Arvoisa kansliap��llikk�, hyv�t tienrakentajat ja 
muu tiejuhlav�ki!

Suuri Rantatie on saanut j�lleen suuren parannuksen.

Suuri Rantatie, eli tieyhteys Turusta Porvoon kautta Viipuriin oli jo keskiajalla Suomen t�rkeimpi� maanteit�. Se on aina ollut my�s kansainv�lisesti merkitt�vin tiemme. Porvoon sijalle etel�rannikon t�rkeimm�ksi kohteeksi on tosin tullut Helsinki ja it�iseksi p��tepisteeksi Pietari, joka t�ytt�� pian vasta 300 vuotta.

T�n��n Rantatien teht�v�� hoitaa E18, joka kuuluu EU:n m��rittelem��n yleiseurooppalaiseen p��tieverkkoon sek� my�s EU:n t�rkeimpiin ulkoisiin maayhteyksiin.

Moottoriliikennetie eli ensimm�inen ajorata t�lle Porvoon - Koskenkyl�n v�lille valmistui vuonna 1987. Tarve toisen ajoradan rakentamiseen tuli otaksuttua aikaisemmin. Liikennem��r� ja etenkin raskas liikenne kasvoivat ennakoitua nopeammin, ja toisaalta moottoriliikennetie ei tietyyppin� ole aivan vastannut odotuksia liikenteen v�lityskyvyn eik� turvallisuudenkaan kannalta.

Onnettomuustilastot kertovat, ett� kuolemanriski moottoriliikenneteill� on kolminkertainen moottoriteihin n�hden. Syyn� ovat runsaat kohtaamis- ja ohitusonnettomuudet, joista p��see eroon vain ajosuunnat erottamalla. Huomattavan turvallisuuseron, k�ytt�ominaisuuserojen ja vaiherakentamisesta aiheutuvien lis�kustannusten vuoksi Tiehallinto tuleekin vastaisuudessa pid�ttym��n perinteisten moottoriliikenneteiden rakentamisesta. Mieluummin rakennetaan t�ysi moottoritie hieman etuajassa niihin harvoihin kohteisiin, joissa moottoritien tarve on ennusteiden valossa perusteltu.

Suuremmaksi ongelmaksi j�� kuitenkin laaja vilkkaiden valtateiden joukko, jolla turvallisuus- ja liikenn�intitilanne on huono, mutta moottoritie ei ole perusteltavissa. Asiakaspalautteissa n�ille teille toivotaan erityisesti ohituskaistoja. Ne parantavatkin liikenn�it�vyytt�, mutta eiv�t valitettavasti poista kohtaamisonnettomuuksia.

On selvitetty, ett� 60% ohituskaistakuolemista olisi voitu est�� n�ihin kohtiin sijoitetuilla keskikaiteilla. Keskikaderatkaisua onkin tarkoitus l�hte� mahdollisuuksien mukaan soveltamaan sek� uusissa ohituskaistakohteissa ett� vanhoja parannettaessa. Olisikin toivottavaa, ett� tienpidon rahoituksessa saataisiin tulevina vuosina riitt�v�sti tilaa ik��ntyneiden p��tiejaksojen systemaattiselle modernisoinnille uuden tyyppisiin turvallisuusratkaisuihin panostaen. Perustienpidon nykykehyksist� n�it� rahoja ei voi kaapia.

Nyt on E18:lle valmistunut 25 km moottoritiet�. Kun parin vuoden kuluttua valmistuu 34 km pitk� moottoritie Paimion ja Muurlan v�lill�, on koko 350 km pitk�st� E18-jaksosta Turku - Vaalimaa jo selv�sti yli puolet moottori- tai muuta nelikaistaista tiet�. Seuraava uusi ponnistus on Muurlan ja Lohjanharjun v�lisen moottoritien rakentaminen, jota koskeva aloitusp��t�s sis�ltyy vuoden 2002 talousarvioesitykseen.

