Vaikutukset

Hankkeen vaikutukset Päivärannan maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset, koska kyseessä on nykyisen tien parantaminen. Suurin vaikutus tulee olemaan Päivärantaan läppäsillasta etelään tien länsipuolelle rakennettavalla meluesteellä, joka nousee 2-3 metriä valtatien pintaa korkeammalle. Melueste tukkii autoilijan näkymiä, mutta asukkaille tai kaupunkikuvaan sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Kaikissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja siihen liittyvä ympäristörakentaminen parantavat arvokkaassa maisemassa sijaitsevaa tiemaisemaa ja liikenneympäristöä. Näkymät tieltä vesistöön säilyvät, kun meluntorjunta toteutetaan matalalla kaidetyyppisellä esteellä. Toimenpiteistä ei aiheudu kaukomaisemassa näkyviä haitallisia muutoksia.

Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m tie- ja ratapenger laajenevat siten, että suurin muutos tapahtuu Tikkalansaaren kohdalla, jossa saaren itäosa pienenee ja jää merkitykseltään vähäisemmäksi suhteessa laajaa liikennealuetta. Koko penkereen korkeusasema nousee tien ja radan tasauksen mukaan. Korkein kohta muodostuu Tikkalansaaren eteläpuolelle. Muutos kaukomaisemassa on näkyvä ja pysyvä, korkeaa pengertä ei voida maisemoida olevaan maisemarakenteeseen.

Vaihtoehtojen erottuvuus suurmaisemassa.

Tielläliikkujien maisemassa korostuu penkereen ja liikenneväylien korkein kohta saarten välissä sekä pengerkorkeudesta ja leveydestä johtuva massiivisuus. Korkealta penkereeltä avautuvat näkymät kaukomaisemaan avarina, mutta kosketus veteen jää etäiseksi. Tiellä liikkujalle avautuu ohikiitävän hetken ajan kauas vesistöön ulottuvat näkymät, jolloin vesistömaiseman avoin maisematila korostuu mikäli meluesteet ovat matalia tai läpinäkyviä. Rinnakkaistien ja toisen raiteen mahdollinen rakentaminen myöhemmin eivät muuta maisemavaikutuksia.

Sorsasalon ja Vuorelan välillä suurin merkitys tulee olemaan metrin korkuisten melukaiteiden rakentamisella, mikä tukkii lähinäkymiä vesistöön Virtasalmessa.

Kallio- ja maaperä: Hankkeessa tehdään maa- tai kallioleikkausta merkittävästi vain Sorsasalon eteläosassa valtatien mutkan oikaisemiseksi ja siten tie- ja ratapenkereen rakentaminen edellyttää runsaasti hankkeen ulkopuolelta tuotavia maa-aineksia. Hankkeessa tarvittavat pengermassat on oletettu otettavaksi Sorsasalosta teollisuusalueeksi kaavoitettavalta alueelta. Vaihtoehdossa 0+ tarvittava määrä on 105 000 m³, vaihtoehdossa 12 m 790 000 m³ ja vaihtoehdossa 16 m 980 000 m³.

Vaihtoehdossa 0+ työt vesistössä rajoittuvat kevyen liikenteen väylän edellyttämään laajennukseen nykyisen penkereen länsisivulla, muissa vaihtoehdoissa laajeneminen tulee tapahtumaan myös penkereen itäsivulla.

Suunnittelutyön alkuvaiheessa suoritetuissa vedenlaatu- ja virtausmallitarkasteluissa lähtökohtana on ollut pehmeiden massojen (noin 70 000 – 110 000 m³) poistaminen imuruoppaamalla ja sijoittaminen Kelloselän syvänteeseen. Jatkosuunnittelun yhteydessä tehtyjen maaperä-tutkimusten perusteella on todettu poistettavien maa-aines-kerrosten paksuudeksi 1-6 metriä ja päädytty arvioon, että penkereiden rakentaminen ei edellytä imuruoppausta. Pehmeät pohjasedimenttikerrokset poistetaan tulevan penkereen tai pengerlevennyksen alta pääosin syrjäyttämällä päätypenkereen avulla. Pengertämällä tehtävän massanvaihdon seurauksena ylösnousevat massat poistetaan tarvittaessa ja sijoitetaan Sorsasaloon Ruokolahdentien pohjoispäässä olevaan notkelmaan.

