Tiedotteita siltasuunnittelusta

		7.6.2001, YLEISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMISPÄÄTÖS Pinoperän lossipaikan kehittäminen, Taivassalo Yleissuunnitelma
		Suunnitelma Suunnitelmassa on tarkasteltu Pinoperän lossiyhteyden kehittämistä ja päädytty esittämään sen korvaamista sillalla. Päätös Tiehallinnon keskushallinto hyväksyy tiepiirin 1.6.2001 lähettämän, 1.huhtikuuta v. 2000 valmistuneen yleissuunnitelman seuraavasti: Päätie Kahiluodon paikallistiellä (nro 12241) oleva Pinoperän lossi korvataan kiinteällä yhteydellä rakentamalla lossipaikan viereen, sen pohjoispuolelle, silta yleissuunnitelmassa esitetyn vaihtoehdon 2b mukaisesti. Sillan alikulkukorkeus on 6 metriä, leveys 7 metriä ja sillan pituus noin 265 metriä, jolloin salmen vesileveys säilyy suunnilleen nykyisellään. Yksityiset tiet järjestellään suunnitelmakartoilla esitetyin periaattein. Järjestelyt tarkentuvat tämän yleissuunnitelman perusteella tehtävässä tiesuunnitelmassa. Nykyisille lossilaitureille johtavat, syrjään jäävät paikallistien osat lakkaavat yleisenä tienä sillan valmistuttua liikenteelle. Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on alustavasti arvioitu 17,8 miljoonaa markkaa (mr-ind 117,5), josta tielain 9. luvun mukaiset korvaukset on arvioitu 50 000 markaksi. Tutkitut vaihtoehdot Suunnittelutyön yhteydessä tutkittiin matalaa (6 m), korkeampaa (8 m) ja avattavaa siltaa sekä vertailtiin niitä toisiinsa ja lossin korvaamiseen uudella, kantavammalla lossilla. Vertailussa päädyttiin esittämään paikalle matalaa siltavaihtoehtoa sen taloudellisuuden ja ympäristötekijöiden kannalta. Hankkeen vaikutukset Lounais-Suomen ympäristökeskus on 28.1.2000 antamassaan lausunnossa arvioinut, että hankkeella ei ole sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyn soveltamista. Liikenne, liikenneturvallisuus ja liikennetalous Lossin liikenne on keskimäärin noin 80 autoa/vrk, kesällä kuitenkin lähes 170 autoa/vrk. Päiväaikainen keskimääräinen viivytys on vajaa 10 minuuttia. Lossin kantavuus on 44 tonnia, mikä aiheuttaa raskaampien kuormien kuljettamista osissa. Liikenneonnettomuuksia ei ole sattunut. Sillan myötä tieliikenteen aikaviivytykset ja raskaiden autojen painorajoitukset poistuvat. Vesiliikenteestä yli 90 %:lle sillan alikulkukorkeus ei aiheuta estettä. Suurempaa alikulkukorkeutta vaativat joutuvat noin 4 km kiertoyhteydelle. Uuden lossin hankinnasta välttyminen sekä lossin käyttö- ja kunnossapidosta aiheutuvat säästöt tuottavat kiinteälle yhteydelle hyöty/kustan- nussuhteeksi noin 2,4. Maankäyttö ja ympäristö Taivassalon maankäyttöä ohjaa seutukaava ja suunnittelukohteessa rantayleiskaava sekä Aasamaan ja Varttirannan rantakaavat. Nykyinen maankäyttö on suunnilleen kaavoissa esitettyä vastaavaa. Paikalliset asukkaat ja kesämökkiläiset kokevat liikkumisen sujuvoitumisen sillan tuomana myönteisenä piirteenä. Kaavoihin esitetyllä ratkaisulla on hyvin pieniä ja vain maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita koskevia vaikutuksia. Lähiympäristössä silta tulee näkymään selvästi, mutta näkymät eivät ulotu meriaukeille. Virtausolosuhteet salmessa säilyvät nykyisellään. Kulttuurihistoriaan tai luonnonarvoihin sillalla ei arvioida olevan uhkaa. Kuulemismenettely