Hanke
Suunnitelmassa esitet��n Nixorin paikallistiell� 12084 sijaitsevan Ulkoluodon lossin korvaamista sillalla.

P��t�s
Tiehallinnon keskushallinto hyv�ksyy Turun tiepiirin 27.8.2001 l�hett�m�n, 28.7.2000 valmistuneen yleissuunnitelman seuraavasti:

Yleiset tiet
Paikallistien sijainti ja sillan rakentaminen hyv�ksyt��n yleissuunnitelman piirustuksessa nro 2 esitetyn mukaisena. Tiet� parannetaan noin kilometrin matkalla. Sillan alikulkukorkeudeksi tulee v�hint��n 6 m, sen pituudeksi noin 250 m ja hy�dylliseksi leveydeksi 7 metri�.

Yksityiset tiet
Yksityisten teiden liittym�t j�rjestell��n suunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja osoitetaan tarkemmin t�m�n yleissuunnitelman perusteella teht�v�ss� tiesuunnitelmassa.

Muuta
Purjeveneiden ja muiden yli 6 m korkeiden alusten kulun j�rjest�miseksi rakennetaan Ulkoluodon saaren kiert�v� korvaava 3,5 m:n venev�yl�. Nykyinen lossipaikan kohdalla kulkeva 5,5 m:n virallinen v�yl� j�� enint��n 6 m korkeiden moottoriveneiden ja viranomaisalusten k�ytt��n. Sillan rakentamiseen ja korvaavan venev�yl�n toteuttamiseen hankitaan vesilain mukainen lupa.

Kustannukset
Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 18,0 miljoonaa markkaa (Maku 118), josta tielain 9. luvun mukaiset korvaukset on arvioitu 100 000 markaksi. Kokonaiskustannuksiin on sis�llytetty my�s korvaavien venev�ylien kustannukset, jotka on arvioitu 700 000 markaksi.

Tutkitut vaihtoehdot
Suunnittelun alussa tutkittiin nykyisen lossin kehitt�mist� sek� kiintein� yhteyksin� matalaa (6 m), korkeaa (18 m) ja avattavaa siltaa. Vertailujen perusteella p��dyttiin esitt�m��n matalaa siltaa.

Kaavatilanne
Sillan sijainti ja ratkaisut ovat voimassaolevien kaavojen ja kunnan kaavap��t�sten mukaiset.

Hankkeen vaikutukset

Hankkeeseen ei ole sovellettu ymp�rist�vaikutusten arviointimenettelyst� annetun lain mukaista arviointimenettely�. Lounais-Suomen ymp�rist�keskus on 28.1.2000 antamassaan lausunnossa arvioinut, ett� hankkeella ei ole sellaisia merkitt�vi� haitallisia ymp�rist�vaikutuksia, jotka edellytt�isiv�t lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista.

Liikenne, liikenneturvallisuus ja liikennetalous

Keskim��r�inen liikennem��r� lossilla vuonna 1999 oli141 autoa/vrk. Kes�aikana liikennem��r�t ovat huomattavasti suuremmat ollen 276 autoa/vrk vuonna 1999. Lossin kantavuus on 44 tonnia ja sen aiheuttama keskim��r�inen viivytys autoilijalle noin 7 minuuttia. Jonotusta ei yleens� esiinny. Lossipaikalla tai sen l�heisyydess� ei ole 1990-luvulla sattunut poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia.

Sillan my�t� lossin aiheuttama viivytys ja hankalat y�aikaiset j�rjestelyt j��v�t pois. Lossin painorajoituksen poistuessa my�s raskaammat kuljetukset voidaan hoitaa ilman kuorman viemist� osissa ja kuljetuskustannuksissa saadaan n�in jonkin verran s��st�j�.

Kevyen liikenteen kannalta silta on nousujen pituuden ja jyrkkyyden suhteen tyydytt�v�. Kevyen liikenteen m��r� ei edellyt� erillist� v�yl��.

Nykyinen lossipaikan v�yl� on syvyydelt��n kauppamerenkulkuun soveltuva, mutta sellaisia aluksia ei juurikaan v�yl�ll� liikenn�i, vaan huviveneliikenne on v�yl�n p��asiallinen k�ytt�j�ryhm�. Sillan alta mahtuvat kulkemaan moottoriveneet sek� palolaitoksen ja muiden viranomaisten pienemm�t alukset, mik� kattaa noin 90 % kes�ajan vesiliikenteest�. Purjeveneet ja merivartioston uudet RV-luokan pelastus- alukset sek� muut yli 6 m korkeat alukset joutuvat kiert�m��n Ulkoluodon etel�puolelta rakennettavaa v�yl�� pitkin. Purjeveneiden v�h�inen m��r� huomioon ottaen haitta on arvioitu v�h�iseksi.

Tieliikenteen hyv� turvallisuustaso s�ilyy, sill� nopeustaso tiell� on alhainen ja ajogeometrialtaan tie on sujuva ja turvallinen. Vesiliikenteen turvallisuudesta huolehditaan merenkulun opastein.

