Valinnat
    Tiehallinto

     edellinen sivu


    Espoon kartanon silta

    wpe32.jpg (23225 bytes)

     
    Suurella Rantatiell� eli Kuninkaantiell� on monta vanhaa siltaa. Espoon kartanon kupeessa kiemurrellessaan tie k�tkee alleen tiett�v�sti Suomen vanhimman kivisillan. Muistolaatan mukaan sillan rakentaminen alkoi vuonna 1777. Nyky��n silta on pahoin piilossa, mutta aivan sen vieress� S�gbron museosilta edustaa sekin varhaisimpia kiviholvisiltojamme. S�gbro rakennettiin vuosina 1779 � 1816.

    Espoon kartanon omistajalle, maaherra Ramsaylle, yksiaukkoinen kiviholvisilta tuli maksamaan useita tuhansia kuparitaalareita. Paikallistiell� numero 11310 sijaitseva silta otettiin museosillaksi vuonna 1982.  

    Kuninkaantie Turusta Viipuriin

    Kuninkaantie on maamme vanhimpia ja t�rkeimpi� maantiet�. Viimeist��n 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa tie kehittyi rannikkoa seurailevan vesireitin kilpailijaksi. Kuninkaantie oli osa varhaista tieverkkoa, joka sitoi maan hallinnolliset ja sotilaalliset keskukset toisiinsa. Sen reitti kulki Turusta Viipuriin. Espoosta tie jatkui nykyisen Vantaan sek� edelleen Porvoon, Pernajan ja Virolahden kautta Viipuriin.

    Keskiajalla kapealla polkumaisella valtatiell� kuljettiin k�velleen tai ratsulla. Tavarat kuljetettiin kuormahevosilla tai purilailla. Vasta 1600-luvun lopulla maantiet olivat py�r�ajoneuvoin kuljettavassa kunnossa. Tien leveydeksi oli m��r�tty 10 kyyn�r��, mutta viel� 1700-luvun puoliv�liss� ajoneuvoilla oli vaikeuksia sivuuttaa toisensa. Tien varrella oli useita kestikievareita ja 1600-luvulta alkaen tiet� k�ytettiin my�s s��nn�lliseen postiliikenteeseen.

    Espoon kartanon historiaa

    Espoon monista kartanoista Espoon kartano on historiallisesta merkitykselt��n t�rkein. Kuningas Kustaa Vaasa vieraili Suomessa 1555 � 1556 ja matkan tuloksena p��tettiin perustaa eri puolille maata ns. kuninkaankartanoita maan puolustuksen ja talouden kohentamiseksi. Yksi n�ist� kartanoista perustettiin Esp�byn alueelle Kuninkaantien varrelle. Kartanon paikaksi valittiin Mankin- ja Gumb�lejoen risteys. Alueen silloisten kylien 16 talonpojilta lunastettiin tai vaihdettiin heid�n omistamansa maatilat. 1500-luvun lopulla kuninkaan kartanoon kuului 30 hehtaaria peltoa. 1600-luvulla kartano l��nitettiin ja se joutui Horn -suvun omistukseen.

    Kartanon nimekk�impi� is�nti� ovat olleet 1600-luvulla Jaakko de la Gardie, kreivi Kustaa Horn ja vapaaherra Fabian Wrede. Ramsay-suvun omistuskausi alkoi vuonna 1796 ja kesti aina 1900-luvulle saakka, vaikka v�lill� kartanon omistikin kapteeni Anders Myhrberg. Nykyinen p��rakennus on per�isin 1700-luvulta. Kartanon l�hell� on my�s vanha myllyrakennus ja Espoon arvokkain silta, jota pidet��n Suomen vanhimpana holvattuna kivisiltana.


    Alkuun | Tiehallinnon etusivu | palaute | yhteys | haku | sis�lt