Tiedotteita siltasuunnittelusta

		3.5.2000, YLEISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMISPÄÄTÖS Wattkastin lossin korvaaminen sillalla, Korppoo Yleissuunnitelma
		Suunnitelma Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu paikallistiellä nro 12012 Korppoosta Wattkastiin johtavan lossiyhteyden kehittämistä joko korvaamalla se uudella suuremmalla lossilla tai rakentamalla paikalle kiinteä yhteys. Yleissuunnitelmassa esitetään lossin korvaamista paikalle rakennettavalla sillalla, jonka alikulkukorkeus on 8 metriä. Päätös Tielaitoksen keskushallinto hyväksyy tiepiirin 17.2.2000 keskushallinnolle lähettämän, v.1999 tehdyn yleissuunnitelman seuraavasti: Yleiset tiet Paikallistien sijainti ja sillan rakentaminen hyväksytään yleissuunnitelman piirustuksessa nro 2 esitetyn mukaisena. Tien leveys on 6 m ja sillan leveys 7,0 metriä. Sillan alikulkukorkeus on keskiaukossa vähintään 20 m:n leveydellä ³ 8.0 m keskiveden korkeudesta mitattuna. Sillan kokonaispituus on noin 230 metriä. Väylä merkitään Merenkulkuhallituksen ohjeiden mukaisesti ja kulkuaukko valaistaan. Sillan rakentamiseen hankitaan vesioikeuden lupa. Yksityiset tiet Yksityisten teiden liittymät järjestellään suunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja osoitetaan tarkemmin tämän yleissuunnitelman perusteella tehtävässä tiesuunnitelmassa. Teiden hallinnolliset muutokset Hallinnolliset muutokset osoitetaan tiesuunnitelmassa. Yleisperiaate on, että syrjään jäävä paikallistien osa lakkaa yleisenä tienä, kun uusi luovutetaan yleisen liikenteen käyttöön. Muuta Purjeveneiden ja muiden yli 8,0 m korkeiden alusten kulun järjestämiseksi rakennetaan Wattkastin saaren pohjoispuolelle vaihtoehdon B (piir. 7a ja 7b) mukaisesti korvaava 3,0 m:n veneväylä, jonka väyläleveys on 20 m. Väylä kulkee Björnholmin saaren eteläpuolelta, ja sen kokonaispituus on noin 14,5 km. Nykyinen Wattkastin salmesta kulkeva veneväylä jää enintään 8,0 m korkeiden moottoriveneiden ja viranomaisalusten käyttöön. Korvaavan veneväylän hyväksyttävyys varmistuu vasta, kun merenkulkulaitos saa väylän rakentamiseksi tarvittavan vesioikeuden luvan. Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on alustavasti arvioitu 13,9 milj. markkaa (mr-ind. 148), josta tielain 9. luvun mukaiset korvaukset on arvioitu 50 000 markaksi. Hankkeen vaikutukset Hankkeeseen ei ole sovellettu lakia ympäristövaikutusten arvioinnista. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 20.5.1998 antamassaan lausunnossa arvioinut, ettei hankkeella näyttäisi olevan sellaisia merkittäviä ja haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista. Liikenne, liikenneturvallisuus ja liikennetalous Liikennemäärä lossilla oli v.1998 noin 80 autoa/vrk. Kesällä liikennemäärät ovat suuremmat, vuonna 1998 keskimäärin140 autoa/vrk. Liikenteen ei oleteta merkittävästi kasvavan nykyisestä. Sillan myötä lossin aiheuttama keskimäärin 5 minuutin viivästys autoilijoille poistuu. Nykyisen 44 t lossin aiheuttama painorajoitus poistuu sallien jatkossa myös raskaiden ajoneuvoyhdistelmien liikennöimisen Wattkastin saarelle. Kevyen liikenteen kannalta silta on nousujen pituuden ja jyrkkyyden suhteen tyydyttävä. Liikenteen vähäisyyden ja vakiintuneen pyöräilyreitin puuttumisen takia pyöräily ja kävely tapahtuvat ajoradan reunassa. Siltaratkaisu mahdollistaa merivartioston, laivaston, palolaitoksen ja muiden viranomaisten pienempien alusten kulun sekä moottoriveneiden ja kalastusalusten kulun sillan alta. Purjeveneet sekä muut yli 8 m korkeat alukset