Lähtökohdat

KLIKKAAMALLA TARKEMPAAN KUVAAN

Linkki tarkempaan kuvaan

  

 

 

 

 

 

 

Suunnittelualueella tiejakson pahimpia ongelmia ovat:

  • Kapea tien poikkileikkaus
  • Huonot kevyen liikenteen olosuhteet
  • Avattava läppäsilta ruuhkauttaa ajoittain tieliikenteen
  • Hitaat ajoneuvot (traktorit, työkoneet yms.) ajavat muun liikenteen seassa ja aiheuttavat häiriöitä
  • Tiejaksolla tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia
  • Tieympäristön laatutaso ei ole maiseman edellyttämässä kunnossa

Kevyen liikenteen väylä sijaitsee ajoradan välittömässä läheisyydessä
Kevyen liikenteen väylä sijaitsee ajoradan välittömässä läheisyydessä.
Hitaat ajoneuvot ajavat muun liikenteen seassa ja aiheuttavat liikennevirtaan häiriöitä
Hitaat ajoneuvot ajavat muun liikenteen seassa ja aiheuttavat liikennevirtaan häiriöitä.
Näkymä Tikkalansaareen
Näkymä Suosaaren kohdalta Tikkalansaareen päin.

Läppäsiltojen avaukset vuosina 1983-2002.

Päivärannan laiva- ja veneliikenne, sulutettujen alusten tyyppijakauma kuukausittain 2000-2002.
Hankkeen tavoitteena on parantaa valtatie sekaliikennetienä poistamalla riskialtis, liikenneruuhkia ja poikkeustilanteita aiheuttava läppäsilta, leventää ajoradan pientareet ja parantaa kevyen liikenteen olosuhteita. Toimenpiteillä parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta sekä parannetaan liikenneverkon toimintavarmuutta. Lisäksi pyritään minimoimaan liikenteen ympäristöön aiheuttamat haitat. Ratkaisulla tuetaan Kuopio-Siilinjärvi nauhataajamarakennetta sekä Kuopion asemaa valtakunnan osakeskuksena.
Aikaisemmat suunnitteluvaiheet

Valtateiden 5 ja 17 parantaminen välillä Kuopio-Riistavesi, hankepäätös

Tiehallitus antoi kesäkuussa 1993 valtatien 5 välin Päiväranta-Vuorela ja valtatien 17 välin Kuopio-Riistavesi tarve- ja vaikutusselvitysten perusteella hankepäätöksen. Päätöksen mukaan valtatiellä 5 välillä Päiväranta-Vuorela ja valtatiellä 17 välillä Vuorela-Riistavesi parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Parantamiset toteutetaan vaiheittain. Valtatiellä 5 varaudutaan sen moottoritieksi muuttamiseen. Valtatien 17 osalla pitkän aikavälin varauksena keskushallinto piti parhaana Kallaveden ylittävää vaihtoehtoa E, johon kaavoituksessa tulisi varautua.

Valtatien 17 yleissuunnittelu välillä Kuopio-Vartiala

Valtatien 17 yleissuunnittelu välillä Kuopio-Vartiala käynnistyi syksyllä 1996. Työssä laaditaan Kallaveden ylittävän vaihtoehdon (E) tiejärjestelyiden yleissuunnitelma sekä suoritetaan ympäristövaikutusten arviointi.

Viitostien maiseman yleissuunnitelma, Kuopion ja Siilinjärven tieosuus

Vuonna 1995 valmistui Savo-Karjalan tiepiirin, Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan toimeksiannosta laadittu ”Viitostien maisemanhoidon yleissuunnitelma”. Yleissuunnitelman tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen suunnitelma, johon kulloinenkin yksittäinen hanke ja toimenpide tarkemmassa suunnittelussa sopeutettaisiin.
Nykyverkon liikennemäärät ja –ennusteet

Vuorokauden keskimääräinen liikennemäärä tällä hetkellä (KVL1999) kyseisellä tieosuudella on noin 25.000 ajon./vrk ja liikennemäärän ennustetaan olevan vuonna 2020 noin 34.000 ajon./vrk. Mikäli valtatien 17 uusi yhteys Vaajasalon kautta toteutetaan, on liikennemäärä noin 28.000 ajon./vrk.
Liikenteen kehitys valtatiellä 5 Kallansiltojen kohdalla
Liikenneturvallisuus
Päivärannan ja Vuorelan välillä tapahtui vuosina 1986-1995 yhteensä 229 onnettomuutta, joista kuolemaan johtaneita kaksi, vammoihin johtaneita 35  ja ajoneuvovaurioihin johtaneita 192 kappaletta. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yksi oli hirvikolari ja yksi kevyen liikenteen onnettomuus. Keskimäärin onnettomuuksia on sattunut vuosittain 23. Vuonna 1986 onnettomuuksia sattui melkein kaksi kertaa enemmän kuin sen jälkeisinä vuosina. Vuoden 1993 onnettomuusmäärä oli noin puolet pienempi kuin tarkastelujaksolla keskimäärin.

Välin Päiväranta - Vuorela onnettomuuksista eniten oli peräänajoja (32 %), toiseksi eniten yksittäisonnettomuuksia (23 %) ja kolmanneksi ohitustilanteissa sattuneita onnettomuuksia (21 %).

Onnettomuudet ovat jakautuneet  melko tasaisesti koko vuodelle. Alkuvuodesta on hieman enemmän yksittäisonnettomuuksia. Syksyllä ja talvella on sattunut keskimääräistä enemmän ohitusonnettomuuksia. Kesälle ja syksylle näyttää taas keskittyvän peräänajot. Huonon sään vallitessa sattuu useita ketjukolareita ja onnettomuustilanteessa tien kapeudesta johtuen liikenne ruuhkautuu helposti pitkäksikin aikaa.

Päivitetty 25.11.2002