Valtatie 1 etusivu

Toimenpidep��t�s
  

Tielaitos

Viite 97/20/Hth-366, 9.10.1997

Asia VALTATIEN I RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI V�LILL� MUURLA-LOHJANHARJU; YLEISSUUNNITELMA

TOIMENPIDEP��T�S

Yleissuunnitelman ja siit� annettujen lausuntojen perusteella liikenneministeri� p��tt�� seuraavaa:

1. Yleissuunnitelmassa esitetty moottoriv�yl�n yleispiirteinen sijainti ja Karnaisten alueen tunneliratkaisu sek� tiej�rjestelyjen periaate hyv�ksyt��n jatkosuunnittelun pohjaksi.

2. Tien jatkosuunnittelun yhteydess� otetaan yleissuunnitelmasta j�tetyt lausunnot ja huomautukset sek� ymp�rist�keskuksen lausunto hankkeen ymp�rist�vaikutusten arvioinnista mahdollisuuksien mukaan huomioon.

3. Hankkeen kustannustavoitteeksi hyv�ksyt��n 2070 miljoonaa markkaa (tr.ind. 133 = helmikuu 1996). Hankkeen toteuttaminen vaiheittain liikennetaloudellisin perustein tulee selvitt�� jatkosuunnittelun yhteydess�.

4. Hanke on liikennetaloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Jos hankkeen hy�ty/kustannussuhde tarkemman suunnittelun yhteydess� laskee alle 1,0 on toimenpidep��t�s tarkistettava.

5. Hankkeen rahoitus ja toteuttaminen ratkaistaan toiminta- ja taloussuunnitelmista sek� valtion vuotuisesta talousarviosta p��tett�ess�.

6. Moottoritien vaikutusalueella Lohjanharjulla sijaitsevista Natura 2000 ohjelman alueista Valtioneuvosto p��tt�� erikseen. Liikenneministeri�, ymp�rist�ministeri�, Uudenmaan ymp�rist�keskus, Tielaitoksen keskushallinto ja Uudenmaan tiepiiri ovat neuvotelleet Natura ohjelman alue-ehdotuksesta ja tien sijoittumisesta Lohjanharjulle.

7. Ennen moottoritien rakentamista Muurlan ja Lohjan v�lille tulee Tielaitoksen ryhty� toimenpiteisiin nykyisten valtateiden 1 ja 25 sek� maantien 146 liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Liikenneministeri� palauttaa asiakirjat.

PERUSTELUT

Aikaisemmat suunnitelmat ja p��t�kset

Turku-Helsinki tieyhteydest� on laadittu vuonna 1989 vaihtoehtoselvitys v�lille Muurla-Lohjanharju. Liikenneministeri� antoi kyseisest� tiejaksosta hankep��t�ksen 1.11.1990, jossa todettiin, ett�

- nykyiselle valtatielle 1 Muurlan ja Lohjanharjun v�lill� on suunniteltava ja toteutettava liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet.

- v�lill� Muurla - Lievi� on varauduttava moottoriv�yl�n rakentamiseen vaihtoehtoselvityksen C-vaihtoehdon mukaista maastok�yt�v�� noudattaen.

- my�hempi� p��t�ksi� varten tulisi laatia yleissuunnitelma valtatien 1 rakentamiseksi moottoritieksi v�lill� Muurla - Lievi� sek� valtatien 25 (entisen kantatien 53) parantamisesta.

T�t� p��t�st� koskeva tieosuus on jatkoa Paimion ja Muurlan v�liseen valtatien 1 suunnitteluosuuteen, joka p��ttyy Muurlan ja Perttelin rajalle ja jonka rakennusty�t ovat juuri aloitettu.

Suunnitelman perusteet ja tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on liikenn�it�vyyden turvaaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen.

