Sisällysluettelo | Ympäristösivu | Ohjejulkaisut | Tiehallinnon etusivu

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttää, että hankkeesta vastaava on riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Erikseen määritellyissä hankkeissa on sovellettava lain mukaista arviointimenettelyä. Laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia myös viranomaisten valmistelemissa suunnitelmissa ja ohjelmissa.

Tämä ohje koskee ympäristövaikutusten arviointia kaikissa tiehankkeissa. Ohjeessa kuvataan vaikutusten arvioinnin periaatteet ja vaiheittainen eteneminen. Ohjeen tavoitteena on edesauttaa monipuolista ja moniarvoista suunnittelua sekä päätöksentekoaineiston laadintaa ja mahdollistaa ihmisen, luonnon, talouden ja kulttuurin kannalta kestävien ratkaisujen tekeminen. Ohje korvaa vuonna 1992 annetun Ympäristövaikutusten arviointimenettely tiehankkeiden suunnittelussa -ohjeen.

Johtaja Jukka Isotalo

Apulaisjohtaja Pauli Velhonoja
Tie- ja liikennetekniikka

LISÄTIETOJA
Anders HH Jansson
Tielaitos, Tie- ja liikennetekniikka
Puh. 0204 22 2348,

JAKELU/MYYNTI
Tielaitos, hallintopalvelut painotuotemyynti Telefax 0204 22 2652

Tiedoksi:
Tiepiirit
Keskushallinnon yksiköt
Liikenneministeriö
Ympäristöministeriö
Suomen Ympäristökeskus
Suomen Kuntaliitto
Ympäristökeskukset
Maakunnalliset liitot
Oppilaitokset
Tiekonsultit

Tielaitoksen ensimmäinen ohje ympäristövaikutusten arvioinnista julkaistiin vuonna 1992. Se perustui valmisteilla olleeseen lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Tämän uuden ohjeen pohjana on usean vuoden kokemus arvioinnista ja kaksi vuotta lain soveltamista.

Ohjeen on laatinut MMM Seija Korhonen. Työtä on avustanut ryhmä, johon ovat kuuluneet MMM Elina Hellstén, arkkitehti Anders HH Jansson, DI Martti Piiroinen, DI Maarit Saari ja DI Niilo Tykkyläinen.

Ohjetyötä ovat pohjustaneet keskustelut tiepiirien suunnittelijoiden, ympäristöasiantuntijoiden ja konsulttien kanssa. Sisällöstä on keskusteltu ja sitä ovat kommentoineet edellisten lisäksi ympäristöministeriön, liikenneministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten ympäristökeskusten ja Suomen Luonnonsuojeluliiton edustajat.

Helsingissä maaliskuussa 1997

Tielaitos
Tie- ja liikennetekniikka

Alkusanat

1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

3.1 Arvioinnin laajuus
3.2 Suunnittelun vaiheet

4 YVA -YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

4.1 YVA:n soveltaminen
4.2 YVA:n ajankohta tiensuunnittelussa
4.3 YVA:n valmistelu
4.4 YVA:n eteneminen
4.5 YVA päätöksenteossa

5.1 Tehtävänanto ja suunnittelun valmistelu
5.2 Suunnittelu
5.2.1 Suunnittelutyön rajaaminen
5.2.2 Vaihtoehtojen vertailu
5.2.3 Suunnitelman tarkentaminen
5.3 Raportointi ja käsittely
5.4 Rakentaminen ja sen jälkeiset toimet

6 LÄHTEET JA LISÄTIEDOT

Liite 1: Suojelualueet, valtioneuvoston vahvistamat suojeluohjelmat ja suojellut luontotyypit

Liite 2: YVA-laki ja asetus, tielain 25 a §

YVA = Ympäristövaikutusten arviointimenettely

YVAL = Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

YVAA = Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on selvittää ja arvioida hankkeen ja sen vaihtoehtojen keskeiset ympäristövaikutukset ennen päätöksentekoa. Ympäristövaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia. Ympäristövaikutukset, liikenteelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat perustana, kun muodostetaan näkemys hankkeen kokonaisvaikutuksista.

Tielain 10§ mukaan tie on sijoitettava ja tehtävä siten, että tien ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi /5/. Vuonna 1994 voimaan tullut laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä täsmensi ympäristövaikutusten selvittämisen velvoitetta /1/. Lain laatimisen pohjana on ollut EY:n direktiivi ympäristövaikutusten arvioinnista /2/.

Jos hanke saattaa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, liitetään suunnitteluun ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Tiehankkeista menettely koskee moottoriteitä ja moottoriliikenneteitä (YVAA 5§). Ympäristöministeriö voi lisäksi päättää YVA:n piiriin tulevista muista hankkeista. YVA-käsitettä käytetään selvyyden vuoksi vain silloin, kun sovelletaan lakisääteistä arviointimenettelyä.

Hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä muidenkin kuin YVA-hankkeiden ympäristövaikutuksista (YVAL 25§). Ympäristövaikutukset selvitetään kaikkien tiehankkeiden suunnittelussa. Selvitysten laajuus ja sisältö riippuvat hankkeesta ja suunnitteluvaiheesta. Selvitykset tarkentuvat asteittain suunnittelun edetessä.

Tässä ohjeessa tarkoitetaan ympäristövaikutusten arvioinnilla sekä YVA-menettelyä että ympäristövaikutusten selvittämistä muissa hankkeissa.

Tietoa ympäristövaikutuksista tarvitaan sekä suunnittelun aikana että päätöksenteossa. Haitallisia vaikutuksia vältetään ja vähennetään jo vaihtoehtojen muodostamisvaiheessa. Muodostettujen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioidaan ja kirjataan suunnitelmaraporttiin päätöksentekoa varten.

Ympäristövaikutusten arvioinnin tärkeimmät periaatteet ovat seuraavat :

• suunnittelussa on vaihtoehtoja,
• suunnittelun aikana ollaan tietoisia ympäristövaikutuksista,
• haitallisia vaikutuksia vältetään, torjutaan sekä lievennetään koko suunnittelun ajan,
• kansalaiset ja eri viranomaiset voivat vaikuttaa arviointiin ja
• arvioinnin tulokset kirjataan suunnitelmaraporttiin.

