siniviiva
tiedote_logo
lossi Yleistä tietoa ja asiakirjoja
Tiedote 16.8.2001
VUONNA 1998 JA 1999 KÄYNNISTYNEET LOSSIPAIKKOJEN KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITELMAT PÄÄOSIN VALMISTUNEET

YLEISSUUNNITELMIEN TAUSTAA

LOSSIKALUSTO VANHAA JA PAINORAJOITETTUA
Turun tiepiirin alueella on 21 lauttapaikkaa, joista neljällä liikennöidään lautta-aluksella ja muilla losseilla. Kolmellatoista lossipaikalla on käytössä kantavuudeltaan 44 tonnin lossi, joka on valmistunut vuonna 1971 tai 1972. Lainsäädännön sallima suurin ajoneuvopaino on 60 tonnia.

UUSIA LOSSEJA EI OSTETA
Tielaitoksen johtokunta on syksyllä 1997 hyväksynyt lauttastrategian, jonka mukaan uusia losseja ei osteta seuraavan kymmenen vuoden aikana, vaan rakennetaan korvaavia kiinteitä yhteyksiä, siltoja.

TOTEUTTAMISEN RAHOITUS KESKITETTYÄ
Toimivan lossiliikenteen hoidon ja alueellisesti tasapuolisen tienpidon rahoituksen jakautumisen takia lossiliikenteen hoidon ja korvaavien siltojen rahoittaminen on 1.1.1998 lähtien keskitetty nykyiselle Tiehallinnon keskushallinnolle. Yleis- ja tiesuunnitelmien hankkimisesta sekä rakentamisen teettämisestä vastaa tiepiiri kustannuksellaan. Keskushallinto on varautunut rahoittamaan hankkeita vuosittain noin 50 Mmk:lla. Turun tiepiirin osalta päätös tarkoittaa yhden lossivälin rakentamista vuosittain.

YLEISSUUNNITELMAT PÄÄOSIN VALMISTUNEET

Turun tiepiiri käynnisti vuonna 1998 ja 1999 lossipaikkojen kehittämisen yleissuunnitelmat yhdestätoista kohteesta. Kohteet valittiin niistä toiminta- ja taloussuunnitelman ulkopuolisista hankkeista, jotka oli alustavasti priorisoitu liikennetalouden perusteella vuonna 1996 julkaistussa Tielaitoksen sisäisessä selvityksessä. Yleissuunnitelmien keskeisenä tarkoituksena oli varmistaa hankkeiden yhteiskunnallinen hyväksyttävyys sekä tarkentaa kustannusarvioita.

Vuonna 1998 Turun tiepiiri käynnisti seuraavat lossipaikkojen kehittämisen yleissuunnitelmat: Attu, Wattkast, Våno, Lövö, Mossala ja Kivimo. Vuonna 1999 käynnistettiin yleissuunnitelmat lossipaikoista Saverkeit, Ulkoluoto, Pinoperä, Hämmärönsalmi ja Högsar.

Yhdestätoista yleissuunnitelmasta on yhdeksän valmistunut. Vånon lossipaikan kehittämisen yleissuunnittelu keskeytettiin vuonna 2000 luonnonsuojelullisista syistä sekä korkeiden rakennuskustannusten vuoksi. Högsarin yleissuunnitelmaa edelsi tieverkkosuunnitelman laadinta, joka valmistui vuonna 1999. Yleissuunnittelu on keskeytetty toistaiseksi odottamaan rantayleiskaavan valmistumista.

VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSISTA JA LIIKENNETALOUDESTA

Siltahankkeiden kustannusarviot tiejärjestelyineen ovat 15–40 Mmk. Vertailuvaihtoehtona on uuden 70 tonnin lossin hankinta ja rantautumislaitteiden uusinta, jolloin lossivaihtoehdon investointikustannukset ovat noin 12 Mmk lossipaikkaa kohden. Investointikustannusten lisäksi lossivaihtoehdossa säilyvät vuotuiset käyttökustannukset, jotka ovat lossipaikasta riippuen 1,3–1,8 Mmk. Lövössä ja Vånossa on käytössä vuonna 1995 valmistuneet, kantavuudeltaan 70 tonnin lossit. Osaan lossipaikoista on esitetty avattavia siltavaihtoehtoja, jotka aiheuttavat noin 0,4–0,8 Mmk:n vuotuiset käyttökustannukset. Myös tunnelivaihtoehto oli mukana tarkasteluissa osassa lossipaikoista, mutta niiden todettiin olevan noin 3-4 kertaa toteutuskustannuksiltaan kalliimpia kuin siltavaihtoehdot.

Siltojen rakentaminen on pääsääntöisesti tarkastelluissa lossipaikoissa liikennetaloudellisesti kannattavaa. Hyöty-kustannussuhde vaihtelee lossipaikoittain välillä 1,1–3,0 valittujen vaihtoehtojen osalta. Hämmärönsalmeen valitun vaihtoehdon H/K-suhde on 0,9, mutta vaihtoehtoon sisältyy Sattisillan muuttaminen avattavaksi sillaksi, mistä syntyy sellaisia merkittäviä hyötyjä, joita ei voida arvottaa rahallisesti ja näin ollen huomioida kannattavuuslaskelmissa.

TÄHÄN MENNESSÄ RAKENNETUT SILLAT
Harvaluodon silta Piikkiössä valmistui syksyllä 1998 (toteutettiin osin piirin omalla rahoituksella) ja Kirveenrauman silta Rymättylässä valmistui syksyllä 1999. Kirkonsalmen sillan rakennustyöt Merimaskussa aloitettiin vuonna 2001 ja silta valmistuu vuonna 2002 (sisältää Särkän veneilyä palvelevan läppäsillan).

RAKENTAMISAIKATAULU 2002 –

Tielaitoksen keskushallinto päättää vuosittain rakennettavat kohteet. Turun tiepiiri on esittänyt siltojen rakentamisen aloittamista seuraavasti
  • Atun silta vuonna 2002 (tiesuunnitelmasta hyväksymispäätös 12/1999),
  • Ulkoluodon silta vuonna 2003 (hyväksymispäätösesitys yleissuunnitelmasta tehty 07/2001)
  • Wattkastin silta vuonna 2003 (tiesuunnitelma valmis 05/2001)
  • Pinoperän silta vuonna 2004 (yleissuunnitelmasta hyväksymispäätös 06/2001)
  • Kivimon silta vuonna 2005 (yleissuunnittelu valmis 01/2000).

Lisätietoja antaa Turun tiepiirin Tienpidon suunnitteluyksiköstä suunnittelupäällikkö Toivo Javanainen p. 0204 22 4547 sekä Tienpidon teettämisyksiköstä DI Markus Salmi p. 0204 22 4657.



sivun alkuun tästä


SILTAPAIKKOJEN PERUSTIETOJA


Oheiset taulukot sisältävät siltapaikkojen perustietoja. Taulukot on päivitetty.
23.7.2002. Kustannukset on ilmoitettu taulukoissa markkoina.


yla.gif (72440 bytes)



ala.gif (51245 bytes)


sivun alkuun tästä