Liikenne

Valtatien 1 keskim��r�inen vuorokausiliikenne on Lohjanharjun ja Somerontien (maantie 280) liittym�n v�lill� keskim��rin 9500 ajoneuvoa vuorokaudessa sek� Somerontien ja Muurlan v�lill� 6900 - 7600 ajon./vrk. Tien liikenteelle on ominaista voimakkaat ruuhkahuiput. Kes�viikonloppuisin liikenne on 1,5-kertainen keskim��r�iseen liikenteeseen verrattuna. Viikonloppu- ja kes�liikenteen aiheuttamista liikenteen sujuvuuden heikkenemisest� k�rsiv�t my�s tavara-, joukko- ja ty�matkaliikenne. Raskaan liikenteen osuus on nykyisin 13 - 14 %, mik� on huomattavasti enemm�n kuin maassa keskim��rin.

Valtatiell� 25 Lohjanharjun ja Lohjan v�lill� on noin 12 500 autoa vuorokaudessa ja tiell� on selv�t arkip�ivien ty�matkaliikenteen ruuhkahuiput. Raskaan liikenteen osuus on 7 - 12 %.

Liikennem��r�n on ennustettu kasvavan valtatiell� 1 vuoteen 2020 menness� 11 200 - 15 000 ajoneuvoon vuorokaudessa ja valtatiell� 25 Lohjanharjulla 20 000 - 23 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, jos maantiet� ei tehd�. Liikenne-ennusteessa on otettu huomioon rautatieliikenteen kehitt�minen. Laskelmien perusteena oleva ennuste on maltillinen ja se on vain noin kolmannes minimiennustetta suurempi.

Jos nykyisi� tieyhteyksi� ei paranneta, liikenteen palvelutaso laskee luokkaan F (tie ruuhkautuu t�ysin) useilla valtatien 1 osuuksilla ja kokonaisuudessaan valtatiell� 25.

Moottoritien ennustettu liikennem��r� vuonna 2020 on 12 900 - 24.000 ajon/vrk. Vilkkaimmillaan liikenne on Lohjan seudulla. Rinnakkaistien� toimiville nykyiselle valtatielle 1 j�isi liikennett� 600 - 4200 ajon/vrk ja valtatielle 25 Muijalan ja Lohjan vesitornin v�liselle osuudelle noin 9000 ajon/vrk.

Liikenneturvallisuus

Muurlan ja Lohjan v�lill� valtateill� 1 ja 25 sek� maantiell� 186 tapahtui vuosina 1990-94 yhteens� 140 henkil�vahinkoon johtanutta onnettomuutta eli keskim��rin 28 onnettomuutta vuodessa. Lis�ksi moottoritielle muulta tieverkolta siirtyv�lle liikenteelle on laskennallisesti arvioitu tapahtuvan 9,3 henkil�vahinkoon johtavaa liikenneonnettomuutta vuodessa. Koko tarkasteltavalle liikenteelle tapahtuu nykyisin keskim��rin 37 henkil�vahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa, joissa kuolee viisi henkil�� ja loukkaantuu 55 henkil��.

Valtateiden 1 ja 25 liikenneturvallisuus on huomattavasti huonompi kuin vastaavilla teill� keskim��rin. Vaarallisimmilla osuuksilla sattuu 1,5 - 2 -kertainen m��r� onnettomuuksia verrattuna vastaaviin valtateihin keskim��rin samalla liikennem��r�ll�.

Vuodelle 2020 ennustetuilla liikennem��rill� tapahtuisi suunnittelualueella vuosittain arvioin mukaan 61 henkil�vahinkoon johtavaa onnettomuutta, jossa kuolisi 8 - 9 henkil�� ja loukkaantuisi 89 henkil��. Tarkastelussa on mukana muulta tieverkolta moottoritielle siirtyv� liikenne.

Moottoritie v�hent�� huomattavasti kuolemaan johtavien onnettomuuksien m��r��. Esimerkiksi kohtaamis-, liittym�- ja el�inonnettomuuksia tapahtuu moottoritiell� huomattavasti v�hemm�n kuin nykyisell� tiell�. Moottoritien rakentamisen j�lkeen onnettomuuksien on arvioitu v�henev�n puoleen nykyverkkoon verrattuna. Vuosittain v�ltytt�isiin noin 28 henkil�vahinkoon johtavalta onnettomuudelta, joissa kuolisi 5 henkil�� ja loukkaantuisi 43 henkil��.

