|
|||||
|
|||||
|
Yleistä tietoa ja asiakirjoja | ||||
| 19.5.1998 TOIMENPIDEPÄÄTÖS Atun lossipaikan kehittämisselvitys, Parainen Tämä dokumentti sisältää kolme sivua:
Atun kehittämisselvityksen raporttia on esitelty Atun siltapaikan osasivustolla |
|||
sivu 2  PERUSTELUT Ehdotetun ratkaisun kuvaus Nykyiset olosuhteet ja hankkeen vaikutukset Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen nykytila Ympäristön nykytila Tutkitut vaihtoehdot Ehdotettu ratkaisu Rakennetaan 5-aukkoinen teräsbetonikantinen liittopalkkisilta, jonka kokonaispituus on 308 m ja alikulkukorkeus keskiaukossa vähintään 20 metrin leveydellä e" 8.0 metriä keskivedenkorkeudesta mitattuna. Sillan vapaa korkeus eli etäisyys siltapalkeista vedenpintaan on vastaavalla leveydellä 8,5 metriä keskiveden tasosta. Sillan palkkien alapinnan muoto on kaareva. Sillan päällysrakenne voi olla myös jännitetty teräsbetoninen laattapalkki, jonka alikulkukorkeus ja muoto ovat samat kuin teräksisessä liittopalkkiratkaisussa. Sillan hyödyllinen leveys on 7,0 m. Sillan kaiteena käytetään Tielaitoksen 1,1 metriä korkeaa tiheää sillankaidetta. Sillalle ei tule tievalaistusta, mutta väylän kulkuaukko valaistaan. Väylään liittyvät merkinnät toteutetaan Merenkulkuhallituksen ohjeiden mukaisesti. Silta rakennetaan nykyisen lossipaikan kohdalle. Tien mitoitusnopeus on 50 km/h ja leveys 6,5 metriä. Sillan kohdalla tie on 1000 metrin säteisellä vaakakaarteella ja 2000 metrin säteisellä pystypyöristyksellä. Sillan tulopenkereiden pituuskaltevuus on 4,7 %. Tielle tulee asfalttipäällyste. Kauppa-alusten kulun järjestämiseksi syvennetään Mielisholman pohjoispuoleinen Hirsalön 3,0 metrin veneväylä 3,3 metriin. Merenkulkupiirin suunnitelmissa on mataloittaa Timmerholmin-Svartstenin väylä (Atun väylä) vastaavaan syvyyteen. Alustavan selvityksen mukaan toimenpiteisiin kuuluu maastotutkimusten lisäksi oikoväylä Varvinniemen kohdalle Branttenin matalan eteläpuolitse ja mahdollinen siihen liittyvä ruoppaus, Hirsalön ja Granön välinen ruoppaus sekä tarvittavien uusien merimerkkien asennus. sivun alkuun tästä Nykyiset olosuhteet, ennusteet ja hankkeen vaikutukset Tiestö Atun paikallistie on toiminnalliselta luokaltaan yhdystie. Tie lossin pohjoispuolella on 6,5 m leveä ja öljysorapäällysteinen. Lossin eteläpuolella tie on 5,0 m leveä ja SOP-päällysteinen. Tiellä on yleinen nopeusrajoitus 80 km/h. Nykyisen lossivälin pituus on 203 metriä. Liikenne Keskimääräinen liikennemäärä lossin pohjoispuolella oli vuonna 1997 348 ajon/vrk. Lossilla ja lossin jälkeen KVL 97 oli 186 ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus on n. 9 %. Kesäaikana liikennemäärä on lossilla 335 ajon/vrk (KKVL 97). Liikenteen ennustetaan kasvavan Turun tiepiirin yhdysteiden kasvukertoimen 1,11 (v. 1997-2020) mukaisesti. Nykyinen lossi on rakennettu vuonna 1972 ja sen kantavuus on 44 tonnia aiheuttaen vastaavan painorajoituksen ajoneuvoliikenteelle. Lossin aiheuttama keskimääräinen viivytys autoilijalle on n. 8 min. , mutta kesäviikonloppuina lossirannalla