Hankkeen hy�tykustannussuhde on 2,1. Sillan rakentamisella saavutettavat kustannuss��st�t 30:n vuoden ajalta ovat 26 Mmk. Uuden lossin hankinnalta v�lttymisest� saadaan lis�ksi 12 Mmk:n s��st�t. Suurimmat s��st�t syntyv�t k�ytt�- ja kunnossapitokustannusten pienenemisest� 1,3 Mmk:sta vuodessa 0,1 Mmk:aan vuodessa. Ajokustannuksissa syntyy pieni� s��st�j�
lossimatkalla kuluvan ajan s��stymisen�.

Asutus, elinkeinot ja maank�ytt�

S�rkisalon maank�ytt�� ohjaavat seutukaava ja Niksaaren rantakaava. Kunnassa on lis�ksi tekeill� rantayleiskaava. Matala silta tiej�rjestelyineen sijoittuu likimain nykyiseen tiek�yt�v��n, eik� ristiriitaa valmisteilla olevaan rantayleiskaavaan n�hden ole.

Silta sujuvoittaa yhteyksi� S�rkisalon etel�osien saarien ja kuntakeskuksen v�lill�. Saarten asukkaat ja kes�m�kkil�iset kokevat sujuvoitumisen my�nteisen� piirteen�. Toisaalta helpon p��syn pel�t��n lis��v�n rauhattomuutta ja asiatonta liikkumista alueella. Suhtautuminen kiinte��n yhteyteen on saarilla varauksellista.

Sillan takia kolme ty�paikkaa (v. 2000 tilanne) poistuvat ja lossinkuljettajat joutuvat ty�llistym��n muihin vastaaviin tai uusiin teht�viin.

Kiinte�n tieyhteyden rakentaminen p��tt�� yhden saaristolle tyypillisen liikkumiskulttuurin tarkasteltavalla v�lill�.

Matala, kiinte� silta muuttaa Niksaarenstr��min l�himaisemia, mutta ei mainittavasti uhkaa alueen kulttuurihistoriallisia tai luonnonarvoja. L�himpien rakennusten pihapiirien maisema ja viihtyvyys heikkenee.

Algrundetin mataluus ja liittymien toiminnan turvaaminen aiheuttaa veteen pengert�mist�, mik� muokkaa uuteen uskoon Algrundetin etel�rantaa. Sillan penkereet eiv�t kuitenkaan ulotu yht� pitk�lle rannasta kuin nykyiset poistettavat aallonmurtajat, joten virtausolosuhteet salmessa eiv�t huonone sillan penkereiden ja pilarien rakentamisen takia.

Kuulemismenettely

Suunnitelmaa laadittaessa on maanomistajille ja muille asianosaisille sek� niille, joiden asumiseen, ty�ntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu tilaisuus mielipiteen lausumiseen. Suunnitteluty�n aikana on pidetty kaksi yleis�tilaisuutta, 16.6.1999 ja 8.3.2000.

Suunnitelmasta on hankittu S�rkisalon kunnan, Lounais-Suomen ymp�rist�keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot. N�iden lis�ksi on pyydetty lausunnot Saaristomeren merenkulkupiirilt�, meripuolustusalueelta ja merivartiostolta, Museovirastolta, Suomen merimuseolta ja Turun maakuntamuseolta sek� Suomen Veneilyliitolta ja Purjehtijaliitolta. Lis�ksi niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma koskee, on varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen. Suunnitelma on ollut yleisesti n�ht�v�n� S�rkisalon kunnassa 25.8.–29.9.2000. My�s Tammisaaren kaupunki halusi antaa suunnitelmasta lausuntonsa pidetty��n suunnitelman yleisesti n�ht�v�n� 19.10.–10.11.2000.

Muistutukset

Virallisen, S�rkisalon kunnassa n�ht�vill� olon aikana suunnitelmasta on tehty viisi muistutusta. Lis�ksi Tammisaaren kaupungin kuulutuksen pohjalta tehtiin 15 muistutusta.

Kirsi-Marja ja Esa Lecklin ovat tehneet samansis�lt�isen muistutuksen niin S�rkisalon kunnan kuin Tammisaaren kaupungin n�ht�vill� olon johdosta. S�rkisalon tapauksessa he ilmoittavat antavansa lausuntonsa maanomistajina, joiden etua ja oikeutta suunnitelma koskee ja Tammisaaren tapauksessa he ilmoittavat omistavansa Kuivaston kyl�ss� kakkosasunnon, josta he tekev�t purjehdusretki� saaristoon. Muistuttajien mielest� siltahanke ei ole yhteiskunnallisesti hyv�ksytt�v�, yleis�tilaisuuksien kokousmuistiot eiv�t ole kokouksien mukaisia ja vesill�liikkujien vapaus on taattava tulevaisuudessakin. He vastustavat ehdotettua, matalaa siltaa, kannattavat nykyisen lossin k�yt�n jatkamista, pit�v�t 70 tonnin lossia ylimitoitettuna ja siltaa hirve�n n�k�isen�. Mik�li kaikesta huolimatta silta on rakennettava, niin siit� tulisi tehd� korkea (v�hint��n 20 m). Lopuksi kiellet��n erist�m�st� tammisaarelaisia ulkomerest� mannersaaristolaisiksi.