Ympäristövaikutukset arvioidaan myös sellaisten viranomaisten valmistelemien ohjelmien ja suunnitelmien yhteydessä, joiden toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVAL 24§). Tällaisia ohjelmia ja suunnitelmia ovat mm. tienpidon 10-vuotissuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat. Ohjelmissa tarkasteltavat asiat ovat hanketasoa laajempia. Tämä tekee mahdolliseksi erilaisten toimintalinjavaihtoehtojen muodostamisen, niiden vaikutusten hahmottamisen ja myös useiden hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnin. Valtioneuvosto antaa ohjelmien ja suunnitelmien vaikutusten arvioinnista tarkempia ohjeita /3/.

Kansainvälinen arviointimenettely voi tulla kyseeseen esimerkiksi rajan läheisyyteen tai rajan yli ulottuvissa tie- tai siltahankkeissa. Kansainvälistä arviointimenettelyä sovelletaan, mikäli kyseisen YVA-hankkeen ympäristövaikutukset ulottuvat valtion rajojen ulkopuolelle (YVAL 14§). Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset edellyttävät, että tällaisten hankkeiden vaikutusten arviointi järjestetään yhteistyössä sen valtion kanssa, joihin vaikutukset kohdistuvat /4/. Ympäristöministeriö huolehtii arviointiin liittyvistä ilmoitus- ja neuvottelutehtävistä.

Ympäristövaikutukset ovat hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ihmisiin, luontoon, yhdyskuntiin ja yhteisöihin, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tielaitoksen hankkeissa käytetään seuraavaa vaikutusten jäsentelyä:

• terveys
• elinolot: sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset
• hyvinvointi ja viihtyisyys

Vaikutukset yhdyskunnan kehitykseen ja maankäyttöön

• alue- ja yhdyskuntarakenne
• maisema ja kaupunkikuva
• kulttuuriperintö

Vaikutukset luontoon

• arvokkaat alueet ja kohteet
• maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja näiden keskinäinen vuorovaikutus
• luonnon monimuotoisuus

Vaikutukset luonnonvarojen kestävään käyttöön

Ympäristövaikutuksia tarkastellaan tiettynä ajanjaksona ja tietyllä vaikutusalueella, jotka määritellään suunnittelun alussa. Suunnittelussa otetaan huomioon koko tien elinkaaren, suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset. Käytön aikaisiin vaikutuksiin kuuluvat tien sekä liikenteen ja kunnossapidon vaikutukset. Arvioinnin kohteena ovat välittömät ja välilliset sekä yhteisvaikutukset.

• hyödyllisiä tai haitallisia,
• paikallisia tai laaja-alaisia,
• lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia,
• epävarmoja tai varmoja,
• harvoin tai usein toistuvia,
• palautuvia tai palautumattomia. /7/

Yleensä arvioidaan vain sellaisia vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä suunnittelun aikana tehtävien valintojen kannalta ja toteutettavasta vaihtoehdosta päätettäessä. Lisäksi selvitetään vaikutuksia, joista ollaan epävarmoja. Merkittäviä ovat yleensä laaja-alaiset, pitkäaikaiset ja palautumattomat vaikutukset.

Välittömät vaikutukset
ovat tien tai liikenteen suoria vaikutuksia. Niitä ovat esimerkiksi kasvillisuuden poistaminen tiealueelta, maa-ainesten käyttö, muutokset maisemassa, lintujen pesimäpaikkojen häviäminen ja meluhäiriöt.

Välilliset vaikutukset
ovat seurauksia tien, kunnossapidon ja liikenteen aiheuttamista suorista vaikutuksista. Nämä vaikutukset eivät välttämättä ole heti havaittavissa ja ne ovat usein vaikeasti ennustettavissa. Välilliset vaikutukset ovat usein merkittävämpiä kuin suorat vaikutukset.

Välillisiä vaikutuksia ovat mm. kasvupaikkatyyppien muuttuminen, yhtenäisten luontokokonaisuuksien pirstoutumisen seuraukset, maankäytön ja toimintojen muutokset tien varressa ja maan arvon muutokset.

Yhteisvaikutuksia ovat

1. Hankkeen yksittäisten vaikutusten aiheuttamat kertaantuvat vaikukset, jotka ovat usein erillisinä vähäisiä, mutta yhdessä vaikutuksiltaan merkittäviä,
2. usean hankkeen aiheuttamat vaikutukset tietyllä alueella ja
3. hankkeen vaikutukset toisen hankkeen tarpeellisuuteen.

Tien aiheuttamat vaikutukset ihmisten arkielämään ovat usein yhteisvaikutuksia. Melu, pakokaasupäästöt, estevaikutukset, maisemassa tapahtuvat muutokset ja yhdyskuntarakenteen muutokset voivat yhdessä vaikuttaa huomattavasti elinoloihin ja viihtyisyyteen.

Ympäristövaikutukset selvitetään kaikissa suunnitteluvaiheissa. Tiedot vaikutuksista tarkentuvat suunnittelun edetessä. Tarveselvityksessä selvitetään ennen kaikkea ympäristön asettamat reunaehdot. Yleissuunnittelussa selvitetään vaihtoehtojen vertailun kannalta olennaiset vaikutukset. Tiesuunnittelussa keskitytään haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen ja lieventämiseen. Rakennussuunnitelmassa suunnitellaan haittojen ehkäisemisen ja lieventämisen toteutus ja minimoidaan rakennustyön aiheuttamat haitat.

Kuva: Ympäristövaikutusten arviointi eri suunnitteluvaiheissa (262k)

3.1 Arvioinnin laajuus

Ympäristöselvitysten laajuus määritellään hankekohtaisesti. Selvitysten laajuuteen vaikuttavat seuraavat tekijät:

Jos merkittävien haitallisten vaikutusten todennäköisyys on suuri, on selvitysten oltava laajat.

Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä ovat vaikutukset yleensä merkittäviä ja selvitykset laajoja. Perinteiset kylät ovat yleensä arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jolloin ympäristövaikutuksiakin on selvitettävä tavallista laajemmin. Luonnonympäristöön sijoittuvan hankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään laajasti, mikäli vaikutusalueella on lukuisia arvokkaita kohteita tai ympäristöä ei tunneta hyvin.