syntyy ruuhkaa. Lossireittiä risteää kauppamerenkululle tarkoitettu Timmerholmin-Svartstenin 4,3 m:n vesiväylä, jonka madaltamista 3,3 metrin kulkusyvyyteen Merenkulkuhallitus on esittänyt. Laivaliikenteeseen väylää käyttävät lähinnä Sucroksen sokeritehtaalle menevät laivat. Muu vesiliikenne väylällä on pääasiassa huviveneilyä. Kehittämisselvityksessä jatkosuunnitteluun valitussa matalassa siltavaihtoehdossa lossin aiheuttama keskimäärin 8 minuutin viivästys poistuu. Nykyisen 44 t lossin aiheuttama painorajoitus poistuu sallien jatkossa myös raskaiden ajoneuvoyhdistelmien liikennöimisen Atun saarella. Kevyelle liikenteelle sillalle nousut ovat tyydyttävää tasoa. Liikennemäärien vähäisyyden ja vakiintuneen pyöräilyreitin puuttumisen takia pyöräily ja kävely tapahtuvat ajoradan reunassa. Matala siltavaihtoehto sallii merivartioston, laivaston, palolaitoksen ja muiden viranomaisten pienempien alusten kulun sekä moottoriveneiden ja kalastusalusten kulun sillan alta. Purjeveneet sekä kauppamerenkulun alukset joutuvat kiertämään Vnon salmen sekä Mielisholman pohjoispuolelle syvennettävän 3,3 m:n väylän kautta. Kiertomatkaa syntyy n. 2,5 km, mutta siitä koituvan haitan voidaan kauppamerenkulun sekä purjeveneliikenteen vähäisyyden takia katsoa olevan vähäinen. Liikenneturvallisuus Lossipaikalla tai sen läheisyydessä ei ole 1990-luvulla sattunut yhtään poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Liikenneturvallisuuden kannalta nykyinen hyvä turvallisuustaso säilyy. Liikennetalous Valitun siltavaihtoehdon kustannussäästöt 30:n vuoden ajalta (2010-2040) diskontattuna vuoteen 2010 ovat ilman uuden lossin säästyvää hankintahintaa 36,88 Mmk. Lossin uushankinnan poistumisesta aiheutuu 12,0 Mmk:n säästöt. Suurimmat säästöt siltavaihtoehdossa syntyvät käyttö- ja kunnossapitokustannusten pienenemisestä n. 1,8 Mmk:sta vuodessa n. 0,06 Mmk:aan vuodessa. Ajokustannuksissa syntyy säästöjä lähinnä lossimatkalla kulutetun työ- ja vapaa-ajan säästymisenä. Tarkasteluajanjaksolla 2010ñ2040 hankkeen hyöty/kustannussuhteen on laskettu olevan 2,9. Uuden lossin hankintavuodeksi on oletettu tällöin vuosi 2010, jotta vastaavanlaiset kohteet saadaan vertailukelpoisiksi. Laskelmissa ei ole käytetty Atun lossin oletettua poistoikää, sillä losseja voidaan siirrellä tarvittaessa paikasta toiseen. Hankkeen rakennuskustannuksena on käytetty 16,4 Mmk ja laskentakorkokantana 6%. Jos uuden lossin säästyvää hankintahintaa ei huomioida hyötykustannussuhteen laskennassa, on H/K- suhde vastaavasti noin 2,2. Hankkeen rakennuskustannusten nousu yhdellä miljoonalla markalla 17,4 Mmk:aan pudottaa H/K-suhteen noin 2,7:een tai 2,0:een riippuen siitä, onko lossin hankintakustannuksena saatava säästö laskelmissa mukana. sivun alkuun tästä Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Nykyisellä lossipaikalla molemmat rannat ovat pääosin metsätalouskäytössä olevia alueita. Mielisholman puolella nykyisen tien itäpuolella on ja vajaan sadan metrin päässä loma-asunto. Granholmenin puolella on loma-asuntoja saaren