Virtauslaskelmissa lähtökohtana olleen ruoppaus-, pengerrys- ja veteen läjitystöistä aiheutuva fosforin lisäys on kesäaikaan enimmilläänkin alle 10 µg/l. Kasvukauden aikainen fosforipitoisuus huomioiden vedenlaatu heikkenisi yleisluokituksen fosforiarvon perusteella hyvästä tyydyttäväksi eli vesi soveltuu työn aikanakin tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Raakaveden kelpoisuusvaatimus fosforin osalta (II-hyvä; 10-25 µg/l) ei laskentatilanteessa toteudu työalueen sijaitessa lähellä Savon Sellun vedenottamoa.

Vaikutukset ihmisiin ja terveyteen

Ilman melusuojausta tieliikenteen melualueet ovat kaikissa vaihto-ehdoissa hyvin samanlaiset. Korkean 16 metrin sillan vierusalueelle muodostuu kapea katvevyöhyke, jolla ei kuitenkaan ole olennaista merkitystä melutilanteeseen. Raideliikenteen osalta melutilanne säilyy käytännössä nykyisten järjestelyjen tasolla. Merkittävin ero on, että siltapenger estää hieman melun leviämistä länteen Keski-Kallaveden kohdalla. Vastaavasti valtatien silta-aukon takia raideliikenteen melu pääsee Tikkalansaaren eteläpuolella leviämään hieman nykyistä paremmin.

Kevyen liikenteen melutilanne paranee osuuksilla, joilla kevyen liikenteen väylä sijaitsee selkeästi ajoväylästä erillään (Suosaari) ja joilla se sijaitsee tietä alempana (siltojen pengerosuudet). Kaikissa vaihtoehdoissa on tutkittu samantyyppistä melusuojausta, jossa on otettu huomioon maisemakuvan lisäksi mm. meluesteen toteutus-mahdollisuus ja kustannustehokkuus. Esitetyllä melusuojauksella saadaan kaikissa kolmessa vaihtoehdossa suojattua tieliikenteen melulta 335 asukasta, joista valtaosa (225) on Päivärannassa. Melualueelle jää vielä 145 asukasta. Raideliikenteen melualueelle jää vaihtoehdossa 0+ 95 asukasta ja siltavaihtoehdoissa 90 asukasta.

Suosaaressa vuokramaalla olevien loma-asuntojen käyttö on kaikissa vaihtoehdoissa hankalaa, koska saareen ei ole ajoneuvoyhteyttä. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m Tikkalansaaren itäosassa olevien lomamökkien käyttöä vaikeuttaa kulkuyhteyden katkaiseminen. Yleiskaavan mukaan loma-asunnot ovat poistuvia.

Myöhemmin toteutettava rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylä pienentävät Päivärannassa urheilukentälle varattua aluetta. Rinnakkaistien suuntaisen kevyen liikenteen väylän luiskarakenteet ulottuvat osin tonteille Päivärannan pohjoisrannalla. Sorsasalon eteläreunassa Ruokolahdentien kohdalla rinnakkaistien edellyttämät luiskarakenteet ulottuvat tonteille. Virtasalmen pohjoisrannalta joudutaan rinnakkaistien rakentamisen yhteydessä lunastamaan yksi asuinkiinteistö.

Melusuojaus parantaa asumisolosuhteita erityisesti Päivärannassa ja Sorsasalossa. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m nykyisen avattavan läppäsillan poistamisen myötä loppuu erityisen häiritsevänä koetun läppäsillan ritiläkannen melu.

