|
|||||
|
|||||
|
Yleistä tietoa ja asiakirjoja | ||||
| 19.5.1998 TOIMENPIDEPÄÄTÖS Atun lossipaikan kehittämisselvitys, Parainen Tämä dokumentti sisältää kolme sivua:
Atun kehittämisselvityksen raporttia on esitelty Atun siltapaikan osasivustolla |
|||
sivu 3  SUUNNITELMAN KÄSITTELY Suunnitelman esittely Annetut huomautukset Annetut lausunnot Suunnitelman esittely Suunnitelmaa on työn kuluessa esitelty yleisölle kahdessa tilaisuudessa. Tiedotusvälineitä on informoitu tiedotteella sekä työn kuluessa annetuilla haastatteluilla. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu tiepiirin internet-sivuille laaditulla kotisivulla ( Hyperlinkki http://www.tieh.fi/turku/lossil) www.tieh.fi/turku/lossil) . Kehittämisselvitys on ollut käsittelyn aikana julkisesti nähtävillä Paraisten kaupungissa huomautusten tekoa varten, joita on saatu yksi. Turun tiepiiri lähetti kehittämisselvityksen lausunnolle Paraisten kaupungille, Saaristomeren merenkulkupiiriin, Saaristomeren meripuolustusalueelle, Saaristomeren merivartiostoon, Lounais-Suomen ympäristökeskukseen, Varsinais-Suomen liittoon, Turun Maakuntamuseoon, Museovirastoon, Suomen Veneilyliittoon, Suomen Purjehtijaliittoon, Merikarhut ry:lle ja Saariston rengastie -projektille. Huomautukset Michael Lindberg toteaa, että Atun silta katkaisee tieyhteyden hänen omistamalleen rantalinjalle (pyykkien 13 ja 14 välillä) nykyisen lossituvan tontin kohdalla. Lindberg esittää, että tieyhteys tulee järjestää rasitetiellä lossituvan tontin kautta tai, että hänelle annetaan oikeus ostaa lossituvan tontti nro 3:39 ja rakennus hyvin kohtuullisella hinnalla. Perusteluna edelliselle on, että Lindberg menettää osan maatalouskäyttöön käyttämästään hiekkakuopasta sillan takia. Paraisten kaupunginhallitus esittää, että Tielaitos ottaisi huomioon Michael Lindbergin anomuksen jommankumman vaihtoehdon osalta. Turun tiepiiri toteaa huomautuksen johdosta, että tieyhteys Michael Lindbergin tilalle tullaan osoittamaan tiesuunnitelman yhteydessä ja että yhteys todennäköisimmin toteutetaan piirustuksissa 2 ja 5 näkyvän noin paalulta 190 vasemmalle liittyvän yksityistien kautta. Koska lossituvan kohdalla tie on korkeahkolla penkereellä, ei ko. paikkaan voida tehdä liittymää ja toisaalta pengerluiskan ja lossituvan väliin ei jää riittävää tilaa uudelle yksityistielle ilman, että lossitupa puretaan. Myöskään sillan alta ei voida järjestää autolla mentävää tieyhteyttä Lindbergin tilalle, vaikka kevyen liikenteen yhteys järjestyykin. Hiekkakuopan ja muun maa-alueen menetyksestä sovitaan korvaukset ennen rakentamista käynnistyvässä tietoimituksessa, jossa yhteydessä voidaan käsitellä myös lossituvan kiinteistön myyminen. sivun alkuun Lausunnot Paraisten kaupunginhallitus on lausunnossaan todennut, että selvitys on hyvin tehty. Toimivalla tieyhteydellä on suuri merkitys kyseiselle saaristoalueelle. Paraisten kaupungilla ei ole muistutettavaa selvitystä vastaan koskien suoranaista sillan rakentamista. Saaristomeren merenkulkupiiri esittää lausunnossaan, että alueella on virallinen 4,3 m väylä, jota käyttävät enimmäkseen huviveneet, mutta jossain määrin myös Salon Sucroksen tehtaille menevät pienet kauppa-alukset. Merenkulkupiiri edellyttää, että sillan alikulkukorkeus on vähintään 8,5 m laskettuna MW 2000 