Turun tiepiirin mielest� siltaa voidaan pit�� yhteiskunnallisesti hyv�ksytt�v�n�, vaikka sill� kielt�m�tt� on my�s haitallisia vaikutuksia. Tiepiiri on arvioinut yleisesti k�yt�ss� olevien laskentaperiaatteiden mukaisesti sillan liikennetaloudellisesti kannattavaksi ja S�rkisalon kunta puolestaan siltahankkeen kunnan asukkaiden liikenn�innin ja elinkeinoel�m�n kehittymisen kannalta hy�dylliseksi. Ymp�rist�lle aiheutuvat haitat, joita mm. ymp�rist�keskus on lausunnossaan arvioinut, ovat suhteellisen v�h�iset. Suurin haittavaikutus aiheutetaan Salon suunnasta S�rkisaloon tai Tammisaaren suuntautuvalle purjeveneliikenteelle, joita muistutuksen tekij�tkin t�ss� edustavat. Haittoja ei voi pit�� kuitenkaan kohtuuttomina, kun suunnitelmaan sis�ltyv�t venev�yl�t toteutetaan. Mit��n vesialuetta ei suljeta purjeveneilt� sillan rakentamisella. Tiepiirin mielest� silta ei muuta Tammisaaren saaria mantereeksi eik� tammisaarelaisia sillan my�t� eristet� ulkomerelt� ja ulkosaaristosta. Ristiriitaista muistutuksessa on vastustaa matalaa siltaa ulkon�k�syill�, kun muistutuksen tekij�t kuitenkin hyv�ksyisiv�t korkean sillan, jota asiantuntijoiden mielest� pidet��n maisemaan sopimattomana ratkaisuna. Korkea silta on my�s kallis ja hy�tysuhteeltaan kannattamaton. Yleis�tilaisuudet ovat olleet avoimia, joissa tavoitteena on ollut yleisalustuksen j�lkeen ker�t� tietoa ja asianosaisten n�kemyksi� suunnitelmien ��ress� keskustellen. T�ten muistiot perustuvat usein kahdenkeskisist� keskusteluista tehtyihin muistiinpanoihin, kyseess� ei n�in ollen ole muodollisesti tarkka p�yt�kirja tilaisuuden kulusta.

Salon Pursiseura on antanut Kirsi-Marja Lecklinin allekirjoittamana muistutuksen. Siin� vaaditaan lossiliikenteen jatkamista vuoden 2008 j�lkeenkin. Jos silta on rakennettava, sen tulee olla joko avattava tai yli 20 metri� korkea. Siltoja tulisi rakentaa vain sellaisiin kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyv�ksytt�vi� ja joita paikalliset asukkaat haluavat. Muistutuksessa kiinnitet��n huomiota my�s vesill� liikkumisen vapauteen, kyseenalaistetaan taloudellisuuslaskelmien perusteet, ja ollaan huolissaan ymp�rist�- ja kulttuuriarvoista.

Turun tiepiiri toteaa, ett� hankkeen yhteiskunnallista hyv�ksytt�vyytt�, S�rkisalon kunnan n�kemyksi�, joissa on arvioitu hanketta kunnan ja kuntalaisten edun kannalta, veneliikenteen haittoja sek� ymp�rist�vaikutuksia on k�sitelty mm. yll� olevan muistutuksen sek� Suomen veneilyliiton ja Suomen Purjehdusliiton lausuntojen yhteydess�. Tiehallinnon intressin� on omalta osaltaan j�rjest�� saaristoyhteydet yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna parhaimmalla mahdollisella tavalla. Ulkoluodon kohteessa on tehtyjen selvitysten j�lkeen p��dytty siihen, ett� paikalle tulisi rakentaa matala silta, koska se on mm. taloudellisesti kannattavin, kunnan haluama ja kuitenkin ymp�rist�haitoiltaan v�h�inen hanke. Avattava silta ei ole perusteltu, koska kiertov�yl� voidaan toteuttaa aiheuttamatta purjeveneille kohtuutonta kiertohaittaa. Avattava silta on matalaan siltaan verrattuna rakennuskustannuksiltaan noin 7 Mmk kalliimpi ja avattavan sillan taloudellisuutta rasittavat my�s korkeat k�ytt�kustannukset, korkea silta puolestaan on jo noin 21 Mmk kalliimpi, kannattamaton ja maisemaan sopimaton.