eteläpuolella. Mielisholman rannassa lossipaikan läheisyydessä on pienveneiden laiturialue. Paraisten maankäyttöä ohjaa Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmä (v. 1993) sekä suunnittelualueella Paraisten eteläsaariston rantayleiskaava, joka on vahvistettu vuonna 1983. Siltaan liittyvä uusi tielinjaus on Mielisholman puolella Paraisten eteläsaariston rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi ja vesiliikenteen alueeksi osoitettujen alueiden välimaastossa. Linjaus mahdollistaa vesiliikenteelle (yhteisalueosakkaiden satama) varatun alueen yhtenäistämisen tien lounaispuolelle ja mm. pysäköintialueen uuden järjestelyn. Granholmenin puolella tie linjautuu rantayleiskaavassa yhdystielle varattuun käytävään. Seutukaavassa asetettu tavoite Granholmenin maiseman ja luonnonympäristön säilymisestä pystytään kohtuudella saavuttamaan. Suunnittelualue voidaan lukea saariston vyöhykkeisessä rakenteessa kuuluvaksi rannikkosaaristoon, joka on Turun kaupunkiseudun vaikutuspiirissä. Mielisholman ja Atun saaret ovat vailla omaa keskusta ja riippuvaisia Paraisten keskustan palveluista. Lossin korvaaminen kiinteällä yhteydellä aiheuttaa lievän mantereisuuden lisääntymisen Atun saarella ja rantayleiskaavan toteutuminen saattaa hieman nopeutua, koska kiinteän yhteyden myötä nykyisen lossin takana olevien saarien houkuttelevuus asuin- ja kesämökin sijoituspaikkana lisääntyy. Liikkumisen helpottuminen lisää yleisesti tulevaisuuden uskoa alueella, mikä vienee yleisesti yhdyskuntaa parempaan suuntaan. sivun alkuun tästä Ympäristö Suunnittelukohteessa rannat ovat pääasiassa havupuuvaltaisten metsien peitossa, mutta Granholmenin rannassa on myös maisemallisesti kaunista avokalliota. Rannikkoseudulle tyypillisesti kasvillisuuskuviot ovat pienipiirteisesti vaihtelevia johtuen paitsi maaperä- myös pienilmasto-olosuhteista. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelullisesti poikkeuksellisen arvokkaiden kasvilajien kasvupaikkoja tai eläinlajien elinympäristöjä. Suunnittelukohteen kulttuurimaisema muodostuu lähes pelkästään lossikulttuurista, historiallista rakennuskantaa ei lähistöllä ole. Suunnittelukohteessa tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa ei havaittu muinaisjäännöksiä. Silta sijoittuu maiseman kannalta loogiseen salmen kapeikkokohtaan. Matalahko silta alistuu maiseman suurmittakaavaan, mutta rantaviivan tuntumaan sijoittuvat sillan penkereet nousevat paikoin esille muuten matalasta rantavyöhykkeestä. Linjaus sijoittuu kallio- ja moreenipohjaiseen metsään, jonka luonnonarvot ovat kuitenkin alueelle tyypillisiä, eikä luonnonympäristön kannalta poikkeuksellisen arvokkaita alueita menetetä. Vaihtoehdot Atun lossipaikan kehittämiseksi tutkittiin tarkemmin neljää vaihtoehtoa: nykyisen lossin korvaaminen 70 tonnin lossilla, alikulkukorkeudeltaan 8,0 m:n kiinteä silta, alikulkukorkeudeltaan 18,0 m:n kiinteä silta ja tunneli. (Vaihtoehtoja on esitelty laajemmin Atun siltapaikan osasivustolla, toim.huom) sivun alkuun tästä sivulle 3 tästä |
|||