tasosta, jolloin suunnitelmissa oleva turvallinen alikulkukorkeus 8,0 m toteutuu. Merenkulkupiiri edellyttää, että myös muut kehittämissuunnitelmassa mainitut rakenteelliset mitat täyttyvät. Merenkulkupiiri edellyttää edelleen, että kehittämisselvityksessä mainittu kiertoväylän syventäminen 3,0 m:sta 3,3 m:iin toteutuu hakijan kustannuksella, mutta merenkulkupiiri voi avustaa suunnitelmien teossa ja väylätöiden valvonnassa. Väylän parannustyöt tulee tapahtua ennen väylän sulkemista sillalla. Näin ollen merenkulkupiiri ei vastusta hanketta. Sillan alikulkukorkeus on merkittävä merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaan ja toteutuneesta hankkeesta on toimitettava tiedot merenkulkupiiriin. Jos vesiliikenne estyy tai vaikeutuu työn aikana, asiasta on ilmoitettava merenkulkupiiriin sekä kuulutettava paikallisissa sanomalehdissä. Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, että kehittämisselvityksessä mainitut rakenteelliset mitat täyttyvät sillan vapaanaukon mitoituksen osalta ja, että sillan alikulkukorkeus voidaan mitoittaa MW 2000 tasosta. Turun tiepiiri sitoutuu myös kiertoväylän syventämisestä 3,3 m:iin aiheutuviin kustannuksiin ja käynnistää väylätyön valmistelut ja toteutuksen niin, että kiertoväylä on käytössä ennen nykyisen väylän sulkemista sillalla. Myös sillan alikulkukorkeuden merkitseminen ja hankkeen valmistumisesta ja rakentamisen aiheuttamista järjestelyistä vesiliikenteelle vaadittava tiedottaminen toteutetaan merenkulkupiirin esittämällä tavalla. Saaristomeren meripuolustusalue toteaa lausunnossaan, että Meripuolustusalueen alukset eivät yleensä käytä ko. lossipaikan merialuetta, eikä sillä ole suunnitelmissakaan käyttää ko. aluetta. Esitetty sillan alikulkukorkeus on riittävä nykyiselle venekalustolle ja Mielisholman väylän syventäminen mahdollistaa useimpien alusten käytön ko. väylällä. Sillan rakentamisesta ei aiheudu haittaa Saaristomeren meripuolustusalueen nykyiselle eikä suunnitellulle toiminnalle. Saaristomeren merivartiosto toteaa lausunnossaan, että Tielaitos on vaihtoehtoa valitessaan huomioinut merivartioston aiemmin asiasta antaman lausunnon no.1012/41/17.9.1998, jossa sillan vapaaksi korkeudeksi esitettiin yli 8 metriä. Saaristomeren merivartiosto ei näe estettä Tielaitoksen suunnitelmia vastaa korvata Atun lossiyhteys vaihtoehdon yksi mukaisella sillalla. Lounais-Suomen ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa hankkeesta. Valittu siltavaihtoehto 1 on sijoitukseltaan maastollisesti ja maisemallisesti paras. Sillan rakentaminen ko. paikkaan muuttaa hyvin vähän olemassa olevia tiejärjestelyjä ja rakentamisella ei vaikeuteta Paraisten eteläsaariston vahvistetun osayleiskaavan toteuttamista. Alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, joita hanke vaarantaisi. Varsinais-Suomen liitto toteaa puoltavansa Atun siltahankkeen toteuttamista kehittämisselvityksen ehdotuksen mukaisesti. Kehittämisselvitykseen liittyvä suunnitelma on vahvistetun seutukaavan mukainen. Varsinais-Suomen liitto on aikaisemmassa tarveselvitystä koskevassa lausunnossaan 15.6.1993 puoltanut saaristoympäristöön sopivaa matalaa siltavaihtoehtoa. sivun alkuun Turun maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että vuonna 1993 tehdyssä hankeselvityksessä päädyttiin selvittämään