joutuvat kiertämään Wattkastin saaren pohjoispuolelle rakennettavan 3,0 m:n veneväylän kautta. Kiertomatkaa syntyy n. 1,3 km, mutta siitä koituvan haitan voidaan sekä ajallisesti että purjevene-liikenteen vähäisyyden takia katsoa olevan vähäinen. Autoliikenteen turvallisuuden kannalta nykyinen hyvä turvallisuustaso säilyy, sillä nopeustaso on alhainen eikä tielinjaus aiheuta autoilijalle yllätystä, koska sillan voi nähdä ennen sille ajamista. Valitun siltavaihtoehdon kustannussäästöt ovat 30:n vuoden ajalta diskontattuna vuoteen 2005 noin 30 milj.mk, minkä lisäksi säästytään lossin uushankinnalta, mistä lisäsäästö on noin 12,0 milj.mk. Hankkeen hyöty/kustannussuhde on 3,0. Suurimmat säästöt syntyvät käyttö- ja kunnossapitokustannusten pienenemisestä n. 1,66 Mmk:sta vuodessa n. 0,04 Mmk:aan/v. Ajokustannuksissa syntyy säästöjä lähinnä lossimatkalla kulutetun työ- ja vapaa-ajan säästymisenä. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Korppoon maankäyttöä ohjaa Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmä vuodelta 1993. Seutukaavaan on hankkeen lähelle merkitty tukinpudotuspaikka (LV-kohde 862). Suunnittelualueelle ollaan parhaillaan laatimassa rantaosayleiskaavaa, jossa otetaan huomioon tämän yleissuunnitelman ratkaisut. Tie siirtyy Wattkastin puolella lähimmästä loma-asunnosta nykyistä tietä kauemmaksi. Korppoon puolella tielinja siirtyy lähemmäksi tukinpudotuspaikkaa, mutta paikan käyttöä lastaukseen tai muuhun myöhempään käyttöön se ei haittaa. Liittymät tonteille voidaan kummallakin rannalla hoitaa ilman pitkiä uusia yhteyksiä. Sillan asema ja hallitsevuus lähimaisemassa rajoittaa lähimpien ranta-alueiden virkistyskäyttöä. Nykyinen lossiranta vapautuu muuhun käyttöön. Lossin korvaaminen kiinteällä yhteydellä aiheuttaa mantereisuuden lisääntymistä Wattkastin saarella. Saaren houkuttelevuus asuinympäristönä ja mökkipaikkana lisääntyy, mutta suurta aluerakenteen muutosta ei liene odotettavissa, joten luonnonympäristö ei joudu kohtuuttoman kulutuksen kohteeksi. Ympäristö Kiinteän tieyhteyden rakentaminen päättää yhden saaristolle tyypillisen liikkumiskulttuurin tarkasteltavalla välillä. Silta sijoittuu nykyisen lossipaikan tuntumaan. Matalahko silta kohtaa maaston muodot sekä tielinjan melko luontevasti. Leikkaus- ja pengerrystarve on kohtuullinen. Puoliavoimessa maastossa penkereet kuitenkin näkyvät paikoin selvästi katkaisten maiseman rannansuuntaista jatkuvuutta. Uutta tielinjausta rakennetaan Korppoon puolella moreenipeitteiseen kalliomaastoon ja osittain parkkialueelle. Wattkastin saaren puolella uutta tielinjaa rakennetaan osittain tuoreeseen kangasmetsään ja osittain isohkolle avokalliolle. Luonnonarvot ovat alueelle tyypillisiä, eikä luonnonympäristön kannalta poikkeuksellisen arvokkaita alueita menetetä. Kuulemismenettely Suunnitelmaa laadittaessa on maanomistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu tilaisuus mielipiteen lausumiseen asiasta. Suunnittelutyön aikana on pidetty kaksi yleisötilaisuutta, 17.6.1998 ja 6.11.1998. Suunnitelmasta on hankittu Korppoon kunnan, Lounais-Suomen ympäristö-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot. Näiden lisäksi on pyydetty lausunnot Saaristomeren merenkulkupiiriltä, meripuolustusalueelta ja merivartiostolta, Museovirastolta, Suomen merimuseolta ja Turun maakuntamuseolta sekä Suomen Veneilyliitolta ja Purjehtijaliitolta. Lisäksi niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma koskee, on varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen. Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä Korppoon kunnassa 23.8. – 21.9.1999. Muistutukset Suunnitelmasta on tehty 1 muistutus. Asta Karell on tuonut esille muistutuksessaan, että tieyhteys tilalle Uddebo RN:o 3:35 puuttuu suunnitelmasta. Korppoon kunta puoltaa yhteyden lisäämistä suunnitelmaan. Turun tiepiiri ilmoittaa muistutuksen johdosta, että nykyiset tieyhteydet turvataan, ja ne osoitetaan tarkemmin tämän yleissuunnitelman perusteella tehtävässä tiesuunnitelmassa. Lausunnot Korppoon kunta ilmoittaa lausunnossaan, että yleissuunnitelma on alueelle tekeillä olevan rantaosayleiskaavan mukainen. Lounais-Suomen ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa siltasuunnitelmasta, koska sillan rakentaminen ei tuota huomattavaa haittaa sen vaikutusalueen ympäristölle, maisemakuvalle tai alueen suunnittelulle, ja koska se ei myöskään merkittävästi vähennä alueen luonnonarvoja tai muuta vesistön elinoloja. Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut, pitävänsä esitettyä matalaa siltavaihtoehtoa toteuttamiskelpoisena kustannusten ja ympäristöön soveltuvuuden kannalta. Saaristomeren merenkulkupiiri on ilmoittanut, että paras vaihtoehto on korkea kiinteä silta. Turun tiepiiri toteaa merenkulkupiirin lausunnon johdosta, että yleissuunnitelmaratkaisu muutettuna siten, että kiertoväylänä toteutetaan väylävaihtoehto B, on pidettävä saatujen lausuntojen jälkeen hyväksyttävimpänä ratkaisuna. Korkea kiinteä silta, jonka alikulkukorkeus on 18 m, on noin 8 miljoonaa markkaa kalliimpi ja ympäristön kannalta oleellisesti huonompi ratkaisu kuin esitetty vaihtoehto. Mikäli kiinteä matala vaihtoehto ei olisi toteuttamiskelpoinen, mitä merenkulkupiirin lausunnossa toki ei todeta, tulisi kiinteää korkeaa siltaa ja sen vaikutuksia verrata tämän jälkeen avattavaan läppäsiltavaihtoehtoon, joka saattaa olla kokonaisvaikutuksiltaan kuitenkin hyväksyttävämpi vaihtoehto kuin korkea kiinteä silta. Saaristomeren meripuolustusalueella ei ole huomautettavaa suunnitelman johdosta. Saaristomeren merivartiosto on ilmoittanut, ettei se näe estettä korvata lossi suunnitelman mukaisella sillalla. Museoviraston osalta lausunnon on antanut Suomen merimuseo, joka toteaa lausunnossaan, että se ei näe estettä suunnitellun sillan rakentamiselle eikä myöskään pidä perusteltuna minkäänlaisten vedenalaisiin muinaisnaisjäännöksiin liittyvien selvitysten tekemistä ennen sillan toteuttamista. Rakennustöiden aikana muinaismuistolain määräysten ja niiden edellyttämien toimenpiteiden on oltava rakennustöistä vastaavien henkilöiden tiedossa. Jos kiertoväylän väylätöiden yhteydessä joudutaan tekemään ruoppauksia tai merenpohjaa muuttavia töitä, on operointialueet ilmoitettava etukäteen Museovirastolle, jotta vedenalaisen inventoinnin tarpeellisuus voidaan arvioida. Tiepiiri toteaa merimuseon lausunnon johdosta, että kiertoväylän yksityiskohtaisen suunnitelman valmistuttua ja ennen kuin väylätöihin ryhdytään, Museovirastoon otetaan yhteyttä vedenalaisen inventointitarpeen arvioimiseksi. Turun maakuntamuseo ilmoittaa lausunnossaan mm., että tiepiiri pyrkii poistamaan kaikki lossiyhteydet alueeltaan, laskelmissaan tiepiiri huomioi vain lossien tienpitäjälle aiheuttamat kustannukset ja kiinteän yhteyden muut vaikutukset (asuminen, vapaa-aika, turvattomuus, vetovoimaisuus, elinkelpoisuus) ovat pitkälti olettamusten varassa. Lausunnossa vaaditaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua lossipaikkojen systemaattisesta poistamisesta. Maakuntamuseon mukaan asiaa olisi tarkasteltava kokonaisuutena, minne