T��ll� Porvoon it�puolella ovat ty�koneet tulossa pian vuodenvaihteen j�lkeen uudistamaan Koskenkyl�st� Kouvolan haarautuvaa valtatiet� 6. Suuri tarve olisi my�s Haminan ohituksen aikaansaamineen E18:lla, mutta se viipyy konkreettisten linjariitojen vuoksi. Koskenkyl�n - Kotkan v�lill� on moottoritielle tuore yleissuunnitelma, mutta liikenne sujunee viel� toistaiseksi tyydytt�v�sti nykyisell� tiell�, jota on paranneltu mm. ohituskaistoin. 

Jos E18:aan tien� liittyy historiallisuutta, liittyy sit� erikseen my�s nyt valmistuneen tiehankkeen teett�miseen ja budjetointiin.

K�yt�nt�h�n valtion talousarviossa on ollut, ett� suurten hankkeiden rahoituksesta on p��tetty vuosi kerrallaan. Tulevien vuosien rahoituksesta ei ollut varmuutta, eik� kovin suuria urakoita voitu antaa. T�it� saatettiin rahoituksen ohetessa joutua hidastamaan, jolloin valmistumiset lykk��ntyiv�t ja toteutuskustannukset nousivat.

T�m� ei ole ollut j�rkev�� toimintaa. Onneksi Lahdentien j�lkirahoitushanke osaltaan avasi p��tt�jien silmi� ja n�ytti, miten suuret hankkeet kannattaa toteuttaa vauhdikkaasti kokonaisuuksina. Huomattiin, ett� talousarviomenettely� kannattaa uudistaa niin, ett� koko hankkeen kilpailutus mahdollistuu my�s budjettirahoitteisesti ilman, ett� siihen tarvitsi kytke� erillist� rahoituksenhankintaa tai pitk�aikaista yll�pitosopimusta.

Uuteen menettelyyn osui sopivaksi pilottikohteeksi Porvoon - Koskenkyl�n hanke, joka oli kokonaiskilpailutuksen kannalta suhteellisen yksiviivainen ja suhteellisen v�h�n erityisi� ep�varmuustekij�it� sis�lt�v�. Saatiin testattua teett�misen taloudellista ydint� eli etuk�teen p��tetty� mutta rajoittamattomalla nopeudella k�ytett�viss� olevaa rahoitusta.

Tarjouskilpailun seurauksena n�htiin ennakko-odotukset ylitt�nyt kustannusarvion alitus. T�n��n voidaan todeta sekundaattorista my�s hankkeen toteutuksen sujuneen nopeasti: aika 9.12.1999 ammutusta alkupaukusta t�h�n avaukseen on 1 vuosi 10 kuukautta ja 29 p�iv��. Hieno suoritus n�in mittavalle ja maaper�oloiltaan vaihtelevalle hankkeelle!

Kilpailuun liittyi sivujuonteena silloisen Tielaitoksen tuotanto-organisaation poikkeusp��t�ksell� tapahtunut osallistuminen tarjouskilpailuun. Voitto tulikin ty�yhteenliittym� PoKo:lle, jossa Tielaitoksen tuotanto oli mukana. Asiassa seurasi hieman arvatusti v�ittely� Tielaitoksen oikeista laskennallisista perusteista.

Nyt uusissa suurissa hankkeissa sovelletaan vain kokonaisrahoitusmenettely�. My�s entisen Tielaitoksen osallistumista koskeva ongelma on poissa, sill� kuluvan vuoden alusta vanha Tielaitos on lakannut ja tilalla ovat t�ysin erilliset Tiehallinto ja Tieliikelaitos.

Tiehallinto tulee vastaisuudessa keskittym��n kilpailutuksen kehitt�miseen niin, ett� yh� enemm�n siirryt��n teknisist� laatutavoitteista toiminnallisiin tavoitteisiin. N�in annetaan tilaa tarjoajien innovatiivisille ratkaisuille, joissa onnistumiset my�s palkitaan.

Haluan omasta ja koko Tiehallinnon puolesta kiitt�� kaikkia t�m�n hankkeen toteuttajia ja siin� edesauttaneita. Uskon, ett� ainakin t�m� Suuren Rantatien jakso palvelee kulkijoitaan monien sukupolvien ajan nyt toteutuneella standardilla. 

Paluu