• avattava 8,0 m alikulkukorkuinen silta nykyisen lossilinjan pohjoispuolelle
• kiinteä 15,0-16,0 m alikulkukorkuinen silta nykyisen lossilinja pohjoispuolelle
• kolme matalaa kiinteää siltaa Långholmenin ja Trattarnan saarien kautta, jolloin ainakin yksi silloista olisi 6,0-8,0 m korkuinen. Vaihtoehtoon sisältyy yhteensä n. 6 km uutta ja parannettavaa tietä.
• nollaplusvaihtoehtona on uuden 70 t lossin hankinta, jos siltaa ei rakenneta.

Lisäksi voi tulla kyseeseen yli 16,0 m korkuinen kiinteä silta lossipaikan eteläpuolelle Lusklotin kautta, mutta tämä vaatii vankat perustelut. Samoin voidaan tarkastella 15,0-16,0 m kiinteää siltaa tai jopa matalampaa siltaa lossipaikan pohjoispuolelle, johon liitetään purjeveneille korvaava veneväylä Trattarnan ja Lånholmenin välistä Nauvon eteläpuolelle. Seuraava yleisöesittely pidetään joko vuoden 1999 lopussa tai vuoden 2000 talvella.



2. Kokouksessa esille tuotuja asioita

Muistiinpanoja

• Lossiliiketeen aikataulut aiheuttivat muutama vuosi sitten jonkinlaisia jonoja lossille.
• Norrströmmenin sillan alikulkukorkeus ei riitä. Högsarin lossin kohdalla tulisi olla 24 m. Liian matala silta estää suurten purjeveneiden pääsyn Biskopsön lomakylän laituriin ja Grännäsin niemeen rakennettavaan vierasvenelaituriin.
• Norrströmmenin sillan alikulkukorkeudeksi on merikortissa merkitty 16 m. Alikulkukorkeus tulee varmistaa, sillä tiepiirin mukaan sillan vapaa korkeus olisi 16 m ja alikulkukorkeus vain 15 m.
• Lånholmenin ja Trattarnan välistä salmea käyttävät moottoriveneet ja n. 3 purjevenettä päivässä kesäaikaan. Myös palokunnan ja laivaston alukset ovat käyttäneet "väylää". Salmessa on vettä n. 4 m ja sähköjohdot ovat merikorttiin merkityn 5 m sijaan 14 m korkeudella ko. paikassa. Yhtenä vaihtoehtona olisi ko. reitin avaaminen veneväyläksi korkeille purjeveneille. Tämä edellyttäisi ilmajohdon muuttamista merikaapeliksi sekä väylän tutkimista.
• Biskopsön uusi tieyhteys sai kannatusta ja sitä vaadittiin selvitettävän heti alusta tasavertaisena vaihtoehtona lossilinjalle sijoittuvien vaihtoehtojen kanssa. Aikoinaan tien piti tulla Biskopsön kautta, mutta homma tyrittiin. Biskopsön linjan etuina on:
  
  - lisää valtion hoitamaa tieverkkoa (ei Tielaitoksen etu)
  - n. 5 km lyhempi matka mantereelle
  - matka kirkonkylään säilyy entisenä
  - pienempiä ja kauniimpia siltoja
  
  
• Långholmenin saarella tie pitäisi nostaa saaren korkeimmalle kohdalle, jolloin molemmille puolille jäisi rantatontteja ja tie ei näkyisi merelle, mutta tieltä voisi olla hyvät maisemat. Tien nostaminen lisää siltojen alikulkukorkeutta, mutta lisää myös pituutta ja kustannuksia. (Saaren omistajat eivät olleet paikalla.)
• Biskopsön linjaukselle esitettiin myös 14 m alikulkukorkeutta, jotta nykyinen purjeveneliikenne voisi edelleen kulkea salmesta.
• Trattarna saarien kohdalla on Trattarnan ja Lågholmin välinen salmi selvästi syvempi. Sähkölinjan alikulkukorkeus on etelässä 14 m ja pohjoisessa 5 m. Långholmilla ei ole asutusta. Biskopsön päässä on Trattarnan kohdalla tyhjä tontti, jonne tielinjan voi johtaa.
• Biskopsöllä tulisi uusi tie johtaa kylän itäpuolelta, eikä kylän läpi, kuten vanha tie. Ennen Högsarin lossia, kuljettiin Högsariin Biskopsöstä Långholmenin kautta. Högsarin ja Långholmenin välisestä salmesta voi vielä kulkea veneellä, mutta salmi kaipaisi ruoppausta.
• Biskopsön uutta tieyhteyttä myös vastustettiin. Kirkonkylässä palvelujen kysyntä vähenee.
• Ängholmenin torppa on 1700-luvulta peräisin olevan rakuunatorpan paikalla. Punainen rakennus on tuotu paikalle 1880-luvulla. Tammet ovat 1700-luvulta.
• Lossipaikan kohdalla on ollut telakka, Grännes Varf, josta tulee paikan nimi Varvudden. Viimeinen alus Briki Otto laskettiin vesille n. vuonna 1880.
• Lossin kautta kulkeva väylä on helposti muutettavissa syvemmäksi nykyisestä 2,4 m:stä poistamalla yksi karikko väylältä.
• Lusklotin saaressa on yksi kesämökki. Alue on rakennuskielossa, ei edes saunaa saanut rakentaa, kuinka sitten siltaa ?
• Keskustelussa esitettiin ajatuksia myös "Kirjaisten reitistä", joka on esitetty "Taxell-raportissa". Asia jäi epäselväksi ja selvitetään aikanaan hankeryhmässä.
• Kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan kunnan edellinen kanta Biskopsön linjauksen puolesta on edelleen voimassa.
  
