TPPT -projekti

• Projektin tavoitteet ja keskeiset tutkimusalueet
• Tierakenteen suunnittelu- ja mitoitusj�rjestelm�
• Menetelm�kuvaukset
• Materiaalitutkimus
• Koerakentaminen ja havaintotiet

Ohjelmassa on kokeiltu rakenneratkaisuja k�yt�nn�n tienrakentamisen yhteydess� todellisissa liikenne- ja ilmastorasituksissa. Yhteenveto koerakentamisen tuloksista ja havaintoteist� on esitetty loppuraportissa TPPT -koerakenteiden yhteenvetoraportti (pdf 1400k) . Kohde- ja koerakenteiden tulokset on esitetty kohderaporteissa. Raportit on listattu raporttiluetteloon ja ne tulevat jakeluun  my�hemmin.

TPPT-koerakenteet

 
Havaintotiet

Tausta

Tien rakenteellisen mitoituksen tavoitteena on suunnitella tarkasteltavalle kohteelle mahdollisimman taloudellinen tierakenne. Jotta t�m� voidaan toteuttaa, tarvitaan l�ht�tietoina luotettavat tien kunnon muuttumisen ennustemallit, joiden avulla rakenteen kestoik� m��ritet��n. Nykyisten mitoitusmenetelmien sek� ohjausj�rjestelmien suurimpana puutteena ovat ep�tarkat mallit, joiden perusteella tien vaurioituminen ja kestoik� lasketaan. T�m�n vuoksi Yhdysvalloissa 1987 k�ynnistetyss� SHRP:n (Strategic Highway Research Program) LTPP-projektissa (Long-Term Pavement Performance) keskityttiin mm. tien rakenteelliseen kuntoon vaikuttavien tekij�iden selvitt�miseen sek� uusien tien kunnon ennustemallien kehitt�miseen.

Suomi osallistui muiden Pohjoismaiden (Ruotsi, Norja, Tanska) ohella LTPP:n kansainv�liseen satelliittitutkimukseen valitsemalla omalta tieverkoltaan tutkimukseen soveltuvia kohteita. Havaintotiekohteet valittiin tieverkolta tilastollisen koesuunnittelun avulla, jolla varmistettiin, ett� olemassa olevien riippuvuuksien l�ytyminen tien vaurioitumismallien kehitt�miseksi on ylip��ns� mahdollista. Lis�ksi n�in voitiin koe toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti. N�ist� kohteista muodostui TPPT-projektin havaintotieaineisto.

Kohteet ja suoritetut mittaukset

Yhten� TPPT-tutkimuksen tavoitteena oli Suomen olosuhteisiin soveltuvien teiden rakenteellisten vaurioitumismallien kehitt�minen. T�t� tarkoitusta varten valittiin 18 kohdetta AB + kantava (asfalttibetonip��llyste sitomattomalla alustalla) sek� 28 kappaletta 2AB + kantava (uudelleenp��llystetty asfalttibetonip��llyste sitomattomalla alustalla) rakenteita. Vuosien aikana on eri syist� kohteita poistunut seurannasta siten, ett� t�ll� hetkell� seurattavien kohteiden lukum��r� on 41 kappaletta.

Havaintoteilt� on ker�tty rakennetiedot (p��llysteen paksuus, rakennekerrosten paksuudet) ja materiaalitiedot (materiaalin�ytteet kustakin kerroksesta ja pohjamaasta). Lis�ksi kohteissa on suoritettu pudotuspainomittaus (yksi tai kaksi kertaa) sek� vaurioinventointi (tyyppi, m��r�, vaurion vakavuusaste) ja PTM-mittaus (tasaisuus- sek� urasyvyystiedot) vuosittain 1991 l�htien.

Rakennekerrosten materiaalimoduulit (p��llysteelle, sitomattomille kerroksille ja pohjamaalle) on takaisinlaskettu Modulus-ohjelmalla jonka j�lkeen muodonmuutokset ja j�nnitykset on laskettu BISAR monikerrosohjelmalla. My�hemmin muodonmuutokset onnistuttiin m��ritt�m��n suoraan taipumasuppilosta neuraaliverkkotekniikan avulla.

Taulukossa on esitetty kohteiden osoitetiedot ja kartalla maantieteellinen sijainti.

Aineiston k�ytt�kohteet

Havaintotieaineistoa on hy�dynnetty seuraavissa analyyseiss�/mallinnuksissa:

• TPPT-projektissa (kestoik�mallit, elinkaari ja kuormituskest�vyysmitoitus)
• Tien rakenteellinen kunto-projektissa
• PARIS-projekti (EU:n nelj�s puiteohjelma)
• PAV-ECO-projekti (EU:n nelj�s puiteohjelma)
• Pohjoismainen SHRP-LTPP yhteisty�

Aineiston tulevaisuus

Aineiston avulla on pystytty luomaan tien liikennekuormituskest�vyytt� ennustavat mallit (vaurioitumisen alkamisajankohdalle ja kehittymisnopeudelle). Aineiston jatkoseuranta olisi ensisijaisen t�rke�t�, jotta my�s eri kunnossapitotoimenpiteiden vaikutusta kuvaavat mallit voitaisiin tulevaisuudessa kehitt��. Mallinnuksessa on t�h�n saakka ollut ratkaisevaa VTT:n ja Ruotsin VTI:n v�linen yhteisty� aineistojen yhteisk�yt�ss�. Kotimaisten havaintotiekohteiden lukum��r� ei yksin olisi riitt�nyt edell� mainittujen mallien luomiseen. Siksi havaintotiekohteiden lukum��r�n lis��minen olisi suositeltavaa, jotta tulevaisuudessa p��st�isiin eroon ulkomaisen datan riippuvuudesta.