Suuret ja keskikokoiset hankkeet aiheuttavat yleensä merkittäviä ympäristövaikutuksia ja vaikutusten selvittäminen vastaa vaatimustasoltaan usein YVA-hanketta. Pienissä hankkeissa voidaan tavallisesti rajautua muutaman tärkeän vaikutuksen selvittämiseen.

Mikäli hankkeesta ja sen vaikutuksista vallitsee erilaisia, selkeän ristiriitaisia näkemyksiä, on hankkeen ympäristövaikutuksia aihetta selvittää laajasti.

• ohjelmatason tavoitteet määrittelevät tarveselvityksen tavoitteita
• selvitetään ympäristön asettamat reunaehdot
• selvitetään onko kyseessä YVA-hanke

Tarveselvityksen tavoitteet tukeutuvat ohjelmatasolla asetettuihin ympäristötavoitteisiin, kuten tienpidon ohjelmien tavoitteisiin ja Tielaitoksen ympäristötavoitteisiin /13,14/. Tarveselvityksessä selvitetään myös muut ympäristön asettamat olennaiset reunaehdot.

Tarveselvityksessä hahmotetaan kehittämistarpeiden pohjalta mahdolliset toimenpiteet, ottaen huomioon myös muiden liikennemuotojen kehittämisen vaikutukset. Vaikutusten selvittämisen kannalta on tärkeää, että muodostetaan selkeitä toimenpidevaihtoehtoja. Tutkitaan, minkälaisin toimin kehittämistarpeet voidaan tyydyttää ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Työ pohjautuu yleensä olemassaolevaan tietoon, eikä maastoselvityksiä tehdä.

Tässä vaiheessa selvitetään, onko hanke YVA-menettelyn alainen yleissuunnittelussa. Näkemykset hankkeesta, sen vaihtoehdoista ja vaikutuksista kartoitetaan vuoropuhelun avulla.

Mikäli hankkeen tarpeellisuutta tutkitaan tieverkkosuunnittelun tai muiden tiestöä koskevien selvitysten yhteydessä, selvitetään ympäristövaikutukset yhtä lailla näiden yhteydessä.

Tarveselvityksessä tutkitaan tiejakson lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistarpeita ja hankkeen tarpeellisuutta. Vaihtoehdot, vaikutukset ja kustannukset selvitetään alustavasti. Tarveselvitys voi koskea yksittäistä hanketta tai tiejaksoa. Merkittävissä ja laaja-alaisissa hankkeissa ei vielä oteta kantaa vaihtoehtojen väliseen paremmuuteen, vaan se tehdään yleissuunnitteluvaiheessa. Vuoropuhelu toteutetaan yleensä sidosryhmätasolla. Tarveselvityksestä tehdään hankepäätös.

Prosessikuvaukseen kirjataan, miten vaihtoehdot on muodostettu, ympäristövaikutukset arvioitu ja miten sidosryhmät ovat osallistuneet suunnitteluun.

 1. Hankkeen tavoitteet

• hankkeen ja tarveselvityksen ympäristötavoitteet

2. Hanke-ehdotus

• hanke-ehdotuksen vaikutukset ennustetilanteessa
  • merkittävät vaikutukset yleispiirteisesti
  • ehdotuksen suhde ympäristötavoitteisiin
• määritellään jatkosuunnittelua varten
  • YVA:n tarve ja perustelut
  • alustava näkemys lisätietojen tarpeesta

3. Suunnittelun lähtökohdat

• kuvaus ja kartta ympäristön nykytilanteesta ja ennustetilanteesta
• tehtävänannon ja eri osapuolien esittämät ympäristötavoitteet

4. Kehittämistarpeet

• ympäristön laadun puutteista johtuvat kehittämistarpeet

5. Toimenpidevaihtoehdot

6. Vaihtoehtojen vaikutukset

• yleispiirteinen kuvaus vaihtoehtojen merkittävistä ympäristövaikutuksista
• alustava näkemys ehkäistävistä ja lievennettävistä ympäristöhaitoista
• miten hyvin vaihtoehdot täyttävät ympäristötavoitteet
• näkemyserot hankkeesta, vaihtoehdoista ja vaikutuksista

Katso myös Tarveselvitys, sisältö ja esittämistapa TIEL 2110001-94

Yleissuunnittelussa suunnitellaan tien yleispiirteinen sijainti sekä tekniset ja toiminnalliset ratkaisut. Suunnittelun tarkkuus on sellainen, että ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus voidaan varmistaa. Yleissuunnitelmassa tehdään laajimmat vaikutusselvitykset. Yleissuunnitteluun liittyy laaja vuoropuhelu eri viranomaisten ja kansalaisten kanssa. Yleissuunnitelmasta tehdään toimenpidepäätös (kuva, 123k).

• ympäristö otetaan huomioon vaihtoehtojen muodostamisessa
• selvitetään vaihtoehtojen ympäristövaikutukset
• suunnitellaan haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen
• valitun vaihtoehdon vaikutukset, haittojen lieventäminen ja ehkäiseminen tarkennetaan
• laaditaan ympäristönhoidon yleiskartta
• laaditaan tarvittaessa alustava seurantaohjelma

Ympäristövaikutuksia selvitetään suunnitteluvaiheista laajimmin yleissuunnittelun yhteydessä. Tarkoituksena on kohdentaa selvitykset sellaisiin ympäristövaikutuksiin, joita eri osapuolet pitävät merkittävinä valittaessa toteutettavaa vaihtoehtoa.

Tarveselvityksen ympäristöosuus ja hankepäätöksen perustelut ovat ympäristöselvitysten tärkeitä lähtötietoja. Yleissuunnitelmassa arvioitavat vaihtoehdot pyritään muodostamaan niin, että niistä aiheutuvat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Vaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitetään. Ympäristöselvitykset pohjautuvat olemassaolevaan tietoon, maastoinventointeihin sekä asiantuntijoiden ja intressiryhmien näkemyksiin.

Suurissa hankkeissa tehdään vaihtoehtojen vertailusta yleensä erillinen raportti. Tärkeimmät ympäristöasiat kootaan päätöksentekoa varten sekä vaihtoehtojen vertailuraporttiin että yleissuunnitelmaan.

