Päätiet

Hämeen tiepiirin keskeisestä sijainnista johtuen tiepiirin rooli on merkittävä valtakunnallisesti tärkeiden liikenneyhteyksien kehittämisessä. Yhdyskuntarakenteen voimakas kehittyminen Helsinki–Tampere–Vaasa sekä Helsinki–Lahti–Jyväskylä liikennekäytävien varsilla korostaa valtateiden 3 ja 4 valtakunnallista merkitystä.

Päätiet on jaettu osaverkkoihin liikenteen ja verkostollisen aseman mukaan. Valtakunnallisissa Tienpidon linjauksissa on esitetty ensisijaisesti kehitettävien pääteiden runkoverkko. Näistä on lisäksi valittu ne tieosuudet, joiden kehittäminen on vuoteen 2015 mennessä ajankohtaista. Kehitettävien yhteyksien merkittävänä valintaperusteena on ollut niiden tärkeä asema yritysten logistisessa ketjussa.

Tiepiirissä edistetään kehittämishankkeina laitostasoisissa linjauksissakin esitettyjä teitä eli valtateitä 3, 4 ja 9. Lisäksi tiepiiri edistää kehittämishankkeina valtatien 2 parantamista sekä yhteyden Hämeenlinna–Lahti–(Kouvola) parantamista valtateillä 10 ja 12.

Edellisten lisäksi tiepiiri parantaa valtateiden 3 (Tampere–Vaasa), 9 (Turku–Jyväskylä), 10 (Hämeenlinna–Tuulos), 12 (Tampere–Kouvola) ja kt 54 (Tammela–Lahti) olosuhteita perustienpidon rahoituksella. Näillä teillä toteutetaan yksittäisiä liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ohituskaistoja ja liittymäjärjestelyjä. Valtateillä 3, 10 ja 12 varaudutaan tekemään perustienpidon rahoituksella väliaikaisratkaisuja ennen kehittämishankkeina parantamista.

Muulla päätieverkolla tehdään vain välttämättömät liikenneturvallisuutta edistävät toimenpiteet.

Ympäristötoimenpiteiden osalta ei käytetä luokittelua, vaan toimenpiteiden valinta perustuu niiden tehokkuuteen noudattaen laadittuja ympäristöohjelmia. Ympäristön suojaustoimenpiteiden osalta päätiet ovat yleensä tehokkaita parantamiskohteita.

Pääteiden hoito ja ylläpito säilytetään nykyisellä, korkealuokkaisella tasolla.

Kaupunkiseudut

Kaupunkiseuduilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Tampereen, Hämeenlinnan ja Lahden seutuja. Näiden alueiden tieverkon kehittämistä edistetään läpikulkuliikenteen käyttämillä päätieverkon reiteillä.

Kaupunkiseuduilla korostuu matkaketjuajattelu ja liikenteen monimuotoisuus. Kaupunkiseuduilla tuetaan kaikkien liikennemuotojen toimintaedellytyksiä sekä eri liikennemuotojen välisiä toimintoja. Tieverkon kehittämisen lisäksi tehdään liikennejärjestelmäyhteistyötä etenkin asemien ja terminaalien sekä niihin johtavien yhteyksien kehittämiseksi. Perustienpidon toimenpiteissä korostuu liikenneturvallisuuden parantaminen. Hämeen tiepiiri lisää panostustaan kaavoitusprosessissa. Tavoitteena on parantaa liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutusta sekä näin vähentää yhdyskuntarakenteen muutoksista aiheutuvia liikenteellisiä haittoja.

Kaupunkiseuduilla melusuojaukset ovat tehokkaita, joten ne keskittyvät kaupunkiseutujen pääteille. Kaupunkiseuduilla suojataan myös pohjavesialueita alemman riskin perusteella laaditun toimenpideohjelman mukaan. Hoidon, ylläpidon, kevyen liikenteen väylien rakentamisen ja liikenneturvallisuuden parantamisen linjaukset ovat samoja kuin taajamissa.

Taajamat

Kunnossapidossa korostetaan taajamia. Liikenneympäristön hoidossa painotetaan viihtyisyyttä pääteiden lisäksi vain taajamissa. Näissä säilytetään liikenneympäristön hoidossa nykyinen taso. Taajamien liikenteelliset erityispiirteet ja poikkeavat rakenteet asettavat erityisvaatimuksia talvihoidolle. Tiepiirin talvihoitopolitiikassa on taajamille muodostettu valtakunnallisesta luokituksesta poikkeava talvihoitoluokka.

Taajamissa parannetaan liikenneturvallisuutta nopeusrajoituksia tukevin toimenpitein. Toimenpiteet ovat kuitenkin kevyitä ja kohdentuvat vain ongelmakohtiin. Viihtyisyyttä ei paranneta. Nopeusrajoitusten alentamiseen ei tiepiirin alueella enää juurikaan ole realistisia mahdollisuuksia. Kevyen liikenteen verkkoa täydennetään ja laajennetaan taajamissa sekä tärkeimpien asutus- ja palvelukeskusten välillä. Kaupunkiseutujen tavoin Hämeen tiepiiri lisää panostustaan kaavoitusprosessissa.

Muut tiet

Tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa läpi vuoden. Talvella saattaa vähäliikenteisimmillä tieosilla raskaan liikenteen kulku hetkeksi hankaloitua. Lisäksi raskasta liikennettä rajoittavat kelirikkovauriot ja painorajoitukset.

Päällystetyn tieverkon kunnon heikkeneminen pysäytetään. Tämä edellyttää kuitenkin nykyisen linjauksen jatkamista ylläpidossa eli paikkausten ja uusiomenetelmien käytön sekä niistä aiheutuvien esteettisten ja ajomukavuuteen vaikuttavien haittojen hyväksymistä.

Sorateistä huolehditaan ensisijaisesti hoitotoimenpitein. Sorateiden hoitoa tehostetaan luokittelemalla tiet sorastuskierron mukaan ja nopeuttamalla kiertoa tärkeimmissä luokissa. Sorateiden rakennetta parannetaan laajempina kokonaisuuksina. Vähitellen näillä rakenteen parantamisinvestoinneilla korvataan kelirikkokorjaukset. Soratiet parannetaan ensisijaisesti sorateinä. Sorateitä päällystetään kuitenkin edelleen. Parantamiskohteiden valintaan vaikuttaa taloudellisen kannattavuuden ohella myös kylien elinvoimaisuus.

Liikenneympäristön hoidossa keskitytään liikenneturvallisuuden kannalta oleellisimpaan.