matalan (5 m) avattavan sillan vaihtoehtoa. Kehittämisselvityksessä tämä sivuutetaan yhdellä lauseella, jossa otetaan kantaa ainoastaan väylästöön eikä huomioida lainkaan maisemallisia tekijöitä. Matala siltavaihtoehto on nykyisessä suunnitelmassa muuttunut 8 m korkeaksi. Turun maakuntamuseo pitää tärkeänä, että avattavan, matalan sillan vaihtoehto tutkitaan perusteellisesti niin tässä kuin muissakin Turun saariston lossien poistoon pyrkivissä hankkeissa. Turun ainutlaatuinen saaristo on maisemallisesti erittäin arvokas ja herkkä miljöö, jossa korkeat sillat muuttavat maisemaa erittäin laajoilla alueilla. Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, että suunnittelun alusta lähtien on käyty laajaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Neuvotteluja on käyty ympäristöviranomaisten lisäksi mm. Saaristomeren merivartioston, Saaristomeren meripuolustusalueen, Suomen Purjehtijaliiton, Suomen Veneilyliiton, Sucros Oy:n Salon tehtaiden sekä Partek Nordkalk Oy:n shipping-osaston kanssa, joita ei ole kuultu vuoden 1993 tarveselvitysvaiheessa. Vaihtoehtoja muodostettaessa on toki kiinnitetty huomiota vesiliikenteen asettamien vaatimusten lisäksi siltavaihtoehtojen maisemaan sopivuuteen ja muihin ympäristövaikutuksiin. Avattavaa siltavaihtoehtoa ei selvityksessä viety pidemmälle seuraavista syistä: Läpän avaamisesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi läppäsillan alikulkukorkeuden tulisi olla 5-6 m moottoriveneliikennettä varten. Mikäli avattava silta toteutettaisiin matalampana, siirtyisi veneliikenne lähes kokonaisuudessaan Mielisholman pohjoispuoliselle väylälle, koska sillan aikatauluttamisesta johtuen kiertomatka on normaalisti ajallisesti lyhyempi kuin sillan avaamisen odottelu. Purjehdusmatkaa ei tarvitse sovitella sillan avaamisen mukaan. Huviveneilyn siirtämistä jo nykyisin vilkkaalle Vnon laivaväylälle ei merenkulkuviranomaisten taholta pidetä toivottavana. Merivartioston usein kiireellisten meripelastustehtävien vuoksi läppäsillan alikulkukorkeuden tulisi olla sama kuin kiinteän sillan eli 8 m. Alikulkukorkeusvaatimukset täyttävän avattavan sillan maisemaan sopivuus olisi samaa luokkaa, ellei jopa huonompi kuin alikulkukorkeudeltaan 8 m:n kiinteän sillan, koska läppärakenne vaatii raskasta mekaniikkaa ja sillan jännejako on tiheämpi. Lisäksi odottavasta vesiliikenteestä aiheutuu häiriötä rantojen kesämökeille. Myös kustannuksiltaan avattava silta on investointina kiinteää siltaa n. 5-6 Mmk kalliimpi ja lisäksi sillasta aiheutuu vuosittain n. 0,5-0,7 Mmk:n käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Avattava silta on hyöty-kustannussuhteeltaan selvästi matalaa kiinteää siltaa huonompi. Museovirasto ei ole käsitellyt lausunnossaan kehittämisselvitystä, vaan on jättänyt lausunnon antamisen Turun maakuntamuseon tehtäväksi. Suomen Veneilyliitto toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa asiasta. Kyseessä olevan paikan voi purjeveneellä ohittaa valitsemalla toisen reitin ja näin ollen 8 metrin alikulkukorkeus ei aiheuta purjeveneille merkittävää haittaa. Moottoriveneille 8 metrin alikulkukorkeus on yleensä riittävä ja lossin poistuminen luo paikalle ongelmattoman kulun väylää pitkin. Suomen Purjehtijaliitto toteaa, että sen kantana on yleisesti, että siltojen