Kuning:sen Maj:tin
    Armollinen
    Julistus,
    Koskeinperkamisesta Suuresa Ruhtinan-Maa-
    sa Suomesa.

    Annettu Stockholmin Linnasa sinä 17:nä päiw:nä Joulu-
    Kuusa 1799.


    Cum Gratia & Privilegio S:ae R:ae M:tis.
    Stockholmisa,
    Präntetty Directörin Johan A. Carlbohmin tykönä,
    1800.

      ME GUSTAF ADOLPH Jumalan Armosta Ruotsin, Göthein ja Wendein Kuningas etc. etc. etc, Danmarkin ja Norjan Perillinen, Schleswigin Hollsteinin Hertua etc. etc. Teemme tiettäwäxi: että sitten kuin Me sisällewaadituista tiedoista olemma hawainneet, ej wähemmin mitä tunduwata wahingota ja wastusta yxi suuri osa Suuren-Ruhtinan Maan Suomen Asuwaisista wetten ylitsewuotamisista joka wuosi taytywät kärsiä heidän ruokotulla maallansa, kuin että aiwan angarat tiluxet ruokkomisexi ja wiljelemisexi, sen kautta owat peräti kelwottomat: Ja Me myös ynnä olemma löynneet, että nämät wastuxet owat toisesta laadusta ja waatiwat paljota suurembata kustannusta ylösperkamisixi Maan pitkistä weden juowista, kuin että ne erinäisildä personilda taidais poispoistettaa ulostehtää; Nin olemma Me olleet huolda pitäwäiset ulosteistä, että Meidän ja Kruunun puolesta taitaa edesottaa tätä tarpeellista työtä. Ja ninkuin Me jo sinä 18:nä päivänä Joulu-Kuusa 1797, tämän työn päällekatsannosa, olemma löynneet tarpeellisexi, että jällens asettaa njitä Suomalaisia Sisällejaetuita Regementejä heidän endisen työ-welwollisudens ala, jonga kautta Me olemma saaneet waraa Työväen päälle, tähän näille Regementeille totuttuhun työhön: Ja Suomalainen Passevolance-Cassa, njiden Meildä tehtyjen toinden kautta, myös owat woittaneet jongun säästön, joka ajan alla, wielä enämmin taitaa lisändyä, ja sillä wälillä tulee käytettäwäxi Koskeinperkamisen-työhön ninkuin edellä maxoa, joka sitten Statswerkildä tulee palkittawaxi, koska sen tila sitä myöden anda ja Passevolance-Cassa sijtä löyty olewan tarpeessa; Nin olemma Me Armosa päättäneet, että työwäellä Wjidestä sadasta. Miehestä, kuin tähän joka wuosi tulee käytettäwäxi nin myös Kuuden tuhannen Rikintalarin tvöwaralla, joka tarpeen ja työn jälken joka wuosi wähetän eli lisätän, tänä wuonna alkaa Koskenperkamisella Kokenmäen Koskesa, ja sen jälken kättä myöden njisä usiammisa sjihen langewisa weden juowisa, jotka nyt matkaansaattawat sangen suuren wahingon ylitsewuotamisten kautta yhdellä awaralla nin myös hedelmällisellä ja ruokotulla osalla Masta.

      Tämän ja kaiken edespäin tapahtuwan Koskenperkamisen ohesa pitää se järjetys waariotettaman, että kaikki weden poisjuoxua likimbänä Merta kohtawat esteet ensin poispoistetaan, ja että, sjinä mitasa kuin se on tapahtunut, työ ulotutetaan pidemmälle, sen jälken kuin wedenjuowat seurawat toinen toisensa päälle. Ja sen päälle, että ne ajan toisen perään, Suomen wedenjuowista raketut nin kutsutut Jalkamyllyt ja muut senkaltaiset weden wapaalle poisjuoxulle estelliset rakennuxet ej mahda tyhjäxi tehdä tätä Meidän Maan yhteisen parahan päälle tarkoittawaista Armollista Asetusta, säätämme ja määräämme Me tämän kautta, kahdenkymmenennen Lugun Rakennus-Kaaresa johdatuxesta, että Walda-Juowa pitä kolmannexi osaxi wedestä pidettämän autiana, kaikisa njisä Wirroissa, Koskisa, Joeissa ja Wedenjuowisa, kusa Waldajuowa wanhudesta on ollut, ja Koskenperkaminen Maan eduxi ja hyödytyxexi koetellaan tarpeellisexi edesotettaa ja toimitettaa.