 Yhdestä vaihtoehdosta laaditaan yleissuunnitelma. Valitun vaihtoehdon vaikutukset arvioidaan tarkemmin, suunnitelmaa tarkistetaan arviointitulosten perusteella ja suunnitellaan haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet. Tästä vaihtoehdosta laaditaan myös ympäristönhoidon yleiskartta. Jos seuranta nähdään tarpeelliseksi, laaditaan alustava seurantaohjelma.

Suunnittelun aineisto kootaan jatkosuunnittelua palvelevaan työkansioon. Yleissuunnitelmaraporttiin kirjataan tiedot keskeisistä jatkosuunnitteluun vaikuttavista tekijöistä.

Prosessikuvaukseen kirjataan, miten vaihtoehdot on muodostettu, ympäristövaikutukset arvioitu, yleissuunnitelmavaihtoehto valittu ja sen haittavaikutuksia vähennetty, ja miten kansalaiset ovat osallistuneet suunnitteluun.

1. Lähtökohdat ja tavoitteet

• kuvaus ja kartta ympäristön nykytilanteesta ja ennustetilanteesta
• hankkeelle ja suunnittelulle asetetut ympäristötavoitteet

2. Vaihtoehtotarkastelut

• vaihtoehtojen merkittävät ympäristövaikutukset ennustetilanteessa
  • välittömät ja välilliset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset
  • miten haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää, mitkä vaikutukset ovat väistämättömiä
• vaihtoehtojen vertailutaulukko
  • tiivistelmä vaihtoehtojen merkittävistä vaikutuksista
  • kuvaus siitä, miten hyvin vaihtoehdot täyttävät ympäristötavoitteet
• vaikutusten arvioinnin puutteet ja epävarmuudet

3. Yleissuunnitelma

• hankkeen tarkennetut ympäristövaikutukset
  • välittömät ja välilliset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset
  • mitä haitallisia vaikutuksia voidaan torjua ja lieventää
• haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteet
• alustava seurantaohjelma (jos seuranta on tarpeellista)
• ympäristönhoidon yleiskartta
• keskeiset jatkosuunnitteluun vaikuttavat tekijät

Yleissuunnitelman lyhennelmässä selostetaan

ympäristövaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteet pääpiirteissään, miten suunnittelu on edennyt ja miten kansalaiset ovat voineet vaikuttaa suunnitteluun.

Suunnittelun aikaisten tapahtumien kirjaaminen ja suunnitteluaineisto

Suunnitelman käsittelyä palvelevaan aineistoon liitetään erilliset ympäristöselvitykset ja maastoinventointien tulokset.

Jatkosuunnittelua palvelevaan työkansioon kootaan sellaiset lähtötiedot, muistiot ja muu suunnittelun aikainen aineisto, joihin jatkosuunnittelussa voidaan joutua palaamaan. Vuoropuhelusta kirjataan ketkä ja mitkä tahot ovat olleet keskeisiä keskustelukumppaneita ja keskustelujen olennainen sisältö.

Katso myös Yleissuunnitelma, sisältö ja esittämistapa TIEL 2110005

Tiesuunnitelmassa suunnitellaan tien lopullinen sijainti, tietä varten tarvittava alue, muut yksityiskohtaiset ratkaisut ja tiestä aiheutuvien haittojen torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä arvioidaan hankkeen kustannukset. Vuoropuhelu painottuu maanomistajien ja asianosaisten kanssa sovittaviin asioihin. Vahvistettu tiesuunnitelma ja sen jälkeen tehtävä tiepäätös antavat oikeuden tietä varten tarvittavan alueen haltuunottamiseen ja tien tekemiseen.

• tarkennetaan tieratkaisun ympäristövaikutuksia
• tarkennetaan haittojen ehkäisemisen ja lieventämisen teknisiä ratkaisuja
• laaditaan tieympäristösuunnitelma
• selvitetään rakentamisen aikaisten haittojen ehkäisemisen pääpiirteet
• laaditaan tarvittaessa seurantaohjelma

Yleissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi, ympäristönhoidon yleiskartta ja toimenpidepäätös ovat tiesuunnitteluvaiheen lähtötietoja. Tiesuunnittelussa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, mm. ylijäämämassojen määrän minimointia ja massojen hyötykäytön ratkaisuja. Tiesuunnitelmaan liittyvässä ympäristösuunnittelussa tavoitteena on hyvän ympäristökokonaisuuden muodostaminen. Lähiympäristön suojaus- ja hoitotoimenpiteet suunnitellaan. Haittojen torjumiseksi tarvittavia rakenneratkaisuja voidaan vertailla ennen valintaa teknisen toteutettavuuden, ympäristösopivuuden ja kustannusten kannalta.

Tiesuunnitelmassa selostetaan, miten aiemmat ympäristöselvitykset on otettu huomioon ja esitetään päätelmät siitä, mitä ympäristövaikutuksia hankkeella tulee olemaan tien lähiympäristössä, kun suunnitellut ratkaisut toteutetaan. Jos tiesuunnitelman yhteydessä tarkastellaan teknisiä tai toiminnallisia vaihtoehtoja, myös näiden vaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitetään ennen ratkaisun valintaa.

Tiesuunnittelu voi poiketa yleissuunnitelmasta tai pienessä hankkeessa koko suunnittelu voidaan tehdä tiesuunnittelun yhteydessä. Näissä hankkeissa ympäristövaikutukset selvitetään ja vaihtoehtoja vertaillaan ennen yksityiskohtaista teknistä suunnittelua.

Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset arvioidaan yleispiirteisesti ja esitetään haittojen vähentämistoimenpiteet. Mikäli hankkeen ympäristövaikutuksia seurataan, laaditaan tarkka seurantaohjelma.

Jos hanke on ollut YVA-menettelyn alainen, selostetaan tiesuunnitelmassa, miten YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu suunnittelussa huomioon. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto liitetään tiesuunnitelma-asiakirjoihin.

Prosessikuvaukseen kirjataan, miten vaihtoehdot on muodostettu, ympäristövaikutukset arvioitu, tiesuunnitelmavaihtoehto valittu ja haitallisia vaikutuksia vähennetty, ja miten kansalaiset ovat osallistuneet suunnitteluun.

Sunnitelman ympäristövaikutukset kuvataan lyhyesti samassa yhteydessä liikenteellisten ja taloudellisten vaikutusten kanssa. YVA-hankkeissa viitataan lisäksi YVA-selostukseen ja siitä annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon ja kerrotaan, miten ne on otettu huomioon suunnittelussa.