Ranmarina Oy vastustaa alle 20 metrin alituskorkeuden omaava siltaratkaisua. Mik�li matalampaan siltaan kuitenkin p��dyt��n, muistutuksessa pyydet��n ottamaan huomioon, ett� v�yl�n sillan alta tulee olla mahdollisimman leve� ja minimikorkeus 6,5 m ja ett� purjeveneille tarkoitetun kiertov�yl�n tulee olla turvallinen aloittelevillekin purjehtijoille ja valo-ohjattu. Lehdist�ss� esiintyneet v�itteet siit�, ett� nykyisin v�yl�� k�ytt�vist� veneist� 90 % on moottori- tai soutuveneit� on virheellinen. Ranmarinan asiakkaista noin 80 % on purjeveneit�, asiakasm��r� on kasvussa ja kasvusta 90 % on suuria 8-15 tonnin purjeveneit�.

Turun tiepiiri toteaa muistutuksen johdosta, ett� sillan alikulkukorkeuden muutosta 6,5 m:iin voidaan tarkastella jatkosuunnittelun yhteydess� ja se lienee kohtuudella toteutettavissa. Suunnitelman mukaisella v�yl�suunnitelmalla parannetaan kokonaisuudessaan veneilyliikenteen turvallisuutta. Ulkoluodon etel�puolitse suunniteltu kiertov�yl� ei ole olosuhteiltaan mitenk��n poikkeuksellinen Saaristomerell�. Yleissuunnitelman yhteydess� tehdyss� viikon laskennassa purjeveneiden osuus oli noin 11 %. Ero Ranmarin asiakkaisiin verrattuna saattaa johtua paljolti siit�, ett� lossipaikan ohittaneista veneist� valtaosa on moottori- ja soutuveneit�, jotka eiv�t ole telakan tyypillist� asiakaskuntaa.

Eric Wickstr�m vastustaa sillan rakentamista ja vaatii lossiyhteyden s�ilytt�mist�. Sillan seurauksena Ulkoluodon saaressa lis��ntyisi mm. kaikenlainen rauhattomuus, ilkivalta ja varkaudet, melu ja saasteet jne. Lossi est�� paremmin n�it� haittavaikutuksia, koska siltaa pitkin on nopeampi poistua saaresta ja my�s lossin kuljettajilla on rauhoittava vaikutuksena. Sillan my�t� Ulkoluodon koko ymp�rist� muuttuu huonommaksi ainakin suuremmille maanomistajille.

Turun tiepiiri ilmoittaa muistutuksen johdosta, ett� useasti saaristolaiset kokevat kiinte�n yhteyden huonona puolena pelon siit�, ett� ilkivalta ja turvattomuus saarella lis��ntyv�t. Mm. Piikki�n Harvaluodossa tehdyss� selvityksess� on kuitenkin k�ynyt ilmi, ett� asukkaiden k�sitys h�iri�iden lis��ntymisest� on ollut paljon negatiivisempi ennen sillan toteutumista kuin sillan rakentamisen j�lkeen.

Lasse Svahnb�ck pit�� 6 metrin alikulkukorkeuden omaavaa siltavaihtoehtoa soveliaana tietyin muutoksin. Sillan Algrundetin puoleisessa p��ss� siltapenger katkaisee saaren luonnollisen rantaviivan, jonka seurauksena syntyy ep�onnistunut tekomaisema. Siltaa tulee jatkaa rantaviivaan asti. Penger tulisi my�s rajoittamaan aallonmurtajien poistamisen j�lkeen veden virtausta salmessa. S�rkisalon alueelle rakennetut pengertiet ovat muuttaneet S�rkisalon etel�isen ja it�isen osan veden tilaa ja laatua paljon huonommaksi. Sillan rakentamisen yhteydess� tulee Algrundetin pohjoispuolella olevaan penkereeseen rakentaa reilunkokoiset, esim. kaksi 20 metrin pituista silta-aukkoa veden virtaamisen ja vaihtumisen parantamiseksi.

Turun tiepiiri toteaa, ett� sillan pituus perustuu suunnitelman aikaiseen huolelliseen selvitykseen ja harkintaan. Yleisperiaate siltakohteissa on, ett� mereen pengerryksi� v�ltet��n. Algrundetin puoleisessa p��ss� ei ole katsottu aiheutettavan erityisi� haitallisia vaikutuksia, vaikka siltapengert� t�ytet��n noin 25 m matkalla mereen. Sillan p�� sijoittuu lahdenpoukamaan, jolloin toki nykyist� rantaviivaa muotoillaan t�ll� kohdin uudestaan, mutta salmen poikkileikkausta ei varsinaisesti kavenneta. Lahdelman t�ytt�minen mahdollistaa siltapenkereen sopeuttamisen maastoon. Huolellisesti teht�vill� istutuksilla ja aallonmurtajat ja lossin laiturirakenteet poistamalla muutetaan nykytilannetta, mutta ei v�ltt�m�tt� huonommaksi. Aallonmurtajat poistamalla virtausolosuhteet salmessa palautetaan l�hemm�ksi alkuper�ist� tilannetta, eik� sillan rakentamisella n�in aiheuteta haitallista vaikutusta salmen virtauksiin. Sillan jatkaminen 25 metrill� maksaisi noin 1,5 Mmk. Sillan korkeusasemaa olisi nostettava Algrundetin p��ss�, ja siit� aiheutuisi ongelmia liittymien j�rjest�miseksi Algrundetissa sijaitseville kiinteist�ille.