Liikennetalous

Hankkeen rakennuskustannuksiksi on arvioitu yhteens� 2070 miljoonaa markkaa, josta ymp�rist�haittojen lievent�miseksi tehdyist� erikoisratkaisuista johtuvia lis�kustannuksia noin 250 - 300 miljoonaa markkaa. Hankkeen yhteiskuntataloudellinen hy�ty-kustannussuhde on 1,5 ja ensimm�isen vuoden tuottoprosentti 9,1.

Hankkeen hy�ty-kustannustarkastelua on tarkennettu ymp�rist�vaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen j�lkeen. Laskelmaan on otettu mukaan moottoritielle muualta tieverkolta siirtyv� liikenne.

Moottoritien kannattavin osuus on v�li Lievi� -Lohja. Osuuden hy�ty-kustannussuhde on 1,8 jos tie avataan liikenteelle vuonna 2002. T�m�n osuuden rakentamiskustannukset moottoritien� ovat 365 miljoonaa markkaa.

Ymp�rist� ja maank�ytt�

Suunnittelualue sijoittuu p��osaltaan lounaiselle Suomelle tyypilliseen vaihtelevaan murroslaaksojen luonnehtimaan m�kimaisemaan. Edullisten kasvuolosuhteiden vuoksi luonto on poikkeuksellisen rikas. Seudulla on runsaasti arvokkaita luontokohteita, joista merkitt�vimpi� ovat valtakunnallisesti arvokkaat Karnaisten kallioalue ja Lohjanharju. Alueilla lomittuvat useat luonnon- ja maisemansuojeluintressit sek� kulttuurihistorialliset ja virkistysalueelliset arvot.

Moottoritien rakentaminen rikkoo muutamia luontokokonaisuuksia, vesist�j� ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Pohjavesiin kohdistuvat kokonaisriskit v�henev�t moottoritien rakentamisen my�t�. Tieluiskat suojataan ja moottoritien rakentaminen v�hent�� liikennett� nykyisilt� pohjavesialueilla olevilta teilt�. My�s liikenneonnettomuuksien v�heneminen pienent�� pohjavesien pilaantumisriski�. Merkitt�vimm�t riskit kohdistuvat Lohjanharjun ja Kitulan pohjavesialueille, joissa kolmeen vedenottamoon kohdistuvat riskit kasvavat moottoritien rakentamisen my�t�.

Nykyisten valtateiden varrella olevien taajamien l�pikulkeva liikenne v�henee, jolloin tiet voidaan muuttaa nykyist� paremmin ymp�rist��ns� soveltuviksi. N�in voidaan parantaa kylien taajamakuvaa.

Moottoritie muuttaa luonnonmaisemaa ja leikkaa Kruusilan ja Laperlan valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia. N�ill� alueilla tien l�heisyyteen tai sen alle j�� useita tunnettuja esihistoriallisia kohteita, jotka tutkitaan ennen tien rakentamista Museoviraston ohjeiden mukaisesti.

Alueella ei ole muinaismuistolain perusteella rauhoitettuja kohteita.

Moottoritien rakentaminen siirt�� liikenteen melua uusille harvaan asutuille seuduille. Samalla nykyisen valtatien varren melutasot laskevat. Moottoritievaihtoehto leikkaa Nahvonj�rven ja Suomusj�rven virkistysalueita. Karnaisten saloyl�ng�n virkistysalue voidaan s�ilytt�� rakentamalla tie tunneliin.

Tielinjaus vastaa Uudenmaan liiton alueella seutukaavassa esitetty� ohjeellista linjausta. Varsinais-Suomen liiton alueella tien p��suunta poikkeaa vahvistetusta seutukaavasta, joka Varsinais-Suomen liitolla on tarkoitus tarkistaa vuonna 1998.