1. Hankkeen lähtötiedot ja perustelut
   • nykyisen tien ympäristö- ja maankäytön ongelmat. Arvio kehityksestä ympäristövaikutusten osalta, jos nykytilanne säilyy
   • kuvaus tehdyistä ympäristöselvityksistä, keskeisistä vaatimuksista jatkosuunnittelun kannalta.

2. Tiesuunnitelman esittely
   • tieympäristö
   • vihertyöt, maastonmuotoilu, materiaalit ja pintaratkaisut
   • pohjaveden suojaus, meluesteet
   • riista-aidat, eläintunnelit yms. järjestelyt
   • muut haittojen ehkäisemis- ja lieventämisratkaisut
   • perustelut näille ratkaisuille

3. Suunnitelman vaikutukset
   • vaikutukset ympäristöön
     • ympäristötavoitteiden toteutuminen
     • suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset
     • rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset yleispiirteisesti sekä haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen.
   • vaikutukset liikennetalouteen ja hankkeen kustannukset
     • kokonais- ja rakennuskustannuksissa otetaan huomioon haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteistä ja seurannasta aiheutuvat kustannukset
4. Suunnitelmaan sisältyvät luvat ja sopimukset
   • YVA-hankkeissa maininta YVA-lain mukaisesta käsittelystä

5. Jatkotoimenpiteet
   • mitkä ovat rakennussuunnittelussa tärkeimmät huomioon otettavat ympäristöasiat ja miltä osin ympäristöasiat täsmentyvät rakennussuunnitelmassa

6. Suunnitelman laatijat ja yhteyshenkilöt

C. Tien pääpiirustukset

• suunnitelmakartta
• arvokkaat kohteet ja alueet, tärkeät pohjavesialueet, muinaismuistot jne.
• vastapenkereet, näkemäraivaukset ja -leikkaukset
• maastonmuotoilu ja muut haittojen ehkäisemis- ja lieventämisrakenteet
• liitännäisalueiden paikat: levähdysalueet, maanottoalueet, läjitysalueet,
• varastoalueet, liikennettä palvelevat alueet, työn ajaksi varattavat alueet
• -nykyisten teiden purkaminen ja katkaisukohdat

• tieympäristösuunnitelma
• haittojen ehkäisyyn ja lieventämiseen liittyvät rakenteet

E. Oheisaineisto

Oheisaineistoksi voidaan liittää materiaalia, joka mahdollistaa tarkemman perehtymisen hankkeen perusteisiin. Oheisaineistoon voidaan viitata suunnitelman muissa asiakirjoissa. Ympäristön osalta tätä aineistoa ovat mm.ympäristövaikutusten arviointiselostus, yhteysviranomaisen lausunto ja muut ympäristöselvitykset.

Suunnittelun aikana kertyneet selvitykset, kirjeenvaihto ja pöytäkirjat kootaan suunnittelijoiden myöhempään käyttöön. Tätä aineistoa ei liitetä tiesuunnitelmaan eikä siihen viitata.

Katso myös Tiesuunnitelma, sisältö ja esitystapa TIEL 2110004.

Rakennussuunnittelu on rakentamisessa tarvittavien tarkentavien suunnitelmien laatimista ja kuuluu tien rakentamisvaiheeseen. Vuoropuhelu maanomistajien kanssa jatkuu koko suunnittelun ja rakentamisen ajan.

• suunnitellaan haittojen ehkäisemisen ja lieventämisen tekniset ratkaisut
• valitaan tierakenteisiin ympäristöystävälliset materiaalit
• laaditaan ympäristösuunnitelmat
• tarkennetaan rakentamisen aikaisten haittojen vähentämistoimenpiteet

Rakennussuunnitelmassa suunnitellaan haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteiden tekninen toteutus. Tien rakenne- ja päällystemateriaalit sekä muut varusteet ja laitteet valitaan niin, että ympäristökuormitus on mahdollisimman pieni.

Tukikohtien, varastojen, tilapäisten tieyhteyksien ja rakentamistöiden haitalliset ympäristövaikutukset tarkennetaan ja suunnitellaan haittojen lieventäminen. Etenkin vesistövaikutuksiin ja arvokkaiden kohteiden suojaamiseen kiinnitetään huomiota. Mikäli liitännäisalueet, kuten läjitysalueet ja varastopaikat muuttuvat tai niitä tarvitaan lisää, on uusien alueiden soveltuminen tähän käyttöön varmistettava.

Tielaitoksen tuotannossa kehitetään toimintajärjestelmää, joka sisältää myös ympäristöasiat. Toimintajärjestelmä täyttää standardien ISO 9001 (laatujärjestelmästandardi) ja ISO 14001 (ympäristöjärjestelmästandardi) vaatimukset.

YVA-menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että suurten hankkeiden suunnittelussa selvitetään ympäristövaikutukset riittävällä tarkkuudella ja että ne kirjataan osaksi hankkeen päätöksentekoaineistoa. YVA tekee vaikutusten arvioinnista julkisen, sillä arvioinnissa syntyvät asiakirjat, arviointiohjelma ja arviointiselostus, ovat nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. Kansalaisilla ja viranomaisilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoaineiston sisältöön selvitettävien vaihtoehtojen ja ympäristövaikutusten osalta.

Tielaitos, hankkeesta vastaavana, valmistelee arviointiohjelman ja arviointiselostuksen. Arviointimenettelyn järjestämisestä vastaa yhteysviranomainen, joka tiehankkeissa on alueellinen ympäristökeskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa asiakirjojen vireilläolosta, kerää mielipiteet sekä lausunnot ja laatii niiden pohjalta oman lausuntonsa asiakirjojen riittävyydestä.

Tiensuunnitteluun liittyy YVA, mikäli yhtenä vaihtoehtona on YVA-asetuksen hankeluettelossa mainittu uusi moottoritie tai moottoriliikennetie. Nykyisen tien parantaminen moottori- tai moottoriliikennetieksi tulkitaan myös uudeksi hankkeeksi.