  

Seuraavat maanomistajat olivat paikalla ja jättivät yhteystietonsa:

• Högsar Gård 1:133, omistaja Karl-Gösta Eklund, 21660 Nagu, puh. 049-652115. Karl-Gösta Eklund edusti myös Ängholmenin torppaa 1:5, joka on vapaa-ajanasunto. Eklundin kuljetustarve on n. 3000 tonnia vuodessa, sokerijuurikkaita, viljaa, apulantaa. Metsää ei juuri voi myydä, koska puunkuljetusautot eivät halua viedä vajaita kuormia.
• Kamskall Tallbo, omistaja Leif Söderlund, Nagu Gröndal, puh. 4652166. Vapaa-ajanasunto, jota käytetään pysyvänä asuntona 8 kuukautta vuodessa.
• Trattarna 1:100 saaret omistaja Carl Ljungqvist, 21660 Nagu Biskopsö, puh. 09-5879222 Toimii kesämökkinä, pysyvä asunto Helsingissä. Biskopsön linjaus haittaisi purjeveneiden kulkua Trattarnan ja Långholmenin kautta.
• Biskopsö Norrgård, omistaja Joni Jansson, Brinkhaga II Dörr 12, 21660 Nagu, puh. 040-5473169. Alue lähellä kaavailtua uutta tietä Norrströmmenin lähellä. Uusi tielinjaus haittaa maanviljelyä ja tilan toimintaa.
• Svartkärr, omistaja Per Jansson ja Eija Jansson, 21670 Pärnäs, puh. 0400-825258, 02-4654202. Maanviljely- ja kesäpaikka, jaettu tila Joni Janssonin kanssa. Ei kannata uutta tielinjaa.
• Lusklot 2:14, omistaja Hans Granqvist, Grännäs, 21660 Nauvo, puh. 02-4651188, 0400-611348. Alueen paikallishistorian tuntija. Sovittiin yhteydenotosta Turun maakuntamuseosta. Mikäli lossipaikalle vaaditaan yli 16 m korkeaa siltaa, tulisi se Lusklotin kautta. Maanomistaja luonnollisesti vastustaa lossipaikan vaihtoehtoja.
• Letlax 3:3, 3:8, 4:0, omistaja Margit Sjöberg, Espoonaukio 5 B 17, 02770 Espoo, puh. 09-8051663. Kannattaa Biskopsön linjausta.
• Ängholm 1:5, omistaja Pankkiiriliike Oy Erik Selin Ab, edustaja paikalla kokouksessa. Tilan päärakennus on juuri kunnostettu täydellisesti sekä rakenteilla on uusi laituri. Päärakennus on siiretty paikalle 1880-luvulla. Tila on vanha rusthollin rakuunatorppa 1700-luvulta.
• Gröndahl 1:74 (ja 1:150 ?), omistaja Wilhelm Henriksson, puh. 040 5782790. Kannattaa linjausta Biskopsön kautta.
• Biskopsö lomakylä, omistaja Bengt Ehnqvist, puh. 02-4651430. Alueella on rantakaava vuodelta 1994. Lomakylässä on 27 mökkiä ja 2 kokoustilaa. Laituria on 60 m. Kannattaa linjausta Biskopsön kautta.
• Björnbo 3:5, omistaja Pirjo Immonen-Räihä. Huvilatontin lähellä on lehtomaista metsikköä ja lintujen pesimäpaikkoja. Koko alue menisi pilalle, jos silta tehtäisiin Lusklotin kautta. Lossin pohjoispuolinen linjaus olisi jonkin verran parempi. Kannattaa linjausta Biskopsön kautta.
  
  

Muuta:

• Arkeologi Pentti Risla Pohjanmaan museosta p. 06-3253800 tarjoutui tekemään alueella arkeologisia inventointeja. Toinen mahdollinen henkilö voisi olla Henrik Asplund Turun yliopistosta.
  -> Inventoinnit on jo tilattu Museovirastosta.

Muistiin kirjasi Antti Kärki




sivun alkuun tästä