Moottoritien rakentaminen parantaa kuntien v�lisi� yhteyksi� ja nykyisen valtatien 1 varren taajamien v�liset yhteydet helpottuvat. Samalla se tukee elinkeinotoiminnan kehittymist� etenkin Salon ja Lohjan seuduilla, joista pienet kunnat ovat yh� enemm�n riippuvaisia. Nykyisten teiden varrella olevien palveluyritysten asema heikentyy, mutta uusia mahdollisuuksia syntyy moottoritien vaikutuspiiriin.

Ymp�rist��n kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia voidaan lievent�� rakenteellisilla toimenpiteill�. Tielle tehd��n tunneleita, maisemasiltoja, pohjavesien suojaustoimenpiteit� ja meluntorjuntaa. El�imille tehd��n ekok�yt�vi� moottoritien poikki. Tien korkeusaseman suunnittelussa pyrit��n mahdollisuuksien mukaan v�ltt�m��n korkeita penkereit�.

Tutkitut vaihtoehdot ja vertailut

Yleissuunnitelman yhteydess� tutkittiin useita linjausvaihtoehtoja, joista valtaosa oli paikallisten asukkaiden ja intressiryhmien ehdottamia. Vaihtoehtoja vertailtiin liikenteellisten, taloudellisten ja ymp�rist�vaikutusten suhteen. Vertailun perusteella p��dyttiin yleissuunnitelman mukaiseen ratkaisuun, jossa Karnaisten alueelle j�� kaksi vaihtoehtoa, tunneli ja avoleikkaus.

Lakis��teisen ymp�rist�vaikutusten arvioinnin yhteydess� yleissuunnitelmassa valittua moottoritieratkaisua verrattiin nykyisen tiest�n parantamiseen.

SUUNNITELMAN K�SITTELY

Yleissuunnitelmia laadittaessa sovellettiin v�leill� Muurla - Lahnaj�rvi ja Lahnaj�rvi Karnainen silloin kehitteill� olevaa ymp�rist�vaikutusten arviointimenettely�. Linjausvaihtoehtojen ymp�rist�vaikutukset selvitettiin ja arvioitiin avointa ja vuorovaikutteista suunnittelutapaa noudattaen. My�s Karnainen-Lievi� yleissuunnitelma laadittiin avointa ja vuorovaikutteista suunnittelutapaa noudattaen. Avointa suunnittelua jatkettiin lakis��teisen ymp�rist�vaikutusten arvioinnin yhteydess�.

Yleissuunnitelmista on pyydetty lausunnot alueen kunnilta, l��ninhallituksilta, ymp�rist�keskuksilta (vesi- ja ymp�rist�piireilt�), maakuntien liitoilta, Helsingin ratakeskukselta, Museovirastolta, Turun maakuntamuseolta, Lohjan museolta, Uudenmaan sotilasl��nin esikunnalta ja ymp�rist�ministeri�lt�. Viranomaislausuntojen lis�ksi Suomen- ja Varsinais-Suomen luonnonsuojeluliitoilta sek� Linja-autoliitolta on pyydetty lausunnot. Lausuntojen pyyt�misen yhteydess� suunnitelmat ovat olleet alueen kunnissa n�ht�vill�, jolloin suunnitelmista on voinut esitt�� huomautuksia.

Lausuntoja ei ole saatu Linja-autoliitolta (osuudelta Lahnaj�rvi-Karnainen) eik� Suomen luonnonsuojeluliitolta (osuudelta Lahnaj�rvi-Karnainen). Uudenmaan ymp�rist�keskus on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa Muurla - Lahnaj�rvi yleissuunnitelmasta.

Yleissuunnitelmasta tehdyn lausuntokierroksen j�lkeen on koko suunnitteluv�list� tehty lain mukainen ymp�rist�vaikutusten arviointi, jossa moottoritien rakentamista on verrattu nykyisen tien parantamisvaihtoehtoon. Arviointiselostuksesta on saatu Uudenmaan ymp�rist�keskuksen lausunto.