Ympäristöministeriö voi lisäksi päättää, että menettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, jos se todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia (YVAL 4§). Ministeriö tekee päätöksen yhteysviranomaisen esityksestä tai omasta aloitteestaan (6§). Mikäli Tielaitos on eri mieltä harkinnanvaraisen YVA:n soveltamisesta, voi se hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta (19§).

Harkinnanvaraisissa hankkeissa voivat yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä tehdyt ympäristöselvitykset riittää eikä arviointimenettelyä tarvita, jos katsotaan, että vaikutukset on selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla (YVAL 5§).

Kaavoituksen yhteydessä on mahdollista tarkastella ympäristövaikutuksia tiensuunnittelua laajemmalla alueella. Samalla voidaan selvittää useiden hankkeiden yhteisvaikutuksia, jolloin ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista saadaan kokonaisuutena parempi kuva.

Erityisesti tilanteissa, joissa hankkeen toteuttaminen ei sisälly lähitulevaisuuden ohjelmiin, ympäristövaikutusten arviointi olisi aina tehtävä kaavoituksen osana. Näissäkin tapauksissa saatetaan myöhemmin tiehankkeen yhteydessä edellyttää YVA-menettelyä, koska suunnitelma tai lähtötilanne on olennaisesti muuttunut tai mikäli kaavaselvityksen tarkkuus ei riitä hankkeen vaikutusten arviointiin.

Yhteysviranomainen antaa tarvittaessa lausunnon, mikäli se katsoo, että hankkeeseen ei sovelleta arviointimenettelyä (YVAL 6§). Yhteysviranomainen voi lausunnossaan ottaa kantaa myös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltumiseen kaavoituksen yhteyteen. Jotta YVA-hankkeisiin voidaan varautua ajoissa, tulisi tiepiirin käydä tulevat suunnitteluhankkeet yhteysviranomaisen kanssa läpi kerran vuodessa. Neuvottelussa esitetään tiedot hankkeista sekä niihin mahdollisesti liittyvistä muista hankkeista ja tiepiirin alustava näkemys merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Kantatien 59 parantaminen valtatieksi 4 välillä Kanavuori-Oravasaari-Viisarinmäki, Keski-Suomi

Hanke sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään, se kulkee valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen poikki, sijoittuu pohjavesialueelle, tien vaikutuspiirissä on uhanalaisia kasviesiintymiä ja tiejärjestelyt vaikuttavat Toivakan kunnan yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen . /16/

 

Skåldön lauttayhteyden korvaaminen sillalla, Uusimaa

Hanke sijoittuu herkälle saaristoalueelle, vesistö on osa Project Aqua -vesistötutkimusaluetta, hanke aiheuttaisi merkittävän muutoksen luonnontilaiseen maisemaan ja siltayhteys lisäisi rakentamispaineita, joten vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen voivat muodostua merkittäviksi. /17/

Ympäristövaikutusten arviointimenettely liitetään siihen suunnitteluvaiheeseen, jossa tehdään hankkeen ja ympäristön kannalta merkittävimmät päätökset. Arviointimenettelyssä voidaan yhdistää useita lyhyempiä suunnittelujaksoja, sillä tavoitteena on arvioida kokonaisuuksia. Arvioitava kokonaisuus määritellään tapauskohtaisesti.

Tarveselvitys on niin yleispiirteinen, ettei arviointimenettelyyn yleensä ryhdytä. Jos tien pääsuunta selvitetään tarveselvitysvaiheessa tai suunnittelujakso aiotaan hankepäätöksen jälkeen jakaa useampaan osaan, liitetään YVA tarveselvitykseen.

YVA sijoittuu tavallisesti yleissuunnitteluvaiheeseen. Yleissuunnittelun tarkkuus on riittävä ja hankkeen tärkeimmät ratkaisut tehdään yleensä tässä vaiheessa.

Tiesuunnittelu on arviointimenettelyn kannalta myöhäinen vaihe. Etenkin tärkeä vaihtoehtotarkastelu jää puutteelliseksi. Jos yleissuunnitelman yhteydessä ei ole tehty YVA:a, liitetään arviointimenettely kuitenkin tiesuunnitteluun.

Arviointimenettely on tarkoitus tehdä vain kerran hankkeen suunnittelun aikana. Mikäli suunnitelma vanhenee tai se uusitaan lähtökohtien muuttumisen takia, neuvotellaan yhteysviranomaisen kanssa uuden YVA:n tarpeellisuudesta.

YVA tarveselvityksessä

Tarveselvityksen (pääsuuntaselvityksen) YVA:ssa korostuu hankkeen suhde liikennesektorin ympäristötavoitteisiin ja vaikutukset suuriin kokonaisuuksiin. ‘Hanketta ei toteuteta’ -vaihtoehdon tarkastelu sopii suunnitteluvaiheista parhaiten tarveselvitysvaiheeseen. Vuoropuhelu kansalaisten kanssa on lähinnä sidosryhmätasolla tapahtuvaa.

 YVA tiesuunnitelmassa

Tiesuunnitelman YVA:ssa keskitytään yleensä suunniteltavan tiehankkeen ja sen paikallisten vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin sekä haittojen ehkäisyn ja lieventämisen suunnitteluun. Vaihtoehtotarkastelussa on yleensä mukana ´hanketta ei toteuteta´-vaihtoehto. Lisäksi mukana voi olla tie- ja liikennejärjestelyihin, tasaukseen ja rakenteisiin liittyviä vaihtoehtoja.

Vuoropuhelu kansalaisten kanssa painottuu etenkin tila- tai kiinteistökohtaisista yhteyksistä, liittymistä, risteämisistä ja haittojen torjunnan suunnittelusta käytäviin keskusteluihin. Koska vaihtoehtotarkastelu on melko suppea, perustellaan arviointiohjelmassa ja selostuksessa aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa tehdyt valinnat. Seurantaohjelma pystytään laatimaan yksityiskohtaiseksi.

YVA-asiakirjojen kuulemis- ja lausunnonantoajat vaikuttavat suunnittelun aikatauluun (YVAA 12§). YVA ja tiensuunnittelu liitetään yhteen niin pitkälle kuin prosessien yhdistäminen on mahdollista. Arviointiselostuksesta ja suunnitelman vaihtoehtojen paremmuudesta annettavia lausuntoja ei kuitenkaan voida yhdistää. Kunnan ja muidenkin tahojen on voitava käyttää yhteysviranomaisen lausuntoa arviointiselostuksen riittävyydestä, kun ne lausuvat mielipiteensä vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä.

