemmill� teill�, jossa hiekkaa p��s��nt�isesti k�ytet��n. Lis�ksi hiekoituksesta aiheutuu p�lyhaittoja, joka etenkin taajamaolosuhteissa on my�s huomattava ongelma.
    alkuun

    Miksi suolataan silloin, kun ilman l�mp�tila ja tien pinta ovat plussan puolella?

    Syy t�h�n on yksinkertainen: Olosuhteiden tiell� ennustetaan muuttuvan sellaisiksi, ett� tien pinnan j��tyminen (esimerkiksi ns. mustaj��) on hyvin todenn�k�ist� tai odotettavissa on lumisade, joka on vaarassa tarttua polanteeksi tien pintaan.
    Oikeaan aikaan ajoitettu ennakkosuolaus v�hent�� suolam��r��. Suolaa jouduttaisiin kylv�m��n jo j��tyneelle pinnalle huomattavasti enemm�n, jotta j�� saataisiin sulamaan nopeasti pois. M�rk� j�� on todella hengenvaarallinen.
     
    Lumisadetta ennen tehdyn suolauksen avulla estet��n lumen tarttuminen ja pakkautuminen polanteeksi tien pintaan. Kun suolaus onnistuu hyvin, lumi jopa p�lisee ilmavirtausten vaikutuksesta pois tielt�. Polanteisen tien palauttaminen paljaaksi edellytt�� polanteen poistamista mekaanisesti paljon energiaa vaativalla h�yl�yksell�. T�m�n lis�ksi edellytet��n moninkertaista suolam��r�� verrattuna siihen, mit� ennakkosuolauksessa k�ytet��n.Vaikka tien pinnan ja ilman l�mp�tilat ovat plussan puolella, pinta j��tyy kovalla tuulella, koska veden haihtuminen sitoo l�mp��.

    Haihtuminen voimistuu s��n kirkastuessa, koska silloin ilma on kuivempaa. M�r�t tien pinnat ovat j��tyneet kovassa tuulessa joskus, kun l�mp�tila on ollut jopa + 7 astetta. Erityisen arkoja j��tymiselle ovat siltojen kannet, joiden massassa on varastoituneena v�hemm�n l�mp�� kuin esimerkiksi paksuissa maarakenteissa.
    alkuun


    Tiehallinnon etusivu | palaute | yhteys | haku | sis�lt