Toimivan alueidenkäytön tavoitteiden kannalta hanke edistää aluerakenteen tasapainoista kehittämistä, elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin nykyisiä rakenteita sekä kehittää kaupunkiseutujen ja maaseutukeskusten muodostamaa verkostoa. Hanke tukee toimivien yhteysverkostojen kehittämistä ja liikennejärjestelmän suunnittelua eri liikennemuodot käsittävänä kokonaisuutena, turvaa olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuutta ja kehittämismahdollisuuksia.

Vaihtoehdoista siltavaihtoehdot 12 m ja 16 m täyttävät asetettuja tavoitteita parhaiten. Vaihtoehto 0+ toteuttaa asetettuja tavoitteita nykyisiä rakenteita hyödyntämällä sekä kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä sekä turvaamalla niiden kehittämismahdollisuuksia. Muiden tavoitteiden kanssa vaihtoehto 0+ ei ole ristiriidassa, muttei erityisesti tue niitä.

Kaikki vaihtoehdot tukevat nykyistä yhdyskuntarakennetta. Parhaiten vaihtoehdoista nykyistä rakennetta, asutusta, työpaikkoja ja palveluita tukevat vaihtoehdot 12 m ja 16 m. Suurin vaikutus on päätien liikennöitävyyden parantuminen ja liikenteen häiriöttömyys.

Poikkileikkauksen muuttaminen kolmikaistaiseksi parantaa kaikissa vaihtoehdoissa liikenteen sujuvuutta ja eritasoliittymissä rampeilta päätielle liittyminen helpottuu. Liikennetilan leventäminen parantaa liikenteen sujuvuutta myös häiriötilanteissa sekä vähentää ajokaistojen urautumista. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m läppäsillan poistamisen myötä poistuvat myös sillan avaamisen aiheuttamat tilapäiset ruuhkat haittavaikutuksineen.

Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat huomattavasti kaikissa vaihtoehdoissa. Kevyen liikenteen väylän etäisyys ajoradasta kasvaa, melu- ja saastehaitat vähenevät ja ympäristöstä muodostuu viihtyisämpi. Vaihtoehdossa 0+ kevyt liikenne johdetaan koko matkalla ajoradoista erillään omilla kevyen liikenteen silloilla, jotka sijaitsevat nykyisen ajoradan tasossa. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m kevyt liikenne johdetaan Tikkalansaaren kohdalla ajoratojen kanssa uudelle korkealle sillalle. Kevyen liikenteen olosuhteita sillalla haittaavat melu, pöly ja nopean liikenteen aiheuttama ilmanpaine sekä pitkä nousu sillalle. Kevyen liikenteen väylä on mahdollista sijoittaa myös avattavan ratasillan yhteyteen. Tällöin ongelman muodostavat sillan avausten aiheuttamat liikennekatkot sekä avattavan sillan valvonta- ja turvajärjestelyt. Siltavaihtoehdoissa myöhemmin rinnakkaistien varteen toteutettava kevyen liikenteen väylä parantaa edelleen kevyen liikenteen olosuhteita ja luo vaihtoehtoisen reitin pitkämatkaiselle kevyelle liikenteelle.

Myöhemmin toteutettavan rinnakkaistien myötä hidas liikenne siirtyy pois päätieltä ja valtatie voidaan muuttaa moottoritieksi. Suosaaren Itäosa voidaan ottaa maankäytön piiriin ja valtatielle syntyy rinnakkainen tieyhteys. Eritystä merkitystä tällä on palo- ja pelastustoiminnan toimintavarmuudelle.

Vaihtoehdossa 0+ raideliikenteen tilanne säilyy nykyisellään, läppäsillan avauskerrat lisääntyvät vesiliikenteen kasvaessa ja nykyinen junien nopeusrajoitus säilyy. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m raideliikenteen olosuhteet paranevat. Uuden ratageometrian ja avattavan sillan johdosta nopeusrajoitusta voidaan nostaa. Nykyistä korkeamman avattavan sillan avausmäärä vuonna 2020 on noin puolet vaihtoehdon 0+ vastaavasta määrästä.

