• avattava 8,0 m alikulkukorkuinen silta nykyisen lossilinjan tuntumaan
• kiinteä 8,0 m alikulkukorkuinen silta vastaavaan paikkaan ml. korvaava veneväylä Storpensorin länsipuolelta
• kiinteä 18 m alikulkukorkuinen silta Höggarnin kautta
• nollaplusvaihtoehtona on uuden 70 t lossin hankinta, jos siltaa ei rakenneta.

Seuraava yleisöesittely pidetään joko vuoden 1999 lopussa tai vuoden 2000 talvella. Mossalan ja Kivimon viime vuonna käynnistyneet selvitykset tulevat kuntaan lausunnolla syys-lokakuussa.



2. Kokouksessa esille tuotuja asioita
Tunnelivaihtoehto jätetään v. 1999 selvityksistä pois, koska v. 1998 selvitysten pohjalta tunnelivaihtoehdot on todettu n. 3 kertaa siltoja kalliimmiksi.

• Veneliikennelaskentaa ehdotettiin siirrettävän viikolla, jotta Ruotsin lomakausi kerkiää alkamaan.
  -> Laskennan pitäisi olla vertailukelpoinen kaikissa v. 98 ja 99 selvityskohteissa, eli laskenta-aikaa ei kannattane muuttaa.
• Avattavan sillan luotettavuutta epäiltiin, koska Paraisilla Lillholmenin sillalla on ollut ongelmia joka kesä. Toisaalta esitettiin näkemyksiä, jonka mukaan modernia teknikkaa käyttäviä läppäsiltoja on toteutettu muissa maissa ja sillat toimivat hyvin.
  -> Avattavan sillan eri toteutustavoista ja varsinkin läppäsillasta on tämän projektin yhteydessä hankittu uutta tietoa ja kehitteillä on malli maisemaan sopivasta sillasta, joka hyödyntää modernia koneisto- ja ohjaustekniikkaa. Ensimmäinen uusi läppäsiltatyyppi olisi saatava toteutukseen jossain.
• Avattavaa siltaa kannatettiin mm. sen takia, että sillan alikulkukorkeus jää vapaaksi tulevaisuuden tarpeita ajatellen ja odotushaitat jäävät vain lyhyehkölle kesäkaudelle. Avattavan sillan maisemaan sopivuutta pidettiin yleisesti parempana kuin korkeaa siltaa.
• 44 t lossin painorajoituksesta ei ole ollut Saverkeitissa ongelmia, mutta Mossalassa ja Kivimossa ongelmat ovat jokapäiväisiä.
• Lossinkuljettajien työpaikkojen menetys pitäisi ottaa huomioon selvityksissä, koska Houtskarin kolme lossia ovat merkittävä työllistäjä kunnassa.
  -> Asia otetaan huomioon nyt valmistuvissa selvityksissä, mutta taloudellisuustarkasteluihin (esim. verotulojen menetys) työpaikkojen menetys ei ulotu, sillä Tielaitos ei voi ylläpitää epätaloudellisia ratkaisuja loputtomiin. Nyt kun lossit olisi uusittava, on hyvä tehdä päätöksiä jatkosta. Toisaalta myös sillan rakentaminen saattaa lisätä työpaikkoja tai asumisen edellytyksiä saarilla, jolloin kokonaisvaikutuksen arvioiminen olisi hyvin hankalaa. Asiasta keskustellaan työn aikana myös Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.
• Saverkeitin asukkaat haluavat olla tasavertaisessa asemassa Mossalan ja Kivimon asukkaiden kanssa saarten kehityksen suhteen. Kivimon ja Mossalan siltapaikat sijaitsevat rengastiellä, joten on vaara, että kunnan osien kehitys ei etene samaa tahtia.
• Nykyiselle lossipaikalle rakennettava läppäsilta vaikuttaisi asukkaiden mielestä parhaalta vaihtoehdolta. Jotta silta saadaan kannattavaksi ja lähitulevaisuudessa rakennettavaksi, tulisi tutkia, voidaanko Näsbyn puoleista rantaa pengertää enimmillään jopa Höggarnin tasalle. Nykyiselläänkin salmen virtaama on pääosin Höggarnin ja Saverkeitin saarten välillä. Siltapengertä voitaisiin hyödyntää myös nykyisen venesataman aallonmurtajana ja laiturina.
  -> Pengerryksen mahdollisuudesta pitää ensin keskustella ympäristökeskuksen kanssa ja sen jälkeen todennäköisesti tarvitaan vesistöasiantuntijaan. Myös penkereen maisemaan sopivuus ja korkeus tulee selvittää.
• Tuuliolosuhteet huomioon ottaen läppäsiltaa ehdotettiin toteutettavaksi Näsbyn puolelle väylää, sillä tuuli kiertää voimakkaammin salmen itärantoja ja voisi hankaloittaa kulkua läpän kautta.
• Höggarnin länsipuolelle jäävää lahdelmaa en saa pengerää, sillä alueella on runsas linnusto ja lahti on muutoinkin kaunis. Esitystä kannatettiin.
  -> Korkea siltavaihtoehto täytyy aloittaa jo Näsbyn puoleiselta rannalta, jotta saavutetaan riittävä alikulkukorkeus, eli penrerrystä ei sen korkeuden takia kannata rakentaa. Avattavan sillan pengertämistä Höggarnin kautta ei pidetty järkevänä, koska sekä lahti, että Saverkeitin puoleinen ranta menisi pilalle.
• 8,0 m korkeaan kiinteään siltaan sisältyisi korvaava veneväylä Saverkeitin itärantaa pitkin. Väylä yhdistäisi nykyisen Kittuisista alkavan väylän Kivimoon Horsholmin pohjoispuolelta johtavalle väylälle. Käytännössä väylä on jo merkitty laivaston käyttöön, mutta sitä ei ole merkitty karttoihin. Vaihtoehto olisi varmasti edullisin ja saattaisi päästä toteutusaikataulussa nopeastikin liikkeelle. Haittana olisi purjeveneiden poistuminen Saverkeitin väylältä ja mahdollisesti Näsbyn vierasvenesataman suosion alentuminen. Myös saverkeitin lossin lähellä oleva venesatama menettäisi asiakkaita. Toisaalta tuotiin esille, että väylä voisi edistää Östra Saverkeitin kyläsataman kehitystä vierasvenesatamaksi.
  -> Väylän kiertohaitta purjeveneille on matkassa 2,3 km ja 5 solmun nopeudella ajassa 15 min/suunta. Asia vaatii keskusteluja merenkulkupiirin ja laivaston kanssa.
• Alueen maanomistajat (seurakunta ei ollut edustettuna) pitivät nykyistyä tielinjaa ja läppäsiltaa parhaana. Mikäli läppäsilta tulee liian kalliiksi, olisi kiinteä 8,0 m korkea silta seuraavaksi paras.
• Saverkeitin lossipaikalla oleva venekerho olisi halukas lisäämään laituripaikkojaan, jos siltavaihtoehto mahdollistaa myös purjeveneiden kulun salmessa molempiin suuntiin.
• Saverkeitin puolella lossia lähinnä olevan kesämökin omistustiedot täydennetään maanomistajalistaan, jolloin yleisötilaisuuskutsu tulee jatkossa tiedoksi ajoissa. Tielaitoksen edustajat pahoittelivat tiedon puuttumista.

Muistiin kirjasi Antti Kärki




sivun alkuun tästä