lossiyhteys jätetään ja mistä poistetaan eikä yksittäisten lossien kautta. Saaristossa on lossipaikkoja, joissa niin luonnon kuin kulttuuriympäristönkin olosuhteet tekevät kiinteän yhteyden rakentamisen ympäristön kannalta sietämättömäksi. Maakuntamuseo ei voi ottaa kantaa yksittäisten lossien kiinteän yhteyden rakentamisen maisemallisiin ja muihin ympäristöllisiin vaikutuksiin ennen kuin periaatepäätös kokonaisuudesta on tehty. Turun tiepiiri toteaa maakuntamuseon lausunnon johdosta ensinnäkin, että kaikkia lossipaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa kiinteäksi yhteydeksi. Vuonna 1996, jolloin Turun tiepiirin alueella oli kaiken kaikkiaan 19 vaijerilossia, valittiin selvityskohteeksi 14 lossipaikkaa, joista kahteen kohteeseen on tähän mennessä rakennettu silta. Todennäköisesti suurimpaan osaan selvitysten ulkopuolelle jääneistä viidestä kohteesta ja osaan selvityksen alla olevista 12 lossipaikasta ei siltaa koskaan rakenneta. Tienpitäjä pyrkii luonnollisesti minimoimaan tienpitäjälle kohdistuvat kustannukset, mutta se ei ole päätöksen tekoon yksistään vaikuttava tekijä. Yleissuunnitelmien nimenomaisena tavoitteena on selvittää ja verrata eri vaihtoehtojen vaikutuksia laajasti ja yksityiskohtaisesti mukaan lukien ympäristövaikutukset. Maakuntamuseon mainitsemat kiinteän yhteyden vaikutustarkastelut asumiseen, vapaa-aikaan, turvattomuuteen, saariston vetovoimaisuuteen ja elinkelpoisuuteen perustuvat pääosin asukaskyselyihin ja Korppoon kunnan näkemyksiin, mutta myös suunnittelun aikaiseen yhteydenpitoon eri intressiryhmiin ja laajaan keskusteluun yleisön kanssa. Yleissuunnitelman selvitykset palvelevat myös laajempia kokonaisuuksia koskevia selvityksiä, joista tällä hetkellä on käynnissä Turun saaristoa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen sekä silloittamissuunnitelman ympäristövaikutusten arvioiminen ohjelmia ja suunnitelmia koskevan YVAL 24 §:n mukaan. Tiepiiri katsoo, että Wattkastin lossipaikan kehittämistä koskevan päätöksen teon kannalta olisi ollut toivottavaa, että maakuntamuseo olisi pystynyt muodostamaan kantansa hankkeen eri vaihtoehdoista yleissuunnitelmavaiheessa. Suomen Veneilyliitto ja Suomen Purjehtijaliitto ovat ilmoittaneet samansisältöisissä lausunnoissaan, että ne eivät näe estettä suunnitelmassa esitetyn sillan rakentamiselle, mikäli korvaava väylä toteutetaan väylävaihtoehdon B mukaisesti. Väylävaihtoehto B on selvästi parempi, koska se on helpompi merkitä syväväylästä erottuvaksi ja se on suojaisampi kuin väylävaihtoehto A. Vaihtoehtoa B voidaan pitää merenkulun kannalta selvästi vaihtoehtoa A turvallisempana. Turun tiepiiri ilmoittaa, että lausuntojen johdosta on päädytty esittämään kiertoväylävaihtoehtoa B vaihtoehdon A sijaan. Väylän yleinen hyväksyttävyys ja siten sen rakentamismahdollisuudet ratkaistaan kuitenkin lopullisesti vasta merenkulkupiirin toimesta haettavan vesioikeuden lupakäsittelyn yhteydessä. Tielaitoksen keskushallinnolla ei ole lisättävää tiepiirin kannanottoihin muistutuksesta ja lausunnoista. Sovelletut säännökset Laki yleisistä teistä 10, 24, 24 a, 24 b, 26 a § Asetus yleisistä teistä 14 § ja 17 §. Tiedoksi antaminen Päätöksestä annetaan tieto kiinteistöjen omistajille ja muille asianosaisille yleisistä teistä annetun lain 106 §:n mukaisesti ja tämän lisäksi samanaikaisesti niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa, yleisistä teistä annetun asetuksen 18 §:n mukaisesti. Johtaja Aulis Nironen ApulaisjohtajaTapani Määttä Tienpidon teettäminen sivun alkuun tästä