Tiehallinto

Suuri Rantatie

Suuri Rantatie - Kuninkaantie

Suomen keskiaikaiset maantiet | Suuren Rantatien museotiet ja -sillat | Lue lisää

Suuri Rantatie tai Alinen Viipurintie, jota nyttemmin on ryhdytty kutsumaan myös nimellä Kuninkaantie, on Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie joka muodostui 1340- tai 1350-luvulla. Liikenteellisesti sen tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä.

Tielaitoksen museotoiminta inventoi yhteistyössä tienvarren seutukaavaliittojen kanssa Rantatien linjauksen kesällä 1991. Nykyisen valtakunnan rajan sisäpuolella olevan Suuren Rantatien pituus on n. 510 km, josta n. 70 % on yleistä tietä. Se on jakautunut noin 50 erilliseksi osuudeksi.

Kuninkaantien viitta Tie viitoitettiin kesällä 1997 Turusta Vaalimaalle matkailutietä osoittavin ruskeavalkoisin kyltein. Matkailutien viitoitus ei vastaa kaikilta osin tien alkuper�ist� reitti�, sill� liikennett� ei voida ohjata yksityisteille tai k�yt�st� poistuneille tieosuuksille.

Maaliskuussa 1996 käynnistettiin Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liittojen rahoittama hanke tien matkailuarvon kohentamiseksi. Kuninkaantie-projekti toimii Uudenmaan liiton tiloissa. Matkailuprojektin tuloksena on mm. julkaistu lukuisia esitteit�, joita on saatavissa hyvin varustetuista matkailutoimistoista (ks. my�s Kuninkaantie Etel�isess� Suomessa -matkailuprojektin sivut)

Alkuun


Suomen keskiaikaiset maantiet

Vanhin kirjallinen lähde Suomen tieverkosta on Kustaa Vaasan sihteerin Jaakko Teitin vuosina 1555-1556 laatima luettelo yleisten teiden varsilla olevista tiloista, joihin kuningas aikoo asettaa voutejaan. Luetteloon sisältyvät vain tärkeimmät maantiet, joihin kuului myös "yleinen tie Viipurista Uudenmaan kautta meren puolta Turkuun" eli Suuri Rantatie. Luettelon perusteella on voitu laatia kartta Suomen 1500-luvun pääteistä.

Alkuun


Suuren Rantatien museotiet ja -sillat

Tielaitos on suojellut Rantatiestä seuraavat osat
museokohteina vuodesta 1982 alkaen: Museosillan opastetaulu Kaikki museokohteet on viitoitettu erityisellä nähtävyysmerkillä ja niihin liittyy levähdysalue, joissa on nelikielinen kohteen historiaa esittelevä opastetaulu.

Tielaitoksella on tällä hetkellä 56 eri-ikäistä ja eri tyyppistä museokohdetta, joista tieosuuksia on 22 ja siltoja 34. Kaikki kohteet ovat liikenteen käytössä, osa kevyen liikenteen ja osa moottoriliikenteen. Museokohteet valitaan aina yhteistyössä ao. kunnan, maakunnallisen liiton, maakuntamuseon, tiepiirin sekä muiden asianosaisten kanssa.

Museokohteen valinnan perusteina ovat kohteen valtakunnallinen historiallinen merkitys, merkittävyys tie- ja siltatekniikan historian kannalta, tie- ja liikennehistoriallinen merkitys, paikallinen erikoismerkitys, alkuperäisyys sekä ennallaan säilyttämisen edellytykset.

Museoinnin ohella historiallisesti arvokkaita ja edelleen liikenteen käytössä olevia tielinjoja voidaan suojella ensijaisesti yhteistyössä maakunnallisten liittojen kanssa kaavoituksen avulla. Yksityisteiden osalta lienee kaavallinen suojelu sekä maakunnallisten liittojen ja kuntien välinen yhteistyö avainasemassa. Lakkautetut ja käytöstä poistuneet Suuren Rantatien historiallisen linjauksen osat nauttivat muinaismuistolain suojaa ja niiden suojelusta ja valvonnasta vastaa museovirasto.

Alkuun


Suuri Rantatie - Stora Strandvägen


Tapio Salminen: Suuri Rantatie-Stora Strandvägen.
Tiemuseon julkaisuja 7 (1993).

Hinta: 90 mk (+lähetyskulut)

Tilaa kirja sähköpostitse: Editan tilauskaavakkeella.

Alkuun


Linkkejä muille sivuille
Kuninkaantie Etel�isess� Suomessa
Matkailuprojektin sivut

The King�s road
Matkailun edistämiskeskuksen New Yorkin toimiston tuottama sivu.

Kungsvägen
Kuninkaantie-tietoutta Ruotsista, The Tourist Line.

Kuninkaantie (TKK) ja King's Road (HUT)
Teknillisen korkeakoulun kielikeskuksen (Ruth Vilmi) projekti.

King' s Road (Vihti)
Vihdin yhteiskoulun lukion (Ilpo Halonen) projekti.


Alkuun | Matkataan museoteitä | Tielaitos 200 vuotta | Tiehallinnon etusivulle