Tampereen kaupunkiseudun
2-keh�n kehitt�misselvitys
L�ht�kohdat
Taustaa
Tampereen
kaupunkiseutu on Pohjoismaiden suurimpia sis�maankeskuksia ja my�s yksi Suomen
nopeimmin kehittyvist� alueista. Nykyisin kaupunkiseudulla asuu noin 300 000
asukasta ja asukasm��r�n ennustetaan kasvavan noin 350 000 asukkaaseen
vuoteen 2020 menness�. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on merkitt�vien
rakentamis- ja laajennushaasteiden paineessa, joiden ratkaiseminen vaatii
kuntarajat ylitt�v�� seudullista yhteisty�t�. Viime aikaisissa selvityksiss�
on todettu, ett� muuttoliike kasvukeskuksiin tulee jatkumaan voimakkaana my�s
tulevaisuudessa.
Kehitt�misselvityksen
mukaisen kaupunkiseudun 2-keh�n varteen sijoittuu jo t�ll� hetkell� kansainv�lisesti
ja valtakunnallisesti merkitt�vi� tutkimus- ja yritystoiminnan alueita (mm.
Hervannan tiede- ja tutkimuskeskuksen alue). Alueita ollaan laajentamassa
tutkimus- ja yritystoiminnan sek� my�s asutuksen. Samalla Tampere-Pirkkala
lentoaseman seutua ollaan kehitt�m�ss� tulevaisuuden voimakkaaksi yritys- ja
ty�paikka-alueeksi.
Pirkanmaan liitto laatii parhaillaan maakuntakaavaa, Tampereella ja Lemp��l�ss�
laaditaan Vuoreksen alueen osayleiskaavaa. Muissa vaikutusalueen kunnissa on k�ynniss�
tai valmisteilla useita eri asteisia maank�ytt�suunnitelmia.
Liikennem��r�t
Alla olevassa
kartassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun nykyiset liikennem��r�t.
Suurimmat liikennem��r�t ovat seudun valtateill�, jotka toimivat my�s p��asiallisina
raskaan liikenteen v�litt�jin�. Alueen kaduista vilkkain on Hervannan valtav�yl�,
jonka liikennem��r� on vilkkaimmilla osuuksilla Hervannasta Tampereen
keskustan suuntaan 29 000 � 33 400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja v�h�liikenteisimmill�
osuuksilla Hervannassa 2 400 � 11 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Ruskontiell� kulkee nykyisin noin 2 800 � 4 200 ajoneuvoa
vuorokaudessa.
Nykyiset liikennem��r�t alueen tie- ja katuverkolla (keskim��r�inen
vuorokausiliikenne vuonna 2001) (sama
kartta isona, 317 kt, pdf)
Valtatiet toimivat
sek� Tampereen seudun l�pikulkuv�ylin� ett� Tampereen keskustan
sis��ntulov�ylin�, jolloin niiden liikenteess� sekoittuu paikallinen ja
valtakunnallinen liikenne. Valtateill� on selke�t ty�matkaliikenteen
ruuhkahuiput. Osa seudun ohittavasta liikenteest� kulkee Tampereen keskustan
kautta sen sijaan, ett� se k�ytt�isi it�ist� ja l�ntist� ohikulkutiet�.
T�st� aiheutuu ongelmia Tampereen keskustan liikenteeseen.
Tavoitteet
Kehitt�misselvityksen keskeisimp�n� tavoitteena oli selvitt��
Tampereen kaupunkiseudun 2-keh�n kehitt�misen periaatteet Pirkanmaan
maakuntakaavan laatimista varten. Samalla selvitys palvelee my�s muita alueella
meneill� olevia maank�ytt�suunnitelmia, kuten Vuoreksen osayleiskaavoitusta.
Kehitt�mistarpeet
Alueen tieverkon
keskeiset kehitt�mistarpeet perustuvat osittain maank�yt�n kehittymiseen ja
osittain liikenteellisiin ongelmiin. Tampereen keskustan etel�puoleiset alueet
ovat yksi merkitt�vimmist� Tampereen kaupunkiseudun maank�yt�n
kasvusuunnista.
Alueiden kehitt�misen
positiivisten vaikutusten levitt�miseksi laajemmin kaupunkiseudulle ja koko
maakuntaan on t�rke��, ett� Hervannan ja Vuoreksen alueiden saavutettavuus
on hyv� kaikista suunnista ja etenkin Helsinki-Tampere moottoritien sek�
lentoaseman suunnista. Lentoaseman seudun kehitt�misen edellytyksen� pidet��n
my�s hyvi� valtakunnallisia yhteyksi�.
T�ll� hetkell�
Hervannasta ei ole kunnollista yhteytt� Kangasalan eik� lentoaseman suuntaan.
My�s Vuoreksen alueen toteuttaminen edellytt�� nykyisen maantien 309
parantamista, jotta liikenteen toimivuus ja turvallisuus voidaan turvata. Muita
tieverkon kehitt�mistarpeita aiheuttavat mm:
-
Yhteys valtatien 3 etel�suunnan ja Kangasalan
suunnan v�lill� kulkee osittain katuverkon eli Kangasalantien kautta.
- L�piajoliikenne Tampereen keskustan kautta mm.
valtatiet� 12 pitkin. My�s valtatien 3 suuntainen liikenne kulkee osittain
Tampereen keskustan l�pi.
- Valtatien 3 mahdollinen ruuhkautuminen
S��ksj�rven pohjoispuolella sek� l�ntisell� keh�tiell� Lakalaivan
eritasoliittym�n l�nsipuolella.
| 
