Tieverkko ja tien laatutaso Valtatie 6 on valtaväylä pääkaupunkiseudulta koko itäiseen Suomeen. Valtatie 6 kuuluu TEN-tieverkkoon. Tie on nykyisin 7 - 9m leveä tasoliittymin varustettu väylä. Eteläosastaan tie on hyvin mäkinen ja kaarteinen. Valtatiellä on myös runsaasti yksityistieliittymiä. Liikenne ja palvelutaso Nykyiset liikennemäärät Koskenkylän ja Kouvolan välillä ovat 5 600 - 6 900 ajon./vrk (KVL 1998). Tiellä on voimakas liikenteen kausivaihtelu. Kesän keskivuorokausiliikenne on 6 500 - 8 300 ajon/vrk. Kesän suurimmat liikennemäärät ovat yli 15 000 ajon./vrk ja yli 20 päivänä vuorokausiliikenne on yli 10 000 aon./vrk. Liikennesuoritteesta vajaa 10% ruukautuu. Raskaan liikenteen osuus arkiliikenteessä on noin 16% ja koko vuoden liikenteestä 11%. Tiellä on runsaasti muuta liikennettä hidastavaa maatalousliikennettä. Venäjän liikenteen määrä on noin 200 ajon./vrk. Vuodelle 2020 laaditun ennusteen mukaan liikennemäärät ovat 6 700 - 10 000 ajon./vrk. Liikenne-ennuste on laadittu verkollisena siten, että on voitu tarkastella myös muiden päätieverkolla tapahtuvien kehittämishankkeiden vaikutus valtatien 6 liikenteeseen. Ennusteessa on otettu huomioon valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Helsinki - Hamina. Vuonna 2020 ruuhkasuoritteen osuus nykyisellä tiellä on noin 30%. Liljendalin taajaman kohdalla ruuhkaliikenteen osuus on jopa 60%. Nykyinen tie on ns. moniongelmainen tie, eli sen geometria (mäkisyys ja mutkaisuus), leveys ja liittymätiheys eivät vastaa pitkämatkaisen liikenteen vaatimuksia. Ohittaminen tiellä on vaikeaa ja turvatonta. Sivun alkuun Liikenneturvallisuus Viimeisen viiden vuoden aikana valtatiellä on Koskenkylän ja Kouvolan välillä tapahtunut 67 henkilövahinko-onnettomuutta. Yleisin onnettomuustyyppi (25%) on yksittäisonnettomuus, mikä kuvastaa huonon geometrian ja kapeuden aihetumaa ongelmaa. Kohtaamisonnettomuudet (16%) liittyvät myös geometrian ja poikkileikkauksen puutteisiin. Kääntymisonnettomuuksien (16%) ja peräänajo-onnettomuuksien (13%) määrä kertoo liittymäjärjestelyjen puutteellisuudesta. Kapea poikkileikkaus tekee kevyen liikenteen liikkumisen turvattomaksi. Tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella onnettomuusriski valtatiellä 6 on lähes 50% suurempi kuin keskimäärin valtateillä. Sivun alkuun Maankäyttö ja ympäristö Alueella ovat voimassa Itä-Udenmaan seutukaavaliiton vaiheseutukaavat I, II ja III. Viimemainitussa on moottoriväylävaraus. Kymenlaakson seutukaavassa on valtatie merkitty nykyiselle paikalleen. Valtatien suunnitteluosuus on pääasiassa maatalousalueella. Tien varrella on lisäksi huoltoasemia ja muita matkailua palvelevia kohteita, esimerkiksi Mustilan Arboretum. Asutus sijoittuu paikoin nauhamaisesti tien varteen. Valtatiellä on suuri merkitys sen varrella oleville taajamille ja kuntien elinkeinoelämälle. Liljendalissa taajamaa kehitetään nykyisen kaltaisena ja pääosin nykyiseen tieverkkoon perustuen. Lapinjärvellä kaavoitus tehostaa maankäyttöä valtatien eteläpuolella. Kaavat sisältävät eritasoliittymävarauksen ja alustavat moottoriliikennetie-ja HELI-ratavaraukset. Elimäen osayleiskaavassa valtatie on merkitty nykyiselle paikalleen. Valtatie 6 kulkee peltolaaksojen halki, joita rytmittävät korkeammat, loivasti kumpuilevat selänteet. Seudulla on myös laajoja metsäalueita, joilla on merkittäviä metsätalous-, virkistys- metsästys- ja luonnonarvoja. Valtatien liikenteen ongelmista johtuen maankäytön kehitysedellytykset heikkenevät. Kunnat pelkäävät, että alueen elinkeinoelämä kuihtuu, jos valtatien kehtittämistä ei saada edistetyksi. Sivun alkuun