Ymp�rist�vaikutusten arviointi (YVA)

Lakis��teinen ymp�rist�vaikutusten arviointi tehtiin vuosina 1995-1996. Ymp�rist�vaikutusten arvioinnissa verrattiin moottoritien rakentamista nykyisen tien parantamiseen.

YVA-menettelyn aikana ei tullut esille sellaista haitallista vaikutusta, joka est�isi moottoritien rakentumisen. Hankkeesta vastaava, Uudenmaan tiepiiri, p��tyi ymp�rist�vaikutusten arvioinninperusteella suosittelemaan moottoritiet� jatkosuunnittelun pohjaksi, koska moottoritie on liikenteen sujuvuuden, liikenneturvallisuuden, taloudellisuuden ja elinkeinotoiminnan kannalta huomattavasti parempi kuin nykyisen tiest�n parantaminen.

Yhteysviranomaisen lausunto ymp�rist�vaikutusten arviointiselostuksesta

Yhteysviranomaisena toimineen Uudenmaan ymp�rist�keskuksen lausunnossa 3.12.1996 on todettu selvitykset riitt�viksi valitun moottoritievaihtoehdon ja nykyisen tiest�n parantamisen vertaamiseksi. Lausunnossa pidet��n arviointiselostuksessa esitettyj� vaikutustarkasteluja Lahnaj�rven, Raatin, Laiskalammen ja Lohjanharjun alueilla riitt�vin�. N�ilt� kohdilta on asukkaiden taholta esitetty voimakkaita mielipiteit� yleissuunnitelmissa valittuja moottoritielinjauksia vastaan.

Hankkeesta vastaavan mukaan nykyisten teiden parantaminen ei riit� liikenteen hoidon kannalta tyydytt�v��n ratkaisuun. Ennen tien lopullista toteutusp��t�st� on syyt� tarkistaa, onko liikenne-ennusteissa tapahtunut niin merkitt�vi� muutoksia, ett� ne antaisivat aihetta perusratkaisun uudelle harkinnalle.

Jatkosuunnittelussa pit�� ymp�rist�keskuksen mukaan erityist� huomiota kiinnitt�� pinta- ja pohjavesiolosuhteisiin ja niihin kohdistuviin vaikutuksiin.

Luonnonsuojelulaki on muuttumassa ja siihen sis�ltyy EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaiset s��nn�kset erityisesti suojeltavista lajeista ja luontotyypeist� sek� valmisteltavan Natura 2000 ohjelman kohteista. Moottoritien alueella on direktiivin mukaisia kohteita. Vaikutukset ja mahdolliset lupatarpeet pit�� selvitt�� s��nn�sten tarkennuttua.

Jatkosuunnittelun yhteydess� pit�� selvitt�� my�s haitallisten vaikutusten lievent�mistarve ja lievent�mistoimenpiteiden yksityiskohdat. Moottoritien estevaikutusten v�hent�minen, sopeuttaminen maisemaan ja pohjavesiasiat vaativat erityist� huomiota jatkosuunnittelun yhteydess�.

Ymp�rist�ministeri�n lausunto

Ymp�rist�ministeri� antoi lausuntonsa yleissuunnitelmasta sen j�lkeen kun Uudenmaan ymp�rist�keskus oli antanut lausuntonsa valtatien 1 v�lin Lohja-Salo ymp�rist�vaikutusten arviointiselostuksesta.

Ymp�rist�ministeri� on aiemmissa kannanotoissaan (8.12.1989 ja 4.8.1994) puoltanut varautumista moottoritien toteuttamiseen Lohjanharjun ja Muurlan v�lill�. Ministeri� ilmoittaa lausunnossaan, ett� moottoritien rakentamisesta riippumatta on selvitett�v� ne parannustoimenpiteet, joita voidaan pit�� perusteltuina nykyisill� valtateill� 1 ja 25 sek� maantiell� 146.

Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydess� tulee ymp�rist�selvityksi� tarkentaa. Erityist� huomiota tulee kiinnitt�� pohjavesien suojeluun Lohjanharjulla sek� hankkeen ja harjujensuojeluohjelman sek� mahdollisen Natura-alueen v�lisiin ristiriitoihin.