ei tulisi sulkea vesialueita purjehtijoiden ulottumattomiin. Vaihtoehtoina ovat joko avattava silta tai vähintään 24 metrin alikulkumahdollisuus sellaisille paikoille, joita ei voi kohtuudella kiertää. Atun lossipaikan kohdalta Purjehtijaliitto toteaa, että lähistöllä on vaihtoehtoinen väylä, jolla purjeveneillä on vapaa kulku. Suomen Purjehtijaliitolla ei ole huomautettavaa esitettyyn suunnitelmaan, jossa vapaa korkeus keskiveden tasosta on 8,5 metriä. Merikarhut ry. toteaa lausunnossaan, että esitetyllä sillan korkeudella löytyy laivoille ja purjeveneille kohtuulliset kiertoyhteydet. Korkeampi silta olisi maisemallisesti hyvin ongelmallinen. Tulevaisuudessa vaikutukset vesiliikenteelle jäävät hyvin vähäisiksi, edellyttäen että nykyinen väylä ja kaikelle vesiliikenteelle vapaa kulku säilytetään Vnon kohdalla. Riittävän vesivirtaaman varmistamiseksi tulee tarkistaa penkereiden virtausaukkojen toimivuus. Sillan maatukien ja keilojen maisemaan sovitus kaipaisi lisäharkintaa. Koska Atun ja Vnon välisten lossien järjestely ja mahdollisesti molempien kiinteiden yhteyksien selvittäminen ovat yhteydessä toisiinsa, rajaa vain toisen lossipaikan käsittely kehittämisselvityksen liian paikalliseksi ja selkeä kuva liikennejärjestelyistä jää puutteelliseksi. Olennainen kysymys onkin, missä määrin yhä ulommalle saaristoon etenevät kiinteät yhteydet muuttavat koko saariston luonnetta. Raportin arvio saaristolaisluonteen säilymisestä on kyseenalainen, koska se ei ota huomioon Vnon mahdollisia muutoksia. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympäristö huomioon ottaen olisi vakavasti harkittava, onko lossin pääoma- ja käyttökustannusten välttäminen tai ko. lossipaikan liikennemäärät riittävä peruste jatkaa kiinteiden yhteyksien perustamista saaristoon. Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, että sillan veteen sijoittuvien välitukien (4 kpl) ei ole vastaavissa tapauksissa todettu aiheuttavan oleellista virtaaman heikkenemistä merialueiden salmissa. Välitukien mahdollista haittavaikutusta kompensoi merkittävästi nykyisten lossilaitureiden ja niihin liittyvien penkereiden purkaminen pois sillan rakentamisen yhteydessä, jolloin salmi palaa luonnolliseen leveyteensä lossipaikan kohdalta. Sillan maatuet eivät ulotu veteen saakka ja niiden sekä siltakeilojen maisemaan sovitus tarkentuu vielä seuraavissa suunnitelmavaiheissa. Vesiliikenteen järjestelyissä on lähdetty siitä, että Vnon lossipaikan yhteydessä mahdollisesti toteutettavat järjestelyt takaavat 7,5 m:n laivaväylää käyttävien alusten ja suurimpienkin purjeveneiden kulun Paraisille. Atun siltayhteys ei vielä yksinään ilman Vnon siltayhteyttä lisää merkittävästi mantereisuutta Atun saarella. Saariston luonteen ja ympäristön säilyminen ei ole myöskään Paraisten kaupungin, valtaosan Atun saaren maanomistajien, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton mukaan ristiriidassa kiinteän yhteyden rakentamisen kanssa. Kiinteiden yhteyksien vaikutuksia laajemmin saariston luonteeseen tarkastellaan tekeillä olevaan saariston liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Saariston rengastieprojekti ei ole antanut lausuntoa. Suunnittelupäällikön po:ssa Tiestöinsinööri Esko Isomäki Diplomi-insinööri Raimo Järvinen sivun alkuun sivulle 1 tästä |
|||