Suunnitelmaa laadittaessa on maanomistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu tilaisuus mielipiteen lausumiseen asiasta. Suunnittelutyön aikana on pidetty kaksi yleisötilaisuutta. Suunnitelmasta on hankittu Taivassalon kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot. Näiden lisäksi on pyydetty lausunnot Saaristomeren merenkulkupiiriltä, meripuolustusalueelta ja merivartiostolta, Museovirastolta, Suomen merimuseolta ja Turun maakuntamuseolta sekä Suomen Veneilyliitolta ja Purjehtijaliitolta. Lisäksi niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma koskee, on va- rattu tilaisuus muistutusten tekemiseen. Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä Taivassalon kunnassa 1.8. – 31.8.2000. Muistutukset Suunnitelmasta on tehty kaksi muistutusta. Raimo Lainio on esittänyt, että pitkä silta-aukko olisi paras vaihtoehto penkereiden aiheuttaman rehevöitymisen estämiseen ja että suunnitellun sillan mataluus vaikeuttaa Merivartioston nykyisen kaluston liikkumista veneväylällä. Muistutuksessa todetaan myös, että suunnitelluista penkereistä saa helposti esimakua, kun katsoo nykyisten penkereiden rehevöittäviä vaikutuksia lossiramppien luona, vanhan puusillan luona ennen lossia ja Paraisten sillan ympäristössä. Turun tiepiiri toteaa muistutuksen johdosta, että Raimo Lainion näkemys siitä, että pitkä silta on rehevöitymisen kannalta parempi, on oikeansuuntainen. Lyhyen sillan vesipenkereet eivät kuitenkaan ulotu nykyisiä lossipenkereitä kauemmaksi merelle ja virtausolosuhteet salmessa säilyvät kutakuinkin nykyisellään ja ruovikoituminenkin jatkuu siten entisenlaisena. Tältä osin siltaratkaisulla ei paranneta nykyisiä olosuhteita. Merivartiosto on hyväksynyt yleissuunnitelmassa esitetyn siltaratkaisun. Matalaan 6 m:n siltaan on päädytty, koska sillä saavutetaan noin 4,5 Mmk:n kustannussäästöt ja merkittävät maisemahyödyt 8 m:n siltaan verrattuna. Muut muistutuksessa esitetyt siltapaikat eivät ole vertailukelpoisia pitkien pengerosuuksien vuoksi. Seppo Asikainen ilmoittaa vastustavansa siltahanketta ja toteaa, että lossiyhteys on hyvä ja toimiva sekä riittävä suhteellisen vähäliikenteisellä tieosuudella. Hän ilmoittaa, että tällä hetkellä hän pääsee purjeveneellä kesäpaikalleen, johon ei mitään toista reittiä pitkin pääse. Ainoa riittävän syvä reitti kulkee lossiväylän poikki. Turun tiepiiri toteaa muistutuksen johdosta, että rakennettavan sillan molemmille puolille säilyy saman syvyinen veneväyläyhteys kuin tälläkin hetkellä. Sillan pohjoispuolelle pääsee kiertämällä Kahiluodon länsipuolella kulkevaa väylää pitkin ja tiepiirin tiedossa ei ole mitään sellaista estettä esim. ilmakaapeleita, joka ei mahdollistaisi purjveneidenkin kulkua tätä kautta. Silta ei estä veneliikennettä, mutta aiheuttaa joissakin tapauksissa kiertohaittaa. Taivassalon kunta on todennut tehtyihin muistutuksiin liittyen, että Pinoperän siltahanke kehittää Taivassalon kunnan liikenneyhteyksiä ja parantaa Kuustenmaan, Aasamaan ja Kahiluodon saavutettavuutta. Lausunnot Taivassalon kunta on ilmoittanut, että kunnalla ei ole yleissuunnitelmasta huomautettavaa, vaan kunta pitää sitä perusteltuna ja tarkoin harkittuna. Kuustenmaan puoleiselle alueelle on vahvistettu ranta-asemakaava, joka ei ole yhdenmukainen yleissuunnitelman kanssa. Kunta on tehnyt maanomistajan kanssa kaavoitussopimuksen kaavan muuttamisesta. Kunta pitää kaavan muutosta vähäisenä. Lounais-Suomen ympäristökeskus pitää yleissuunnitelmaa sekä sisällöltään että ulkoasultaan ansiokkaana ja puoltaa yleissuunnitelman hyväksymistä. Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut puoltavansa esitettyä matalaa siltavaihtoehtoa maisemaan sopivuuden ja taloudellisten tekijöiden perusteella. Saaristomeren merenkulkupiiri on esittänyt lausunnossaan, että vesiliikenteen kannalta paras vaihtoehto on Ve 0+, mutta piiri ei vastusta vaihtoehtoa Ve 1 (8,0 m). Merenkulkupiiri toteaa, että siltavaihtoehdot eivät vaikeuta pienveneiden ja keskisuurien moottoriveneiden liikennöintiä, mutta viranomaisten veneluokan kalustolle 8 metrin alikulkukorkeus on riittävä. Turun tiepiiri toteaa merenkulkupiirin lausunnon johdosta, että merkittävin mitoittava viranomaisvene on Saaristomeren merivartioston kalusto, jonka kelirikkokauteen soveltuva rautavene (RV) vaatii 8 metrin alikulkukorkeuden ja 1,8 m väylän. Merivartiosto hyväksyy tässä kohteessa kuitenkin tiepiirin esittämillä perusteluilla yleissuunnitelmaratkaisun. Saaristomeren meripuolustusalueella ei ole huomautettavaa suunnitelman johdosta. Saaristomeren merivartiosto yhtyy tiepiirin perusteluihin lossipaikan kehittämissuunnitelmasta ja katsoo, että Pinoperän tapauksessa syvemmällä kiertoväyläratkaisulla on kohtuudella ehkäistävissä mahdollisesta matalammasta sillankorkeudesta aiheutuva haitta. Merivartiosto haluaa muistuttaa kuitenkin, että alle 8 metrin alituskorkeus saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa toimenpiteet ihmishengen pelastamiseksi mahdollisesti viivästyvät lisämatkan takia. Museoviraston osalta lausunnon on antanut Suomen merimuseo, joka toteaa lausunnossaan, että hanke edellyttää arkeologisen esitutkimuksen. Siihen kuuluu taustamateriaalin läpikäynti, vedenpohjan viistokartoitus, mahdollisesti tarkistussukellukset sekä raportointi. Esitutkimuksen perusteella arvioidaan lisätoimenpiteiden tarve. Tiepiiri toteaa Suomen merimuseon lausunnon johdosta, että tarvittavat tutkimukset tehdään, jotta varmistetaan toimiminen muinaismuistolain edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen käytännön järjestelyihin on syytä ryhtyä vasta jatkosuunnittelun (tiesuunnitelman) yhteydessä. Turun maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että sillat muuttavat voimakkaasti kulttuurimaisemaa saariston herkässä miljöössä erittäin laajoilla alueilla eikä pidä perusteltuna kaikkien lossien korvaamista silloilla. Asiaa tulisi käsitellä kokonaisvaltaisesti suunnitellen eikä yksittäisiä siltaratkaisuja tehden. Lähtökohdat siltojen rakentamiselle eivät voi olla pelkästään tekniset ja taloudelliset. Pinoperän lossipaikan osalta maakuntamuseolla ei ole muuta huomautettavaa. Turun tiepiiri toteaa maakuntamuseon lausunnon johdosta, että kaikkia losseja ei korvata silloilla. Muutenkin maakuntamuseon esittämät näkökohdat otetaan lossikohteissa huomioon. Kokonaisvaltaista tarkastelua tehdään Turun saaristoa koskevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa sekä siihen liittyvässä ohjelmia ja