On totta, ett� S�rkisalon pengerteiden on todettu aiheuttaneen ongelmia veden virtauksiin ja laatuun. T�ll� siltahankkeella ei aiheuteta kuitenkaan t�m�n laatuisia vaikutuksia eik� mahdollisia virtausaukkojen rakentamisia ole perusteltua yhdist�� t�h�n hankkeeseen. Virtausaukkojen tarve ja rakentamisajankohdat S�rkisalossa tarkastellaan viel� erillisess� selvityksess�.

S�rkisalon kunta on todennut tehtyihin muistutuksiin liittyen, ettei kunnanhallituksen n�kemyksen mukaan silta haittaa veneliikennett� alueella. Valtaosa veneilij�ist� voi jatkossakin k�ytt�� nykyist� v�yl�� ja loput kiertov�yl��. Lis�purjehdusmatka on kiinte�n yhteyden rakentamiskokonaisuudessa (saaristo-osien pysyv�n asutuksen ja elinkeinotoiminnan jokap�iv�isen liikenn�intimahdollisuuksien paraneminen yms.) marginaalinen haittatekij�, kun huomioidaan kyseess� olevan p��s��nt�isesti vapaa-ajan harrastustoiminnan.

Turun tiepiiri toteaa muistutusten johdosta, ett� sillan vaikutuksia veneliikenteeseen on k�sitelty j�ljemp�n� Suomen Veneilyliiton lausunnon yhteydess�. Tammisaarelaisille lienev�t t�rke�mpi� yhteydet ulkomerelle kuin Salon suuntaan. Turun tiepiiri korostaa, ett� 3 km:n lis�matkaa Tenholan suunnasta ulkomerelle voidaan pit�� vapaa-ajan harrastuksen kyseen ollessa v�h�isen�. Matka ulkomerelle Bromarvista, jossa osan muistutuksen tekij�iden kes�paikoista sijaitsee, lyhenee noin 8 km. Vertailtaessa nykyisen v�yl�st�n ja uuden v�yl�st�n meriturvallisuutta kokonaisuutena, turvallisuustaso paranee. Lopullisesti ei yhteyksi� ulkomerelle katkaista, uudet v�yl�t toteutetaan ja merkit��n niin, ett� ne ovat turvallisia k�ytt��. V�ylist� on Saaristomeren merenkulkupiiri tehnyt alustavat suunnitelmat.

Lausunnot

S�rkisalon kunta puoltaa yleissuunnitelmassa esitetty� kiinte�� siltavaihtoehtoa ja pit�� sit� niin maank�yt�llisesti, maisemallisesti kuin taloudellisestikin kannatettavana. Kunta katsoo, ett� silta tukee sen pyrkimyksi� ja tavoitteita kunnan eri osien ja alueiden liikenteellisten yhteyksien kehitt�miss�, silta luo paremmat edellytykset elinkeinotoimintojen harjoittamiseen ja kehitt�miseen kunnan saaristo-osissa sek� mahdollistaa n�iss� asuvien kuntalaisten liikkumisen tasavertaisemmin kunnan muiden asukkaiden kanssa.

Siltaratkaisu on kunnan kaava- ja maank�ytt�p��t�sten mukainen. Suunnitelman k�sitt�v�lle alueelle on laadittu kunnan ranta-alueiden yleiskaava, joka on alistettu Lounais-Suomen ymp�rist�keskuksen vahvistettavaksi.

Kunta toteaa lausunnossaan my�s, ett� sillan toteutuksessa tulee maksimaalisesti pyrki� hy�dynt�m��n nykyisten aallonmurtajien poistamisen mahdollistama veden virtaaman kasvattaminen.

Kunnan n�kemyksen mukaan sillan veneliikenteelle aiheuttama haitta ei ole merkitt�v�.

Lounais-Suomen ymp�rist�keskuksella ei ole mit��n tutkittuja matalia siltavaihtoehtoja vastaan, kun otetaan huomioon sillan my�nteinen vaikutus kunnan sis�iseen liikenteeseen ja elinkeinojen kehitt�miseen sek� matalien siltavaihtoehtojen luonto- ja ymp�rist�arvoille aiheuttamat suhteellisen v�h�iset haitat.

Ymp�rist�keskus toteaa my�s, ett� matalien siltojen ymp�rist�vaikutus on muuten samaa tasoa, mutta l�pp�rakenne tekisi avattavan sillan Allgrundetin puoleisesta p��st� raskaamman, jolla olisi vaikutusta sillan ulkon�k��n ja vaatisi enemm�n pengerryst�. Kuitenkaan aallonmurtajien purkamisen vuoksi siltavaihtoehdoilla ei olisi haitallista vaikutusta salmen veden virtaukseen.

Korkeaa siltavaihtoehtoa ymp�rist�keskus ei pid� toteuttamiskelpoisena, koska haitat maisemalle, luontoarvoille, kulttuuriymp�rist�lle sek� alueen kiinteist�ille ovat huomattavat.

Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut puoltavansa esitetty� matalaa siltavaihtoehtoa ja pit�� l�hinn� Salon suunnan purjeveneliikenteelle Ulkoluodon kiert�misest� aiheutuvaa haittatekij�� verraten v�h�isen�. Seuraavaan suunnitteluvaiheeseen tulisi kytke� meripenkereiden virtausaukkojen rakentaminen veden vaihtuvuuden parantamiseksi.

Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, ett� siltahankkeeseen ei ole perusteltua yhdist�� meripenkereiden virtausaukkojen rakentamista.

Niit� tarkastellaan tiepiirin toimesta teht�v�ss� erillisess� virtausaukkoselvityksess�, jossa hankkeet my�s priorisoidaan kesken��n. Selvityksen tuloksena ratkeavat virtausaukkojen toteuttamisedellytykset ja ajankohdat.

Saaristomeren merenkulkupiiri toteaa lausunnossaan mm., ett� siltavaihtoehdot eiv�t vaikeuta pienten moottoriveneiden liikenn�inti�, ett�

viranomaisten veneluokan kalustolle 8 metrin alikulkukorkeus on riitt�v� (MKK: logistinen selvitys) ja ett� purjeveneiden ja kauppamerenkulun alusten liikenn�innin matala kiinte� silta sulkee salmessa kokonaisuudessaan. Merenkulkupiiri on esitt�nyt lausuntonaan, ett� vesiliikenteen kannalta paras vaihtoehto on Ve0+, mutta piiri ei vastusta vaihtoehtoa Ve1 (alikulkukorkeus 8,0 m) edellytt�en, ett� Tiehallinto anoo samanaikaisesti Ymp�rist�lupaviranomaisilta lupaa kiertov�yl�lle ja asettaa takuut v�yl�n rakentamiskustannuksille. Ellei kiertov�yl�� toteuteta, merenkulkupiiri esitt�� vaihtoehtoja Ve2 (avattava silta) tai Ve3 (18 metrin alikulkukorkeus).

Turun tiepiiri toteaa merenkulkupiirin lausunnon johdosta, ett� sillan vaikutus kauppamerenkulkuun ei ole kovin merkityksellinen, koska liikenne on hyvin v�hist� (MKK: logistinen selvitys). Viranomaisveneist� merkitt�vin mitoituksen kannalta on Saaristomeren merivartioston kalusto, jonka kelirikkokauteen soveltuva rautavene (RV) vaatii 8 metrin alikulkukorkeuden. Siltakohteissa 8 m alikulkukorkeusvaatimus on pyritty ottamaan huomioon, mik�li se kohtuudella on ollut mahdollista. Ulkoluodon kohteessa matalammalla 6 m:n sillalla saavutetaan kuitenkin noin 2,8 Mmk:n rakennuskustannuss��st�t korkeampaan ja pitemp��n

8.0 m:n siltaan verrattuna. My�s sillan tulopenkereet j��v�t matalammiksi, jolloin liittym�j�rjestelyt rannan l�heisyydess� helpottuvat ja sillan maisemaan sopivuus paranee. Saaristomeren merivartiosto on hyv�ksynyt t�ss� kohteessa tiepiirin esitt�mill� perusteluilla yleissuunnitelmaratkaisun.

Saaristomeren meripuolustusalueella ei ole huomautettavaa suunnitelman johdosta.

Saaristomeren merivartiosto yhtyy tiepiirin perusteluihin lossipaikan kehitt�missuunnitelmasta ja katsoo, ettei Ulkoluodon tapauksessa kohtuudella ollut otettavissa huomioon korkeampaa siltavaihtoehtoa. Merivartiosto haluaa muistuttaa kuitenkin, ett� alle 8 metrin alituskorkeus saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa toimenpiteet ihmishengen pelastamiseksi mahdollisesti viiv�styv�t lis�matkan takia.

Museoviraston osalta lausunnon on antanut Suomen merimuseo, joka toteaa lausunnossaan, ett� hanke edellytt�� arkeologisen esitutkimuksen. Siihen kuuluu taustamateriaalin l�pik�ynti, vedenpohjan viistokartoitus, mahdollisesti tarkistussukellukset sek� raportointi. Esitutkimuksen perusteella arvioidaan lis�toimenpiteiden tarve.

Turun tiepiiri toteaa, ett� tarvittavat tutkimukset tehd��n, jotta varmistetaan toimiminen muinaismuistolain edellytt�m�ll� tavalla. Tutkimuksen k�yt�nn�n j�rjestelyihin on syyt� ryhty� vasta jatkosuunnittelun yhteydess�, jos hankkeen p��seminen siltaohjelmaan n�ytt�� todenn�k�iselt�.

Turun maakuntamuseo ei pid� lossipaikan muuttamista kiinte�ksi yhteydeksi alueen kulttuurimaiseman kannalta hyv�n� ratkaisuna.