Ymp�rist�ministeri� toteaa, ett� moottoritien linjaukseen liittyy ongelmia. Ainakin seuraavissa kohdissa tulisi suunnitelmia tarkentaa ja tutkia ymp�rist�haittojen v�hent�miseksi paikallisesti vaihtoehtoisia linjauksia:

- Karnaisten alueella ministeri� pit�� vain tunnelivaihtoehtoa mahdollisena.

Lohjanharjulla tulee selvitt��, voitaisiinko linjausta siirt�� pohjoisemmaksi siten, ett� tie sijoittuisi valtakunnallisesti harjujensuojeluohjelman ja sit� noudattavan Natura-alue-esityksen ulkopuolelle.

- Raatin kyl�milj��n s�ilytt�miseksi tulee tutkia esitetty� ratkaisua etel�isempi vaihtoehto.

- Lahnaj�rven kohdalla tulee selvitt�� v�litt�m�sti nykyisen tien viereensijoittuva linjausvaihtoehto, jolloin uuden ja vanhan tien aiheuttamat h�iri�alueet sijoittuisivat samalle alueelle, ja tien etel�puolinen maisemallisesti merkitt�v� peltoalue s�ilyisi yhten�isen�.

- Mahdollisuudet tunneleiden hyv�ksik�ytt��n tulee viel� selvitt�� koko suunniteltavalla osuudella, mutta erityisesti Juvankosken valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden kohdalla.

Ymp�rist�ministeri� ei pid� hanketta ajankohtaisena ja esitt��, ett� ennen lopullisten toteutusp��t�sten tekoa on syyt� tarkistaa liikenne-ennusteiden toteutuneisuus, koska ne ovat koko ratkaisun l�ht�kohtana.

Tielaitos esitt�� muistiossaan 29.1.1998 vastineenaan ymp�rist�ministeri�n lausuntoon seuraavaa:

- Karnaisten tunnelivaihtoehto valitaan jatkosuunnittelun pohjaksi.

- Moottoritie sivuaa Lohjanharjulla harjujensuojeluohjelman mukaista ja sit� noudattavaa Natura-alue-esityst�. Tien pohjoispuolella on asutusta. Ymp�rist�keskuksen kanssa k�ydyiss� neuvotteluissa on todettu, ett� tien sijainti harjuun n�hden on hyv�ksytt�viss�. Tiensijainti tarkentuu viel� jatkosuunnittelun yhteydess�.

- Raatin kohdalla on tutkittu useita vaihtoehtoja, joista on valittu etel�isin. Jatkosuunnittelussa tutkitaan viel� mahdollisuus tarkistaa tien linjausta.

Muut lausunnot

Muiden lausuntojen osalta liikenneministeri� viittaa tiepiirien esitykseen, jossa lausunnot on k�sitelty yksityiskohtaisesti. Liikenneministeri�ll� ei ole lis�tt�v�� tielaitoksen vastineisiin.

TIELAITOKSEN P��T�SESITYS

Tielaitoksen keskushallinto esitt��, ett�

- yleissuunnitelmissa esitetty moottoriv�yl�n yleispiirteinen sijainti ja tiej�rjestelyjen periaate hyv�ksyt��n,

- Karnaisen alueella valitaan tunnelivaihtoehto jatkosuunnittelun pohjaksi,

- hankkeen kustannustavoitteeksi hyv�ksyt��n 2070 miljoonaa markkaa (tr.ind. 133 = helmikuu 1996). Kustannukset sis�lt�v�t toimenpiteet Muurlan eritasoliittym�st� alkaen. Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain ja ett�

- suunnittelua jatketaan tiesuunnitelmien laatimisella, ensimm�isess� vaiheessa Lievi�st� Lohjalle.

Lis�ksi tielaitos esitt��, ett� mahdollisimman pian toteutetaan nykyiselle valtatie 1:lle tarpeelliset liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta edist�v�t toimenpiteet.

 
Liikenneministeri Matti Aura

Hallitusneuvos Kalevi Perko