Suunnittelua voidaan jatkaa joiltain osin kuulemis- ja lausunnonantoaikoina. Arviointiohjelman käsittelyaikana voidaan esimerkiksi aloittaa ympäristöselvitysten tekeminen.

Kuva: Arviointiohjelman ja -selostuksen käsittelyajat (97k)

YVA:n tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Paikallisille asukkaille ja alueella toimiville on luotava hyvät mahdollisuudet vaikuttaa suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoaineiston sisältöön.

YVA-laissa kuvattu tiedottaminen ja kuuleminen on vain minimivaatimus. Vuorovaikutustavan valinta vaikuttaa olennaisesti työn aikatauluun ja tarvittaviin henkilöresursseihin.

Katso tarkemmin Vuoropuheluopas /11/

Yhteysviranomaisen kanssa kannattaa sopia YVA:n etenemisestä ja käytännön järjestelyistä. Yhteysviranomainen huolehtii arviointimenettelyyn liittyvistä virallisista kuulutuksista sekä lausuntojen ja mielipiteiden hankkimisesta. Yhteysviranomainen järjestää lisäksi yleensä arviointiohjelmasta ja selostuksesta kuulemis- tai keskustelutilaisuudet. Tielaitos hoitaa yleensä kuulemistilaisuuksien käytännön järjestelyt. Mikäli yhteysviranomainen ei järjestä yleisötilaisuuksia, kannattaa Tielaitoksen ottaa tämä huomioon hankkeen vuoropuhelua suunnitellessaan.

Sekä arviointimenettelyyn että tiensuunnitteluun liittyy tiedottamista ja kansalaisille suunnattuja tilaisuuksia. Alueella voi samanaikaisesti olla käynnissä kaava- tai muu prosessi, johon myös sisältyy kansalaisten kuulemista. Hankkeen vuoropuhelu on syytä suunnitella yhteysviranomaisen ja kunnan kanssa sopien. Samalla voidaan sopia vuoropuhelun tavoitteista, lehdistä, joissa kuulutukset julkaistaan ja asiakirjojen nähtävilläolopaikoista. Nähtävilläolopaikoiksi kannattaa valita kunnantalon ja tiepiirin lisäksi kirjastot sekä kansalais- tai työväenopistot, jotka ovat virka-ajan jälkeen avoinna. Asiakirjojen tulisi olla nähtävillä myös Tielaitoksen palvelupisteessä Pasilassa, mm. kesäasukkaiden tavoittamiseksi.

Kuva: Esimerkki YVA-hankkeen yleissuunnittelusta (Vt 17 Kuopio-Vartiala) (452k)

YVA:n puutteellinen rajaus näkyy seuraavina ongelmina:

• Merkittäviä asiakokonaisuuksia ei ole tunnistettu tai rajaaminen on jäänyt liian myöhäiseen vaiheeseen; rajataan vasta arviointiselostusta tehtäessä.
• Arviointiselostuksista tulee mittavia, liian yksityiskohtaisia ja uuvuttavia lukea, ne sisältävät paljon epäolennaista tietoa.
• Epäolennaisten vaikutusten selvittäminen on tullut kalliiksi ja vienyt aikaa.
• Ympäristövaikutukset ja -tiedot esitetään sektoreittain, luettelomaisesti tai inventointituloksina, kunnollinen yhteenveto ja johtopäätökset puuttuvat. /8/

• kuvataan hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
• hankitaan saatavilla olevat ympäristön nykytilatiedot ja hahmotetaan suunnittelualueen luonne
• päätetään, millä aikavälillä vaikutuksia arvioidaan
• määritellään hankkeen ympäristötavoitteet
• muodostetaan vaihtoehtoja, joista yksi on hankkeen toteuttamatta jättäminen
• hahmotetaan vaihtoehtojen vaikutukset ja vaikutusalue
• esitetään miten arviointitiedot hankitaan

YVA-hankkeen suunnittelu alkaa arviointiohjelman laatimisella. Arviointiohjelma sisältää ehdotuksen suunnittelun aikana tutkittavista vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Selvitettävät asiakokonaisuudet rajataan perustellusti ja keskitytään merkittävien ympäristövaikutusten selvittämiseen. Jos arviointiohjelmassa esitetään selkeästi selvitettävät vaikutukset ja tietojen hankinta, myöhemmin ei synny epäselvyyttä arvioinnin laajuudesta.

YVA-menettely alkaa, kun Tielaitos toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelman vireilläolosta ja antaa vaikutusalueen kunnille, muille viranomaisille ja kansalaisille tilaisuuden mielipiteiden ja lausuntojen esittämiseen. Tämän jälkeen yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiohjelman riittävyydestä.

Arviointiohjelmassa on esitettävä (YVAA 10§):

1. tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta;
2. hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton;
3. tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta;
4. suunnitelma tiedottamisen järjestämisestä, sekä
5. arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta.

Vaihtoehto 1: Viranomaistyönä tehty arviointiohjelma

Ohjelmavaihe voidaan tehdä viranomaistyönä, jolloin se sisältää viranomaisten tai vain Tielaitoksen näkemyksen ratkaisuvaihtoehdoista ja selvitettävistä vaikutuksista. Tällä tavoin ohjelma voidaan tehdä melko nopeasti ja vuoropuhelu kansalaisten kanssa aloitetaan myöhemmin. Yhteysviranomainen voi lausunnossaan edellyttää lisävaihtoehtojen ja vaikutusten tarkastelua, jos eri osapuolten näkemys ohjelman sisällöstä on toisenlainen. Sopii hankkeisiin, jotka eivät ole ristiriitaisia.

Vaihtoehto 2: Vuorovaikutteinen arviointiohjelma

Ohjelmavaiheeseen kannattaa varata aikaa, jos hankkeesta on ristiriitaisia näkemyksiä. Arviointiohjelma laaditaan tällöin vuorovaikutteisesti kansalaisten ja eri viranomaisten kanssa. Suunnitteluote on keskusteleva. Kansalaisia voi edustaa esimerkiksi ryhmä, joka on aktiivisesti mukana työssä. Kun eri tahojen mielipiteet otetaan alusta lähtien huomioon, ovat tarkistukset arviointiohjelmaan todennäköisesti pieniä ja jatkosuunnittelu sujuu paremmin.

