• Miksi Sattisillan avaaminen on liitetty hankkeeseen (ve 3: matala kiinteä silta Hämmärönsalmeen ja avattava Sattisilta), sillä sen mukaan ottaminen nostaa hankkeen rakentamiskustannuksia ja heikentää Hämmärönsalmen siltahankkeen kannattavuutta, jolloin Hämmärönsalmeen ei saada siltaa moniin vuosiin.?
  -> Jos Hämmärönsalmeen toteutetaan matala kiinteä silta, tulee vesiliikenteen tarpeet huomioiduksi avattavan Sattisillan ansiosta. Kunnan kannalta uusi vesiliikenneväylä mahdollistaisi myös Röölän sataman kehittämisen. Lisäksi Sattisiltaan rakennettava läppäsilta parantaisi veden virtaamaa Sattiraumassa. Hyöty-kustannussuhteen laskennassa voidaan arvioida vain ne hyödyt ja haitat, jotka ovat rahallisesti mitattavissa. Hankkeen toteuttamiseen vaikuttavat muutkin seikat kuin pelkkä hyöty-kustannussuhde. Sattisillan avaamisesta syntyy hyötyjä, joita ei voi arvioida markoissa. Muihin käynnissä oleviin silloittamiskohteisiin verrattuna Hämmärönsalmen hankkeen rakentamiskustannukset ovat kyllä korkeimmat. Kun toteuttaminen on näköpiirissä, tultaneen Sattisillan osalta käymään kustannusjakoneuvotteluja kunnan ja merenkulkupiirin kanssa.
• Muihin silloittamiskohteisiin verrattuna Hämmärönsalmen lossin takana asuu huomattavasti enemmän vakituisia asukkaita (noin 80—90), jotka tulisi myös ottaa huomioon hankkeiden toteuttamisjärjestyksessä.
• Sattisillan läppää käyttävien purjeveneiden määrä tulisi olemaan todella pieni. Yhdestä aukaisukerrasta tulisi täten todella kallista. Suurin osa purjeveneistä mahtuu lähellä olevan Kirveenrauman sillan alta. Hämmärönsalmen vesiliikennelaskennassa ei esiintynyt yhtään yli 15 m korkuista purjevenettä.
• Särkänsalmen siltaan toteutettava läppä ja Sattisillan läppä aiheuttaisivat samankaltaisia häiriöitä ajoneuvoliikenteelle kuin lossitkin.
• Millä periaatteella läppäsiltaa aukaistaan? Jos läppä on auki esim. kerran tunnissa, aiheutuu siitä samanlaista haittaa autoilijoille kuin lossistakin.
  -> Läpän aukaisuperiaatteista (kauko-ohjaus videolla, aikataulu tai itsepalvelu) päättää merenkulkupiiri, eikä niitä ole tässä suunnitelmavaiheessa vielä määritetty.
• Miksi ympäristökeskus on katsonut hankkeen edellyttävän mahdollisesti YVA-menettelyä
  -> Lounais-Suomen Ympäristökeskus on katsonut, että Hämmärönsalmeen toteutettava silta on erityisesti maisemallisesti hallitseva hanke ympäristössään. Ympäristöministeriö on kuitenkin kesäkuussa 2000 antamassaan lausunnossaan todennut, että Hämmärönsalmen matala siltavaihtoehto ei edellytä YVA-menettelyä. Mikäli korkeaan siltavaihtoehtoon päädyttäisiin, tulee YVA-tarve arvioida uudelleen.
• Sattiraumassa on ollut syvä väylä aiemmin. Jos Sattisilta muutetaan avattavaksi, tulee ruoppausten yhteydessä poistaa Sattiraumasta ylimääräinen louhe ja savi.
• Länsituulella Sattiraumassa on vaarallista kulkea veneellä.
• Sattirauman virtausolosuhteita voitaisiin parantaa virtausrummulla, eikä avattavalla sillalla
  -> Uusi silta-aukko vaikuttaa virtausolosuhteisiin paremmin kuin pelkkä virtausrumpu.
• Miten hyöty-kustannussuhde lasketaan?
  -> Hankkeen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus määritetään ns. hyöty-kustannussuhteella (H/K-suhde), joka ilmoittaa hyötyjen suhteen kustannuksiin. Jos H/K-suhde on suurempi kuin 1, on hanke liikennetaloudellisesti kannattava. Hyödyiksi lasketaan silloittamishankkeissa ajoneuvoliikenteen ajokustannushyödyt (lähinnä säästöt aikakustannuksissa), ympäristöhyödyt (säästöt päästökustannuksissa), säästöt vuotuisissa käyttökustannuksissa sekä säästyvä uuden lossin hankintahinta. Kustannuksissa huomiodaan rakentamiskustannukset ja rakentamisaikaiset korot. Tarkasteluajanjaksona käytetään 30 vuotta.
• Eikö Sattisiltaa voida suunnitella niin korkeaksi, ettei avattavaa läppää tarvittaisi ?
  -> Korkea silta ei soveltuisi Sattirauman maisemaan. Lisäksi tarkastelun lähtökohtana on Sattisillan osalta ollut se, että nykyinen Sattisilta pyritään säilyttämään ja läppäsilta(aukko) sijoitetaan heti nykyisen sillan pohjoispuolelle.
• Matalan sillan toteutuessa Hämmärönsalmeen, muuttuu syrjään jäävä nykyinen tieosuus Airismaan puolella Rymättylän kalantutkimusaseman ja yksityisen maanomistajan yksityistieksi. Tielaitos jäänee yksityistien osakkaaksi.
• Aaslaluodon puolella matalan sillan toteuttaminen aiheuttaa Mäntyniemen kiinteistölle maisemallista haittaa pengerkorkeuden (max 7 m) vuoksi.
• Miten läppäsillan vuotuiset käyttökustannukset voivat olla niin korkeat (0,4 Mmk/v) ?
  -> Kustannuksissa on mukana läppäkoneiston huolto- ja energiakustannukset (0,1 Mmk/v), seuranta- ja ohjausjärjestelmien ylläpitokustannukset (0,17 Mmk/v) sekä henkilötyökustannukset (keskusvalvonta 0,13 Mmk/v). Henkilötyökustannukset on arvioitu siten, että Turun tiepiirin alueella on arvioitu olevan kolme avattavaa siltaa.

Muistiin kirjasi Hanna Kari




sivun alkuun tästä