Suomen Veneilyliitto ei n�e estett� suunnitellun siltavaihtoehdon rakentamiselle edellytt�en, ett� korvaavat v�yl�ratkaisut toteutetaan. Lausunnossa todetaan, ett� korvaavan v�yl�n my�t� purjealusten pidentyv� matka-aika tulee vaikuttamaan lossipaikan it�puolella sijaitsevien satamien toimintaan. Lausunnossa kritisoidaan suunnitelman yhteydess� tehtyjen venelaskentojen puutteellisuutta ja pidet��n toivottavana, ett� ennen rakentamisp��t�st� tehd��n kattava selvitys alusliikenteest�, satamien k�yt�st� ja sillan vaikutuksista niihin. My�s korvaavien v�ylien kunnossapidon kustannukset tulee ottaa huomioon taloudellisuuslaskelmissa.

Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, ett� huviveneliikenteess� on kysymys vapaa-ajan toiminnasta, jota on vaikea arvottaa ajan tai kustannusten suhteen (MKK: logistinen selvitys). Moottoriveneilt� siltaratkaisu ei sulje pois mit��n jo olemassa olevia yhteyksi�. Suunnitelmaan sis�ltyv�t uudet venev�yl�t, yhteens� noin 30 km, josta noin kolmannes on tosin t�ll� hetkell� viitoittamattomia venereittej�, sen sijaan antavat veneilij�lle mahdollisuuden valita sek� uusia, lyhyempi� ett� turvallisempia reittej�. Turvallisuusvaikutukset paranevat, kun mm. veneille on vaihtoehtov�yli� s��olosuhteiden mukaan tai kun veneet voivat siirty� pois Saloon johtavalta kauppamerenkulun v�yl�lt�. Kaikki Ulkoluodon lossipaikan it�puolella jatkuvat v�yl�t ovat p��ttyvi� v�yli�, "pussinperi�". Veneliikenteen kannalta suurimerkityksellisimpi� ovat yhteydet id�nsuunnasta ulkomerelle. N�ihin yleissuunnitelman siltaratkaisulla kiertov�ylineen ei ole kovinkaan suurta haitallista vaikutusta (lis�matka noin 3 km). Bromarviin matka-ajat uusien v�yl�j�rjestelyjen vuoksi jopa lyhenev�t (noin 8 km). Eniten sillalla on vaikutusta paikallisesti purjeveneliikenteeseen, joka tulee Salon suunnasta Ranmarinan venetelakalle, H�st�n vieraslaituriin, Salon pursiseuran kiinteist��n Iso Marjasaaressa sek� Tenholaan. T�ll�in lis�matka riippuen siit�, k�ytet��nk� vertailussa nykyisi� venev�yli� vai venereittej�, on noin 6 - 11 km. N�it� purjeveneliikenteelle aiheutuvia haittoja puntaroidessa on pit�nyt vertailussa ottaa huomioon mm. avattavan sillan rakennus- ja k�ytt�kustannukset, korkean sillan kalleus, kannattamattomuus ja maisemavaikutukset sek� lossivaihtoehdon kalliit k�ytt�kustannukset ja negatiiviset vaikutukset kunnan sis�iseen liikenteeseen ja elinkeinojen kehitt�miseen.

Viikon venelaskenta on tehty ns. vilkkaalla purjehduskaudella satunnaisotannalla saman viikon aikana kaikissa vuonna 1999 aloitetuissa suunnittelukohteissa vertailukelpoisten tulosten aikaan saamiseksi. Laskentaviikko on siten yht� edustava kuin mik� tahansa viikko. Koko kes�n mittaisiin veneliikennelaskentoihin ei ole ollut mahdollisuutta tekeill� olleissa 11 yleissuunnitelmakohteessa. My�sk��n tieliikenteen arviot siltapaikoilla eiv�t perustu jatkuviin laskentoihin.

Korvaavien venev�ylien kunnossapitokustannukset ovat Merenkulkupiirist� saadun tiedon mukaan noin 50 000 markkaan vuodessa. Vaikka ne sis�llytett�isiinkin taloudellisuuslaskelmiin, niiden vaikutus hy�ty/kustannussuhteeseen olisi v�h�inen eik� niill� olisi oleellista merkityst� vaihtoehtojen vertailun ja valinnan kannalta.

Suomen Purjehtijaliitto hyv�ksyy vain avattavan sillan ja pit�� 6 metrin sillan haittavaikutuksia veneliikenteelle niin suurina, ett� sit� ei pid� toteuttaa. Suunniteltu silta haittaa merkitt�v�ll� tavalla SPL:N j�senseuran "Salon Pursiseura" j�senten purjehdusmahdollisuuksia, koska se katkaisee purjeveneilt� luonnollisen reitin Salon suunnasta seuran saaripaikkaan Iso Marjasaareen. Veneit� siell� k�y kes�n aikana noin 150, joista puolet on purjeveneit�. Lossipaikan ohituksia purjeveneill� tapahtuu n�in ollen 150 kpl suuntaan tai toiseen. Suunnitellun kiertotien aiheuttamasta n. 7 mpk:n lis�matkasta johtuen purjehtijoiden poikkeaminen Isossa Marjasaaressa v�henisi oleellisesti. Etel�n suunnasta saapuville veneilij�ille v�yl�n viitoittaminen Ulkoluodon etel�puolitse toisi parannusta navigoinnin helpottuessa, matka Bromarviin lyhentyisi selv�sti eik� matka esim. Ranmarinaan oleellisesti pidentyisi. Lausunnossa kritisoidaan suunnitelman yhteydess� tehtyjen venelaskentojen puutteellisuutta. Liikennetalouslaskelmissa on j�tetty huomioimatta lossinkuljettajien ty�tt�miksi j��misen kustannukset ja lossinkuljettajien ty�llist�minen on selvityksess� sivuutettu kevyesti. Lausunnossa kiinnitet��n huomiota my�s yleisesti saariston omaleimaisuuden tuhoutumiseen siltojen vaikutuksesta.