      Päällekatsannoxi ja toimittamisexi tästä Koskenperkamisen työstä, olemma Me Armosa asettaneet ja erinäisellä edeskirjoituxella edeskatsoneet yhden Directionin, joka tulee asumaan Turusa, josa General en Chefi Suomesa, General Luutnanti, General Adjutanti, Riddari ja Commendeuri Meidän Ordeneistamme, Herra Greiwi Mauritz Klingspor, on Päämies, koska hän on saapuilla Turusa, ja ynnä Hänen kanssans on General Majori, Maaherra Turun ja Biörneborin Läänisä niin myös Riddari Meidän Miekka-Ordenista Ernst Gustaf von Willebrand, joka on Päämies Directionisa Herran Greiwin Klingsporin pois ollesa;

      General Majori, General Adjutanti ja Öfwersti Biörneborin Regementistä nin myös Riddari Meidän Miekka-Ordenista Johan Fredrich Aminoff;

      Lagmanni Karjalasa Olof Wibelius;

      Kammar-Raadi ja Maan-Kamererari Turun ja Biörneborin Läänisä Arndt Johan Winter; ja

      Professori Meidän Academiasamme Turusa, Riddari Meidän Pohjatähden-Ordenista Hinrich Gabriel Porthan; jotka ilman Palkata tulewat toimittamaan tätä toimitusta; jonga ohesa Me Armosa tahdomme olla huolda pitäwäiset, että Jäsenixi täsä Directionisa kutsua ja asettaa yhden eli kaxi sijnä paikka kunnassa, kusa Koskenperkamisen työ edesotetaan, että taitaa pitää sen ylitse nin paljota soweljambata peränkatsandota, ja jotka tulewat muutettawaxi, aina sen jälken kuin Koskenperkamisen työ kaukenee heidän kotopaikoistansa, ja että saada wissiä rahapalkka wuosittain matkan kulutusten palkkioxi.

      Paitsi sitä ja koska Meidän tiedoxemme on tullut, ettei ainoastans Yhteinen Kansa usiammasa paikassa Maasa pidä oleman taipuwainen eteensottamaan töitä wetten poisjohdattamisexi, mutta johdatuxen puutoxesta ja pelgosta että tulla estetyxi erinäisten omain hyödytysten kautta, sjitä poispidetän; mutta myös muutamat Kartanon Omistajat pidäis löytymän hyväntahtoisexi, oman kustannuxen päälle asettamaan Koskenperkamisia, jos he sjihen saisit käyttää Kruunun Wäkee, yhtäläistä palkkaa ja ylös pitämistä wastan, kuin Meildä ja Kruunulda annetan; Nin tahdomme Me Armosa myödenandaa, että Yhteinen Kansa mahta saada käändä itsiänsä Koskenperkamisen Directionin tygö, jonga tulee Yhteisen Kansan toiwotuxen täyttämisexi, päällensottaa toimitusta samalla tawalla kuin Koskenperkamisten kanssa Meidän ja Kruunun puolesta; ninkuin myös Directionille mahta olla Armosa sallittu, että koska Kartanon omistajat tahtowat Wäkeä Koskenperkamisten edesottamisexi oman kustannoxen päälle, ja Directioni asetetun koettelemisen jälken, on löynnyt työn hyödyllisyden ja tarpellisuden, saada, förslain jälken työn tarpeen ylitse, määrätä ulottuwaista Työ Wäkeä; kuitengin ettei samaa Wäkeä esdeswastauxen haasteella saada käytetettää muuhun, kuin sjihen määrättyhyn työhön, eli wedettää pois njistä töistä, jotka Meildä ja Kruunulda päälle kustannetan; nin kauwan kuin se sjihen määrätty wara myöden andaa, että kaikki työhön uloskatsottu Wäki taitaan työhön kjinitettää; sentähden myös jos joku sillä ajalla tahtoo Työwäkeä ja hänellä löytyy olewan syy etsiä senkaltaista apua, nin on se Directionin welwollisus, että alammaisella tiedolla sjitä Meidän tygömme sisälletulla, koska Me asiainhaarain jälken, Armosa tahdomme myöden anda, että erinäinen Työwäki sjihen commenderataan.

      Mitä Me ninmuodoin olemma löynneet nykyisen ajan asianhaarat myödenandawan, Suomalaisen Huonenhallituxen ja Maanpruukin edesauttamisexi säättää ja asettaa, tulee tämän kautta kaikille Meidän Uskollisille Alammaisillemme täsä Suuresa Ruhtinan Maasa alammaisexi jälken elämisexi tietä annetuxi. Ja teemme Me Itsiämme Armosa wakutetuxi, että he nin paljota enämmin mahtawat löytyä hywäntahtoisixi kaikken sjihen awullisuuteen täsä, kuin heildä waaditaan ja he taitawat matkaansaattaa, kuin tämä edesottaminen tarkoittaa heidän oman ja jälkentulewaisten hyödytyxexi ja parahaxi. Suuremmaxi wahwudexi olemma Me tämän Omalla Kädellämme alakirjoittaneet ja Meidän Kuning:sella Sinetillämme wahwistaa andaneet. Stockholmin Linnasa sinä 17:nä päiw:nä Joulu-Kuusa 1799.

      GUSTAF ADOLPH.
      (L. S.)
      M. Rosenblad.


    Dokumentin tekstin muutti sähköiseen muotoon ja sen tarkisti: Seppo Oja. HTML-koodaus ja ulkoasu: Kimmo Antila

    1700-luku (Agricola) | Tielaitos 200 vuotta -sivulle | Tiehallinnon etusivulle