Vaihtoehdossa 0+ vesiliikenteen nykyinen tilanne säilyy, avattavat sillat häiritsevät, mutta alikulkukorkeus on rajoittamaton. Vesiliikenne säilyy nykyisessä, lähellä Päivärantaa sijaitsevassa silta-aukossa. Uitto käyttää Suosaaren silta-aukkoa, mutta suurimmat hinaajat kiertävät Päivärannan avattavan sillan kautta. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m vesiliikenteen olosuhteet paranevat, mutta alikulkukorkeus rajoittuu. Uusi syväväylä sijaitsee Tikkalansaaren siltojen kohdalla keskeisemmin, avattava ratasilta haittaa edelleen vesiliikennettä, mutta ilman avaamista on vapaa korkeus nykyistä noin kahta metriä korkeampi (4,5 metriä). Uitto voi siirtyä käyttämään kokonaisuudessaan Tikkalansaaren leveää silta-aukkoa, mikäli avattava silta toteutetaan 40 metrin vapaalla aukolla. Edellistä kapeammalla aukolla uitto jää ennalleen.

TARVA:lla (turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimien avulla) laskettu henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä (henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa) on 0+ vaihtoehdossa 0,207 (10 %), sekä molemmissa siltavaihtoehdoissa 0,332 (15 %).

Vaihtoehtojen alustavat rakentamiskustannukset ovat (maanrakennuskustannusindeksi 117,9 elokuu 2001, 1995/100):

• ve 0+         9,1 €   (  54 Mmk)

• ve 12 m   28,2 €    (168 Mmk)

• ve 16 m   32,3 €    (192 Mmk)

Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Hankkeen rakentamisesta aiheutuu työnaikaisia kestoltaan lyhytaikaisia, mutta merkittäviä vaikutuksia. Valtatien parantaminen Kallansiltojen kohdalla edellyttää nykyisen vesistöpenkereen laajentamista, jonka seurauksena muutetaan vesialuetta ja tilapäisesti vaikutetaan virtausoloihin sekä veden laatuun. Tieyhteyden rakentamisen on arvioitu kestävän noin 2-3 vuotta, jonka aikana syntyy työmaaliikenteestä, louhinta- ja paalutustöistä sekä koneiden käytöstä haittavaikutuksia. Työn aikana valtatien nopeusrajoitusta joudutaan työkohteesta riippuen väliaikaisesti pudottamaan 40-60 kilometriin tunnissa, mikä aiheuttaa tieliikenteelle viivytyksiä.

Sorsasalosta pengerrykseen käytettävä materiaali kuljetetaan autoilla katu- ja tieverkkoa pitkin pengerryskohteeseen. Massojen kuljetus lisää meluhaittaa sekä tie- että raideliikenteen melualueella olevalle Ruokolahdentien loma- ja muulle asutukselle. Erityisesti lähinnä tietä oleville rakennuksille aiheutuu myös tärinä- ja pölyhaittaa.

Veteen tehtävässä pengerryksessä käytetään louhetta, jolloin materiaalin mukana kulkeutuvan hienoaineksen määrä on vähäinen. Pengerryspaikalla mahdollisesti tapahtuvan samentuman leviämisen estämiseksi on mahdollista rakentaa työnaikaisesti suojaverho. Verho rakennetaan suodatinkankaasta putkiponttonin varaan. Kallansilloilla käyttö voi tulla kysymykseen Tikkalansaaren silta-aukon ja Sorsasalon välisellä pengerrysjaksolla. Työkohteen ajankohdan ja vuodenajan valinnalla voidaan vähentää aiheutuvia pitoisuuksia ja työtahtia säätelemällä voidaan myös vaikuttaa samentumien leviämiseen. Talvikaudella ongelmana on jääpeitteen syntyajankohdan varma määrittely, jääpeitteen aiheuttamat esteet työtekniikoille sekä suojaverhon käytön mahdollinen estyminen.

Ruokolahdentien seudun asutukselle aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää suorittamalla kuljetukset "mökkiajan" ulkopuolella syksyn-kevään välisenä aikana sekä pidättäytymällä tällöin kesäasuntojen käytöstä.