Arviointiselostus

• selvitetään ja ennustetaan vaihtoehtojen vaikutukset
• suunnitellaan haitallisten vaikutusten ehkäisy ja rajoittaminen
• vertaillaan vaihtoehtoja
• laaditaan ehdotus seurantaohjelmaksi

Ympäristövaikutukset selvitetään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti. Arviointitietojen perusteella saatetaan muuttaa, karsia tai muodostaa uusia vaihtoehtoja. Nämä toimet perustellaan selostuksessa. Haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja rajoittamistoimenpiteet suunnitellaan vaihtoehdoittain. Arviointiselostuksessa voidaan esittää kaikkien, niin ympäristö-, talous- kuin liikenteellisten vaikutusten vertailu. Tielaitoksen ehdotus toteuttamisvaihtoehdoksi voidaan esittää arviointiselostuksessa, mutta laki ei edellytä sen esittämistä. Arviointiselostuksen laadunarvioinnista on julkaistu opas /10/.

Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka tiedottaa siitä kuuluttamalla, pyytää tarvittavat lausunnot ja mielipiteet sekä laatii oman lausuntonsa selostuksen riittävyydestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausunnon selostuksesta Tielaitokselle.

Arviointiselostuksen painatuksessa on syytä ottaa huomioon, että painoksen on oltava riittävä, jotta selostus on saatavilla koko hankkeen käsittelyn ajan sekä seuraavien suunnitteluvaiheiden aineistoksi ja usein suunnitelma-asiakirjojen liitteeksi.

Yhteysviranomainen voi edellyttää arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa lisäselvitysten tekemistä ennen hankkeesta tehtävää päätöstä. Selvitykset tehdään yhteysviranomaisen edellyttämällä tavalla.

Arviointiselostuksessa on esitettävä (YVAA 11§):

1. ohjelman 1-3 kohdassa tarkoitetut tiedot tarkistettuina;
   • tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta;
   • hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton;
   • tiedot hakkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta;
2. selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin,
3. hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset rakaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä;
4. arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto sekä arvioinnissa ja aineiston hankinnassa käytetyt menetelmät ja niihin sisältyvät oletukset

5. selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista;
6. selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta
7. ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia;
8. ehdotus seurantaohjelmaksi, sekä
9. yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1-8 kohdissa esitetyistä tiedoista.

• arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto liitetään päätösasiakirjoihin
• yleis- ja tiesuunnitelmassa on kerrottava, miten arviointi on otettu suunnittelussa huomioon
• tiesuunnitelman vahvistamispäätöstä ei saa tehdä ennen YVA-menettelyn päättymistä
• vahvistamispäätöksessä on kerrottava, miten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon

Mikäli YVA on tehty tarveselvitys- tai yleissuunnitelmavaiheissa, liitetään arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto myös seuraavien suunnitteluvaiheiden päätösasiakirjoihin.

Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Hanketta koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

Alueellisella ympäristökeskuksella on valitusoikeus tieviranomaisen tai liikenneministeriön tekemästä hankkeen toteuttamista koskevasta päätöksestä, mikäli arviointimenettelyä ei ole suoritettu (YVAL 17§). Myös ne, joilla muutoinkin on oikeus hakea päätökseen valittamalla muutosta, voivat valituksessaan vedota siihen, ettei arviointimenettelyä ole suoritettu.

• tiesuunnitelman vahvistuspäätös
• kaavat: tiehanke ei saa olla ristiriidassa vahvistetun detaljikaavan kanssa tai vaikeuttaa seutu- tai yleiskaavan toteuttamista
• ympäristölupa: kaatopaikka, kivenmurskaamo ja -louhimo, asfalttiasema ja muu niihin verrattava laitos tai varasto (Ympäristölupalaki 2§)
• kunnanhallituksen toimenpidelupa: kaivamis-, louhimis- tasoittamis-, puiden kaato- ym. toimenpiteisiin toimenpidekieltoalueella, kun on kyseessä liitännäisalue, työn aikainen tienpitoaineen otto ja läjitysalue (Rakennuslaki 124a§)
• kunnanhallituksen lupa: tienpitoaineen ottamiseen vahvistetuilta liitännäisalueilta, tietyön aikaisilta ottopaikoilta ja läjitysalueilta muualla kuin toimenpidekieltoalueilla (Maa-aineslaki 1§, 4§, 7§)
• rakennuslautakunnan toimenpidelupa: jos rakennusjärjestyksessä ei ole toisin määrätty, sillan, meluesteen tai muiden ympäristökuvaan merkittävästi vaikuttavien rakennelmien pystyttämiseen, ellei vahvistetun kaavan mukaan tai kunta hyväksynyt tielain mukaisessa käsittelyssä (Rakennusasetus 50§)
• vesioikeuden lupa: maankamaran ainesten ottaminen tai muu toimenpide (tien tekeminen, soranottopaikan perustaminen), jos siitä voi aiheutua pohjaveden saannin vaikeutuminen tai pohjavesiesiintymän huonontuminen tai heikkeneminen (Vesilaki 1 luku, 18§), vesistön pilaamiskiellosta poikkeaminen (Vesilaki 1 luku 19§), penkereen ja sillan rakentaminen (Vesilaki 2 luku 1§, 2§)
• museovirasto: jos tiensuunnittelu koskee kiinteitä muinaisjäännöksiä, on asiasta viipymättä neuvoteltava museoviraston kanssa. Ellei asiasta päästä yksimielisyyteen, alistaa museovirasto sen valtioneuvostolle (Muinaismuistolaki 13§)
• oikeus liitännäisalueeksi tarvittavaan alueeseen: alueelliselta ympäristökeskukselta, ellei oikeuksista ole päätetty tiesuunnitelmassa (Tielaki 30§)
• ympäristönsuojelulautakunnan lupa: laskuojan perustaminen toisen maalle ellei maanomistaja anna lupaa (Tielaki 30§, vesilaki 6 luku 12§ ja 20 luku)

YVA-ohje, loppuosa

alkuun | YVA-ohje, osa 2 | Ympäristösivu | Ohjejulkaisut | Tiehallinnon etusivu