suunnitelmia koskevan YVAL 24 §:n mukaisesti tehtävässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Yleissuunnitelman selvitykset palvelevat näitä laajempia kokonaisuuksia koskevia selvityksiä. Tienpitäjä pyrkii luonnollisesti minimoimaan tienpitäjälle kohdistuvat kustannukset, mutta se ei ole päätöksen tekoon yksistään vaikuttava tekijä. Yleissuunnitelman nimenomaisena tavoitteena on ollut selvittää siltavaihtoehtojen erilaisia vaikutuksia mukaan lukien ympäristövaikutukset ja verrata niitä lossiyhteyden säilyttämisvaihtoehtoon. Suomen Veneilyliitto ei pidä sillasta aiheutuvia haittoja veneliikenteelle kohtuuttomina eikä näe estettä suunnitellun siltavaihtoehdon toteutumiselle. Suomen Purjehtijaliitto ilmoittaa, että suunniteltu silta ei haittaa merkittävällä tavalla SPL:n seurojen jäsenten purjehdusmahdollisuuksia. Kaitaisten 12,5 metrin silta ja väylän mataluus sulkevat jatkoyhteyden muutenkin suuremmilta purjeveneiltä. Myöskään Kahiluodon länsipuolelta kiertävä 3,4 metrin väylän käyttäminen ei aiheuta kohtuutonta viivytystä esim. Leikluotoon tai Mussaloon aikoville purjeveneille. Lausunnossa todetaan myös, että sillan mahdolliset haittavaikutukset ovat paikallisten asukkaiden arvioitavissa sillan tuomien hyötyjen vastapainona ja että liikennetalouslaskelmissa on jätetty huomioimatta lossinkuljettajien työttömiksi jäämisen kustannukset ja että lossinkuljettajien työllistäminen on selvityksessä sivuutettu kevyesti. Turun tiepiiri ilmoittaa, että asukkaiden mielipiteitä on saatu suunnittelun aikana mm. haastatteluilla ja yleisötilaisuuksissa. Hyöty/kustan-nussuhdetta laskettaessa otetaan huomioon rahaksi muutettavissa olevia hyötyjä ja kustannuksia eri osapuolille. Kannattavuuslaskelmassa, joka on vain yksi osa yhteiskuntataloudellista arviointia, ei ole otettu huomioon lossin poistumisen eikä myöskään siltatyömaan vaikutusta työllisyyteen ja muun elinkeinoelämän vilkastumiseen. Työllisyysvaikutusten lisäksi on paljon muitakin vaikutuksia, joita laskelmassa ei rahallisesti voida ottaa huomioon, kuten vaikutukset maisemaan, luontoon, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Tällä hetkellä lossitoimintaa koko valtakunnassa harjoittaa Tieliikelaitoksen lauttavarustamo, jonka mahdollisuuksia hoitaa lossin kuljettajien työllistämiset yksittäisten siltakohteiden osalta on vaikea arvioida mm. sillan rakentamis- ja henkilökunnan eläkkeelle siirtymisajankohtien vuoksi. Toisaalta yleissuunnitelmassa ei ole myöskään katsottu olevan edellytyksiä arvioida rakennusteollisuuden työllistämisvaikutuksia, koska tämänkin osalta mm. sillan rakentamisajankohdalla on suuri merkitys suhdanneherkällä maanrakennusalalla. Tiehallinnon keskushallinnolla ei ole lisättävää tiepiirin kannanottoihin. Sovelletut säännökset Laki yleisistä teistä 10, 24, 24 a, 24 b, 26 a § Asetus yleisistä teistä 14 § ja 17 §. Tiedoksi antaminen Päätöksestä annetaan tieto kiinteistöjen omistajille ja muille asianosaisille yleisistä teistä annetun lain 106 §:n mukaisesti ja tämän lisäksi samanaikaisesti niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa, yleisistä teistä annetun asetuksen 18 §:n mukaisesti. Johtaja Aulis Nironen ApulaisjohtajaTapani Määttä Tienpidon teettäminen sivun alkuun tästä