Turun tiepiiri viittaa sillasta veneliikenteelle aiheutuvien vaikutusten ja venelaskentojen osalta siihen, mit� on todettu edell� Suomen Veneilyliiton lausunnon yhteydess�. Kiertov�yl�st� aiheutuva lis�matka ei ole 7 mpk, vaan nykyisiin venev�yliin verrattuna noin 3 mpk tai nykyisiin viitoittamattomiin venereitteihin verrattuna noin 6 mpk. Jos lossipaikan ohitse kulkee kes�n aikana Salon pursiseuran 150 sellaista purjevenett�, jotka k�yv�t Isossa Marjasaaressa, onko haitan kokijoiden m��r� kuitenkaan n�in suuri? Ainakin Kirsi-Marja Lecklinin allekirjoittamassa Salon pursiseuran muistutuksessa kerrotaan, ett� vain osa pursiseuralaisten veneiden satamapaikoista on S�rkisalon F�rbyss�. Veneiden satamapaikkoja on my�s Taalintehtaalla, L�v�ss� sek� sellaisissa kes�m�kkien laitureissa, joista Isoon Marjasaareen saavutaan etel�st� ulkomeren suunasta. N�ille purjeveneille lis�matka on merkityksett�m�n pieni.

Hy�ty-kustannussuhdetta laskettaessa otetaan huomioon rahaksi muutettavissa olevia hy�tyj� ja kustannuksia eri osapuolille. Kannattavuuslaskelmassa, joka on vain yksi osa yhteiskuntataloudellista arviointia, ei voida ottaa huomioon lossin poistumisen eik� my�sk��n siltaty�maan vaikutusta ty�llisyyteen ja muun elinkeinoel�m�n vilkastumiseen. Ty�llisyysvaikutusten lis�ksi on paljon muitakin vaikutuksia, joita laskelmassa ei voida ottaa huomioon, kuten vaikutukset maisemaan, luontoon, maank�ytt��n ja yhdyskuntarakenteeseen. T�ll� hetkell� lossitoimintaa koko valtakunnassa harjoittaa Tieliikelaitoksen lauttavarustamo, jonka mahdollisuuksia hoitaa lossin kuljettajien ty�llist�miset yksitt�isten siltakohteiden osalta on vaikea arvioida mm. sillan rakentamis- ja henkil�kunnan el�kkeelle siirtymisajankohtien vuoksi. Toisaalta yleissuunnitelmassa ei ole my�sk��n katsottu olevan edellytyksi� arvioida rakennusteollisuuden ty�llist�misvaikutuksia, koska t�m�nkin osalta mm. sillan rakentamisajankohdalla on suuri merkitys suhdanneherk�ll� maanrakennusalalla.

Silloittamiskohteita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Turun saaristoa koskevassa liikennej�rjestelm�suunnitelmassa sek� siihen liittyv�ss� ohjelmia ja suunnitelmia koskevan YVAL 24 �:n mukaisesti teht�v�ss� ymp�rist�vaikutusten arviointimenettelyss�.

Tammisaaren kaupunki toteaa yleissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, ett� Ulkoluodon lossipaikalla teht�vien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, ett� niill� taataan my�s purjeveneiden kulku.

Turun tiepiiri toteaa, ett� tekem�ll� suunnitellut v�yl�ty�t samanaikaisesti sillan rakentamisen kanssa, j��v�t haitat Tammisaaren purjeveneliikenteelle v�h�isiksi.

Tiehallinnon keskushallinnolla ei ole lis�tt�v�� tiepiirin kannanottoihin.

Sovelletut s��nn�kset
Laki yleisist� teist� 10, 24, 24 a, 24 b, 26 a �
Asetus yleisist� teist� 14 � ja 17 �.

Tiedoksi antaminen
P��t�ksest� annetaan tieto kiinteist�jen omistajille ja muille asianosaisille yleisist� teist� annetun lain 106 �:n mukaisesti ja t�m�n lis�ksi samanaikaisesti niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa, yleisist� teist� annetun asetuksen 18 �:n mukaisesti.

Johtaja          Aulis Nironen

Apulaisjohtaja Jussi Ala-Fossi
Tienpidon teett�minen